Konngol Binnduɗo

Ko ardii fof miɗo yetta kaanɗo yetteede, mbo njettoor mum gasataa e hunuko ɓii Aadama, hono Joomiraaɗo, joom baawɗe e hoddirooji, miɗo yetta ɓeen haanɓe yetteede. Ɓeen ɓe njettoor mum’en timmataa, so wonaa ñande leli ɗen e paaɗka peccuka reedu leydi paliika naange, heblaniika jaɓɓaade kala ɓiy Aadama. Ɓeen ngoni jinnaaɓe men, ɓe sabaabu mo’en, woodni goodal men e oo aduna, kaawniiɗo, kulɓiniiɗo, keewɗo ngoƴaaji ɗi ngaldaa ciirol. So ɗuum ɓennii ko yettude seerenɓe men, ɓeen ɓe muñal mum’en woodni ganndal men.

Leñol kala e pinal mum.

Pinal noon njeyaa ko e cuɗaari leñol.

Cuɗaari noon ko maa topitee, yarnee waasa firde, wolla waasa majjude. Banndiraaɓe, hol no topitorto ɗen ndii ɗoo cuɗaari leñol ŋarɗundi? Mbela ko mbayla ndi nawetee? Alaa ndii ɗoo cuɗaari jeyaaka e cuɗaaje naweteeɗe mbayla, ndii ɗoo jeyaa ko e cuɗaaje janngeteeɗe ndesndee binndol ɗo majjataa maayataa haa abada.

Banndiraaɓe tedduɓe, ngaree njanngen ɗemngal men, mbiɗten ngal, mbinnden ngal, nde keɓen nafoore maggal.

Paamen ɓeen wi’ooɓe eh jaŋde pulaar alaa ko nafata ko e majjere ɓurnde fof bonde ɓe ngoni, ko e dunduure ɓurnde sukkude, ɓurnde ñaŋngude e ñaaɗde ɓe ngoni.

Sabu so neɗɗo wi’i alaa ko ɗemngal mum nafata, ɗoon majjere waawaa ɗoon yawtude. Paamen wonde alaa ɓurɓe en pinal, wolla ñeeñal, woodi tan ko ɓe ɓurɗen, to pinal, ñeeñal, ganndal, jaambareegal, mba’di fof ko e men fuɗɗii, enen Fulɓe.

Waɗde paamen, eɗen njogii ko eɗen paarnoroo haa abadan.

E nder ko min teskii noon, min mbiɗti, min tawii ko heewi wayliima e finaa tawaa men. Hol ko saabii ɗuum? Mbela eɗen nganndi? Yoga e aadaaji men hannde majjii, ƴeew to duufel, waatara, maabuungel, cuuɗo cuuɗongel, gullu, tabbu, woppaama yi’etaake.

E nder galleeji, wori, tengo, gude ɓiɗɗooji, sukaaɓe yahde e galleeji ina njima ngarda innde cukalel e nder galle ina mbi’a min ngarii ɗoo cellal, miɗen ngaddi beɗi kaŋŋe e kaalis, haa kaariyel diwtoo ‹‹resa» so ko gorko, so ko debbo ɓe mbi’a haa kaariyel diwtee «resee», ɗee ɗoo geɗe fof, hannde ustiima, yoga heen nii mbi’en majjii.

Mbela ɗuum so jokkii leñol waasataa ngal mum e ngalu mum? Banndiraaɓe tedduɓe, musiɗɓe renndaaɓe nguurndam, ngaree celen e wi’de eh alaa ko nafata. Jol-jole ɗee keewii, ndeeno ɗen hade men jolde ɗo en mbaawaa suutaade mboomo ɗen.

Miɗo waɗi juuɗe am caggal am, ngam ñaagaade yaafuya, sabu won adiiɓe mi e ɗee ɗoo golle. Pulaar noon ina heewi wi’de ko gadiiɗo ma e suudu wi’atmaa reeno jaalal.

Ngenndiyaŋkooɓe ɓee ne, ina njiɗi wullidiiɓe e wallidiiɓe, sabu ko kamɓe ngoni gite leñol. Ko alaa hoore yahataa wolla so yahiine woɗɗoytaa.

Ƴeewee gumɗo alaa ɗo waawi nawde hoore mum, so wonaa ɗo nawaa.

Ndaro ɗen ndokkondiren juuɗe, ɓamten leñol men,yonta am ngummee ƴeewee ɗum ko woni e oo aduna, peerten gite men mbela nji’en ko woni jeese men, nanngen e konngol Aadi piɓden wota piirten, ƴelliten ngal men.

Nanngen e ɓoggol ɓural e ɓamtaare, mbela eɗen mbaasa boomoyaade, jogii leñol ko pinal mum, so en nanngaani pinal men, hol nanngoowo ngal? So en ɓamtaani ko’e men hay gooto ɓamtataa en.

Paamen hay gooto arataa ina ɓamta ɗemngal men e pinal men so wonaa enen, yoo leñol ngol jaran en pittaali men, jawɗeele men e kala nokku men,

Teddungal am kuuɓtindinngal fa’de e ɓeen ngenndiyaŋkooɓe leñol, yoga e maɓɓe noon cuddiima leppi leydi, kono golle maɓɓe tedduɗe, jooɗɗe, hareeji maɓɓe ngam ɓamtaare leñol maa njahdu e njuuteendi aduna haa abadan, ko wa’ino Yero Dooro Jallo, Tijjaan Aan, Aamadu Ham-Paate Bah, Teen Yusuf’en hono mum’en ina keewi limotaako, kono alay sago njubben e golle maɓɓe paayondinɗe ɗe ɓe ngollani leñol ngol.

Nde wonnoo leñol jaraniino ɓe huunde fof, haɓeede, haɓɓeede e wareede, leepteede leepte cattuɗe, kono fof haɗaano ɓe haɓtaade, haa aduna kala seedtii darnde maɓɓe. E ɓeen ngenndiyaŋkooɓe dariiɓe e koyɗe mum’en haa e ñallunge, ko wa’ino Bah Sammba Pulal, Jallo Sammba Koliyaajo, Bah Basiiru, Aamadu Tijjaan, oon mawniraaɗo tedduɗo giɗo denndaaɗo nguurndam e ngoƴaaji aduna, hono Hamma Kan e mawniraaɓe mum Aamadu Kan e miñiraaɓe mum wondude e suddiiɓe e ɓesngu maɓɓe kala hay gooto en njejitaani too e Kaay Mali ɗo wi’etee leegal segu. Bah Cebaa Mammadu, Saane Aamadu Kode, Jaawo Yero Bala too e leydi Pari oɗon teddiniraa ndee ɗoo deftere Jallo Moodi Bilaali.

En njejitaani ɗoo ONG-FANNDEEMA e gardagol POOL Bammba Keytaa e wondiiɓe makko kala. AKKADEMI e heblooɓe mum hono IBIRAAHIIMA Saŋkaree e Fanta Njaay, golle maɓɓe paayondinɓe e darnde maɓɓe e ɗemɗe ngenndiije, Kordinateer STOP SAHEL hono Konnaate e Abdullaay Saŋkaree, Jallo Sawadi ENNDA Mali denndaangal daraniiɓe ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije ina teddiniraa ndee ɗoo deftere Tonngoode Ɗimmere Hoddiro Alla Ina Heewi Sababuuji.

Diɗɗal Jaalal Gelluwaar e gardagol Bah Demmba Faakuru, Sow Yero Aamadu, Saane Sammba Demmba, Bah Silaa Yaagel, Bah Demmba Daɗal, Gaajigo Demmba Maalaw labbo labiiɗo pulaar, Baa-Siidi en njejitaani.

Mi yejitaani ɓeen ɓe ndenndu mi meccal dimal keewngal nafoore woni janngingol, Hono Bah Demmba Morel, Bah Umaar Aali, Gorel sow, Yaayaa Silla, Suufi Silla, Yero Tarawore, Sammba Kulibali, Ndommo Jallo, Yaay Jallo, Faati Jallo, Ñaaru Siisoko, Aliw Gannge, Aadama Tarawore, Waali sii, Sow Abdullaay Baydi e kala ngenndiyaŋke, eɗen ɗum ñaagii ballal, en njawaaki hay gooto, en paltaaki hay gooto so wonaa paltiiɗo hoore mum, hay oon enen eɗen mbattorii ɗum, yoo wuur ƴellitoo ɗemngal Pulaar.

Jokkugol Koorka Jaŋde

Ndeen ñawndale ɗee peewnaama, Koorka heɓii ɗe woɗii e ɓanndu, jooni kay ko roŋkanoo dañaama so cellal Koorka.

Jooni kay Koorka sellii, o dañi ko o sikkaano, so sellude. Pulaar wi’ dañde ko sikkaano, ɓuri sikkude ko dañataa. Ndeen woni kadi nde o wi’ jinnaaɓe makko, omo yiɗi ɓamtude jaŋde makko, ɓeen ne mbi’mo baasi fof alaa e ɗuum.

Nii woni Koorka yahi jokkoyi jaŋde makko haa o heɓi seedanfaagu makko. Koorka woni e ndaartude golle. E nder ndaartugol makko golle, o nani won eɓɓoore hesre ari e oon diiwaan ina ndaarta gollooɓe. Ina woodi noon kaayitaaji ɗi eɓɓoore ndee naamnii, tee eɗi tawee e kaayitaaji makko kaŋko Koorka.

Tee kadi golle ɗee newaaki, nde wonnoo eɓɓoore ndee boniraama golle laabi keewɗi, sabu gollatnooɓe heen ɓee timminaano darnde maɓɓe.

Ndeen Koorka nanii ooɗoo kabaaru, o felliti ndaartude golle ɗee, tee omo joginoo to galle maɓɓe too foɗde ujunnaaje ujunnaaje yimɓe ɓe hakkillaaji mum’en mbeñinoo sabu baasal e tampere.

Koorka ina waɗi ɓe toon e nder dingiral jaajngal mahangal haa toowi ina hurlitinaa, ñaamdu maɓɓe, yardu maɓɓe, geɗe maɓɓe fof ko toon tawata ɓe, tee ɗuum ko huunde nanngunoonde yimɓe kaawis, Koorka ina toon waɗi golloowo laaɓɗo ɓernde baawɗo fuuntude, omo wondi e maɓɓe toon.

Kono jooni kay heen heewɓe keɓtii hakkillaaji mum’en mbaɗtii nii wallude golloowo gonɗo toon oo e yuɓɓinde ñaamdu e yardu heddiiɓe ɓee.

Waɗi subaka gooto ari e ɓernde Koorka, yoo yah hedde to tagoore ndee rokkunoo ɗum ñawndal too, o yirloyoo toon.

Ndeen Koorka yahii haa woɗɗoyii no feewi, miijii yoo o yah kadi o jooɗoo, ɗo tagoore ndee rokkunoo mo ñawndagal ɗoo o ñaagoo ɗoon Alla ballal e kala ko ina ɓamta ɗum nawra golle makko ɗee yeeso, omo e ngoo miijo haa o yottii ɓogge ɗiɗi ɗee, o heɓi les majje o jooɗii, haa ɓooyi henndu welndu ari e makko, o felliti e ɓernde makko kadi ko tagoore ndee arata e makko.

Jiidugol Koorka E Tagoore Ndee

Ndeen yahii haa waɗii dumunna tagooore ndee feeñani mo e mba’di aadee, nde ari haa yottii Koorka nde salmini Koorka, Koorka salmitii, tagoore heɓtii e wi’de ko miin woni giɗo maa hannde e janngo, ko miin woni ceerno maaɗa e aduna, a anndaano ɗum, kono maami anndine ɗum hannde, tee maa mi rokke heen daliilaaji laaɓtuɗi.

Tagoore ndee heɓitii wi’ Koorka wonaa ñawmaa oo heɓmaa ko to njanngoyno ɗaa.

Koorka wi’ eey kay, nde jokki e wi’de mbela wonɗo heddii e duunde baaba aadama ɗo a nawaaka? Koorka wi’ oon nokku alaa?

Mbelaa wonaa ko miin rokku maa safaara? Koorka wi’ eey, nde wi’ kadi mbela baaba maa wonaa ceernaajo jogiiɗo gannde haa nanndi e waliw? Koorka wi’ ko goonga.

Tagoore ndee ina haala Koorka ina ɓeydoo haaweede, haa nde joofni.

Nde heɓitii nde wi’, Koorka mbela ko kaal mi koo fof wonaa goonga.

Koorka heɓtii wi’ fof ko noon woori, ɗoon tagoore ndee heɓitii wi’ Koorka jooni maa mi hokke ko aɗa reentoroo.

Sabu aduna ina heewi yiɗdeeji e ngoƴaaji, miɗo rokku maa ɗoo geɗe ɗiɗi njogo ɗaa ɗe, kala ko waawi wonde sokla maa e aduna so a woogondiriiɗe maa mi ar e maa ko ɓuri yaawde, Koorka heɓitii wi’ mi nanii tee maa ɗum wel am.

Sirlu Hakkunde Tagoore ndee E Koorka

Tagoore ndee itti ñaayre wa’nde no settiraande lamset gila ina hecciɗi, ende jalba e haayre woɗnde murlere raneere, ende waɗi mba’di purdi, nde totti Koorka, nde wi’ kala nde haaju maa darii e am fof so a woogindirii ɗe, maa mi ar e maa ko ɓuri yaawde, nde rokki Koorka ɗoon tagoore ndee majji e majjal yitere.

Ndeen Koorka heɓii ɗum, fa’ti wuro, nde yahnoo haa o yottii o naati suudu makko o moftoyi ɗo hay gooto waawaa yi’de so wonaa kaŋko tan e Alla, o yalti o ɓami deftrere mawnde o woni e janngude.

Nde yahnoo haa hitaande ndee jogori timmude eɓe kaani waɗde kawgel, Koorka arti kikiiɗe gooto, ngam haalande golloowo makko oo, kaŋko noon won eɓɓoore hesre ari ɗoo, omo yiɗi jokkondirde e maɓɓe so Alla newnii, oon ne wi’ ɗum baasi fof alaa baŋŋe keetnuɗaami oo kay wota jogo heen sikitaare, ngon ɗaa ɗoo a alaa ɗoo fof foti.

Ko heddii koo yoo Alla won ballo, ndeen oon gaynii haalde Koorka weltii e jaabawol nani ngol, nde yahnoo haa ɓooyi ɓernde makko addi yoo o ƴeewndo ko tagoore ndee wi’noo mo koo, ɗoon tan o naati suudu makko o yaltinoyi ko tagoore ndee rokkunoomo koo, o fa’i ladde.

Koorka yahi haa o woɗɗoyi, o jooɗii ɗoon e les lekki mawki ina wi’ee cilluki, o ƴetti ko tagoore ndee rokkunoo mo koo o woogindiri ɗe. Ɗo Koorka jooɗii ɗoo tan haa Tagoore ndee ari e mum. Koorka haalani nde sokla mum, nde wii ɗum feewi Alla jaɓii.

Nde yahnoo haa jamma Koorka noddi jinnaaɓe makko, o haalani ɓe wonde won eɓɓoore ari ɗoo ina ndaarta golle, omo yiɗi jokkondirde e maɓɓe, sabu kaayitaaji ɓe naamnii ɗii omo jogii ɗi, Koorka heɓitii e wi’de jinnaaɓe makko, paamon noon mi yiɗaa waɗde ko on njamiraani.

Ndeen Koorka joofnii haala mum, Ceerno Sekko dirmii yetti Alla juuli e nulaaɗo makko tedduɗo, o wi’ ɗuum kay alaa baasi, ina moƴƴi, sabu ko ko min ñaaginoo ɗen Alla, ñaagaade Alla noon tiiɗaani, tiiɗi ko Alla jaɓde ko ñaagiɗaa ɗum koo.

Ceerno Sekko deƴƴi ko juuti, ngam miijaade mo no ñawu nguu tampinirnoo Koorka, haa yimɓe fof ɗamtindii nguurndam makko.

Ndeen Ceerno Sekko heɓitii wi’ Takko a nanii ko ɓiya haali.

Neene Takko dimmbi hoore, sabu ɓernde mum ina heewnoo njurum, o woniri noon ko juuti, omo ŋati tonndu makko les, Neene Takko heɓitii wi’, miɗo caggal Alla, miɗo caggal maaɗa, kala ko mbi’ ɗaa heen ko noon waɗirtee. Ɗoon Ceerno Sekko wi’ Koorka jooni so weetii, aɗa waawi yahde nji’doyaa e mawɗo maɓɓe.

Koorka heɓitii wi’ «Baaba hono ɗee golle, ko ɓataake winndetee nawee toon, so Alla jaɓii subaka maa mi winndu ɓataake fa’de e mawɗo maɓɓe oo.

Koorka waaldi e miijooji hol fof no ɗum wonirta? Mbela maa ɓe njaɓ ñaagunde makko? Wolla maa ɓe calo ñaagunde makko? Kono kay subaka fenataa. Ndeen weetii subaka, Koorka winndi ɓataake ɗaɓɓaande fa’de e mawɗo maɓɓe oo, Ceerno Sekko e Neene Takko keɓɓitii mbi’ yoo Alla newnu, Koorka heɓitii wi’ aamiin.

Nde yahnoo haa subaka janngo mum, Koorka fini noddi sehel makko debbo oo, Koorka wi’ mbo giɗo, miin ko e laartude golle ngonmi, won eɓoore hesre arnde ɗoo ina ndaarta gollooɓe, mi anndaa so a nanii haala mayre ina haalee.

Sehel makko oo ina ndaara ɗum tan, ina yirla hoore e miijaade mo ñande o tawata Koorka to suudu safrordu too wuuraani maayaani, tee ɗoon so o ŋaaɓtiino hunuko tan e wi’de eey, o woyat, Koorka ne tinii, wonde won ko ɓernde sehel makko ndee awata, tan Koorka deƴƴiri noon, o yalti fa’ti galle maɓɓe.

Koorka yottii naati suudu Neene Takko lelii, haa ɓooyi, o ƴetti deftere makko o woni e winndude.

Ɓataake Fa’de E Hooreejo Eɓɓoore Golle.

Fa’de e oon hooreejo tedduɗo

Hooreejo tedduɗo miɗo ara e sara maa, ngam laartude golle e juuɗe maaɗa.

E neɗɗaagal maaɗa timmungal, miɗo laardu maa, golle ɗe naamni ɗaa ɗee, sabu miɗo waawi timminde e gollude ko mbi’ɗaa koo. Miɗo felliti gollude kala ko mbi’ɗaa no haaniri.

Tinno miɗo ñaagimaa nde njaɓantaami ndee ɗoo ñaagunde.

Hooreejo tedduɗo joɓɓo calminaali am ɓurɗi teddude e teeŋtude fa’de e maaɗa.

Nii woni Koorka winndi ɓataake mum haa gasi, fini subaka nawi mbo toon joƴƴini mbo ɗo keɓotooɗo ɓatakuuji ɗoo, o arti galle.

Ndeen hooreejo oo heɓii ɓataake Koorka, o janngii mbo, o faamii loowdi makko e ko o yiɗi wi’de fof, hooreejo oo faamii, Hooreejo oo waɗi e Koorka nelal wonde yoo ar toon.

Garal Koorka To Suudu Gollirdu

Ndeen Koorka heɓii jaawol wonde yoo ar.

Koorka noddi Ceerno Sekko e Neene Takko, o wi’ɓe mi heɓii jaawol ummoraade e hooreejo golle ɗee, o wi’ wonde yoo mi ar toon min nji’da, Ceerno Sekko e Neene Takko mbi’ yoo Alla waɗ newuya.

Ndee weetii subaka, Koorka dawani toon ngam yi’doyde e maɓɓe, Koorka ari haa faandii nokku oo, o yi’ ina winndaa ɗoon on ngarii e jam e nokku eɓɓoore riiwtoore humambinnaagu e haɓaade baasal.

Koorka anndi ko ɗoo woni nokku oo, o ari haa ɗo damal ɗoo, o tawi gorko gooto ina jooɗii ɗoon, Koorka naamnii mo e wi’de ko ɗoo woni nokku eɓɓoore hesre arnde ɗoo ko ɓooyaani ina ndaarta gollooɓe? Oon jaabii wi’ eey ko ɗoo kay.

Koorka heɓitii wi’ miin dey ko hooreejo nokku oo neli wonde yoo mi ar gaay, gorko oo heɓitii wi’ ar njahen, oon ardii Koorka rewi heen haa njottii ɗo mawɗo oo woni ɗoo, gorko oo honngi baafal, ɓe naati, ɓe tawi mawɗo oo ina jiimi masiŋ ngaandiijo ina winnda, Koorka salmini, o salmitii, nii woni ɓe calmondiri haa saɗi joofi.

Ndeen woni nde Koorka wi’ ko miin wi’etee Koorka, binndunooɗo on ɓataake ñaagunde golle, haa njaabti ɗon wonde yo’mi ar, jooni mi arii. Mawɗo oo heɓitii wi’ a bismaama, ko ndeen mawɗo oo haalani Koorka ko golle ɗee naamnii, gila e mbaawka, muñal, tampere haa e ko nanndi heen.

Ndeen o joofnii haala makko, Koorka wi’ kala no golle ɗee mbaawi sattirde, heewde tampere, miɗo yarlitii, tee paamaa wonaa miɗo fuɗɗoo hannde mi acca janngo, ko mbi’maami koo wota jogo heen sikke, ko mi pellitɗo. «Pulaar noon wi’ pellitɗo aanaani.

Ndeen woni nde Koorka fuɗɗii golle. Yimɓe wonnooɓe ɗoon e suudu gollirdu nduu fof haa e saraaji mum fof ina koolii Koorka e golle mum, tee e kala sahaa Koorka ina rokkatnooɓe wasiyaaji laaɓtuɗi.

Ɗuum nii ina jeyanoo e ko ɓeydunoo hoolaare maɓɓe e Koorka, sabu yananeede ɓe so neɗɗo yiɗaama yiɗanaama jam wattataama e laawol, ndeka noon ɓe paamii wonde ɓe keɓii giɗo mbo suuɗaani yiɗde mum e gilli mum.«Pulaar noon wi’ so yiɗde suuɗaama anndu nde timmaani, ruttii kadi wi’ gilli ngonaa naafige.»

Heddii kala ɗo Koorka yi’ ko feewaani feewnita, kala ko jiiɓoriiɓe e golle hee, ko maa ɓe njottoo Koorka ɓe kollita ɗum, tee kala ko Koorka haɗnoo, so waɗaama feewataa, ko ɗoo kamɓe fof, ɓe pelliti, ɓe ndokki Koorka hoore, mawɗo oo e hoore mum, jaɓani Koorka e darnde mum, e lewru go’aɓuru nde ndu maayi, Koorka soodi njawdi mawndi ngam waɗde sadak.

Koorka waɗi sadak

E ñalawma jeeɗaɓiijo e nder lewru makko ɗiɗaɓiiru, ina hawri e alkamisa, Koorka waɗi sadak, o noddi gollidiiɓe makko e denndaangal yimɓe wuro ngo, hay gooto o faltaaki, yimɓe notitii e keewal, mawɓe ina mooyta bahe ina njetta Alla, sukaaɓe e luukaali mum’en ina ndiwa ina cirpoo ko gasataa.

Ndeen yimɓe fof ñaamii haa kaarii ndu’iima kootii galleeji mum’en, Ceerno Sekko e kurusal makko nana tappa jabe e ñaagaade Alla ko gasataa, Neene Takko ina nder suudu mum ina du’anoo ɓiyum, ina yetta Alla sabu ko sikkanooka dañaa woni ɗoo.«Pulaar noon wi’ dañde ko sikkaano, ɓuri sikkude ko dañataa.»

Nde wonnoo Koorka ko mum koo ko dokke Alla. «Pulaar ina e konngol e wi’de mbo Alla rokki ina haani wasaade, ruttii kadi wi’ so Alla rokkiima teettoowo woodaani, tee alaa ko haasidi waawi e dokke Alla.»

Cafrugol Hakkillaaji mbeñiiɗi

Toon to galle maɓɓe too Koorka ina moofti toon foɗde ujunnaaje-ujunnaaji yimɓe ɓe hakkillaaji mo’en mbeñii, ko toon ɓe ñaamata, njarata, geɗe maɓɓe fof ko toon tawataɓe, tee yoga e maɓɓe puɗiima heɓtude hakkillaaji mo’en. Hono noon yimɓe ɓee fof, ina njetta Koorka e ɗee golle makko e ndee darnde makko.

Ñande wootere noon Koorka ina dawi ina fa’i gollirdu, tan haa ɓe tawi suka gorko, ina ɗoon lappii e dow laawol hee, ɓanndu makko ina wonti gaañanɗe-gaañanɗe, alaa fof ɗo junngo waawi memde e makko, tee o wuuraani o maayaani, omona ɗo hakkunde ɗoo toskoo, kadi alaa fof ko waɗi mo noon so wonaa njaram mbonɗam. «Pulaar noon wi’ so yiɗde heccii dañal jibinta nimsa.»

Nii woni nde Koorka yi’noo mo tan, wi’ yoo dognoowo werlaa oo darto, oon ne ko ɗoon yaɓɓi e njamndi werlaa oo darii, Koorka tellii ari jiimi e makko, ɓernde makko boni njurum suka oo jaggi mo, Koorka ŋati tonndu makko les ngam haɗde gonɗi makko yande, kono o roŋki, sabu ko o kecco ɓernde. Ko ɗoon Koorka wi’ yoo ɓe naw mo suudu safrordu ko ɓuri yaawde, o wollondiri e dognoowo werlaa makko oo, ɓe njolni mo nder werlaa, ɓe nawi mo suudu safrirdu ko leelaani.

Ndeen ɓe njottiima Doktoreeɓe ɓee mboɗdi e suka hee adaa, sabu ko o tampuɗo haa wonaa seeɗa, ɓe ƴetti mo ɓe naatni mo e suudu irsaas woni ɗo tampuɓe mbaɗetee ɗoo, ɓe lelni mo ɗoon e balngel ɓe ceŋi e makko ɓoggi pooreeji daneeji ɓe ngoni e ƴeewde ko woni ñawu makko, haa ɗo ɓe kempinoynoo.

Ɓe mbaklitii e Koorka, ngam naamnaade mo, ko saabi eɓe ngaccira nii neɗɗo maɓɓe haa ko ñawu nguu ina heƴa e makko ko fotinii tawa ɓe njottaaki suudu safrordu?

Ɗoon Koorka jaabii nde wi’, miin mi anndaa mo, mi anndaa to jeyaa, mi anndaa koreeji makko, tee hay innde makko mi anndaa, ko nde ndawatmi ndee e subaka hee, ngarmi haa kawral laabi pali, tawmi omo larpii ɗoon o wuuraani o maayaani, mbi’mi yoo dognoo werlaa am oo daro min ƴeewa ko heɓi oo leliiɗo, kisa min tawi omo wuuri.

Mbi’ moo mi yoo min ngaddu mo gaay, mbela so balɗe makko ina yeeso o daña safraade, kono wonaa wonde miɗo anndi mbo, ɗoon tan yeeso Koorka hawii holliri njurum gonɗi makko, ngonɗi e simtude, doktoor oo ina ndaara Koorka tan ina ndaara ñawɗo o, doktoor oo e hoore njurum jaggi mo haa wonaa seeɗa.

Ndeen Koorka gaynii haalde doktoor oo ne Alla e njurum, o haalaani hay konngol gootol, ɗoon tan o naatti ɗoon e nder suudu woɗndu o artiri baafal karaɓ.

Doktoor oo woni toon ko ɓuri juutde, o yalti, omo jogii ɗereeji daneejo, wiro, cañe e ngeɗoñ koɗkoñ ko sifaa waawaa laɓɓinde, ndeen o naatii to suka oo woni too, ɓe ceŋi e makko ɓoggi ngam ƴeewde tolno nguli ɓanndu makko.

Caggal ɗuum ɓe pesi mo «pinngi mo» ngam o waawa ɗaanaade. Koorka nana jooɗii hiimo-hiimo e taƴam ɓeram ina njaptondira e fittaandu mum, omo miijoo ɗii mbeddaaji e ɓee yimɓe ɓe mbaawaa dognirde seese a wi’at ko looci ndewi caggal maɓɓe ina cutta.

Koorka ina e deƴƴere mum, haa doktoor yalti ina jogii ɗerewol ɓalewol ina e maggol natal aadee jurminiingal, o yaaɓani Koorka e wi’de min mbaɗii neɗɗo maaɗa e rajo ngam etaade anndude ko ñawni, ɗerewol ngol nani kono jaabawuuji ƴiiƴam ɗii ciwaa yaltude alaa ko min mbaawmaa heen wi’de so wonaa ɗi ngar.

Koorka heɓɓii ɗerewol ngol, kono ɓernde makko ina taƴa haa wonaa seeɗa, sabu o alaa miijo so wonaa oo neɗɗo mbo addi ko kawroowo e lajal sikke alaa heen.

Ɗoon Koorka muɓɓi gite woni e ñaagaade Alla cellal oo ɗoo ñawɗo, ndee ɗoo ñaagunde Alla tiiɗnde, jokki balɗe oo ɗoo suka.

Jaabawuuji ƴiiƴam e ko ɗi ngartiri

Nii woni jaabawuuji ɗii ngarti kono ɗi ngaddaani ko waɗi baasi. Doktoor oo winndani Koorka leɗɗe ɗe o haani soodde ko yaawi, cellal suka ɓura newaade. Ndeen o yahii o soodoyii leɗɗe ɗee o arti o rokki ɗe Doktoor oo, Doktoor oo holli Koorka no ɗe ɓamirtee, Koorka woni e waɗirde ɗe no Doktoor oo wi’ri nii.

Hono noon ñawɗo makko ina heɓta cellal seeɗa seeɗa, o waɗti haalde, o waɗti ñaamde no haaniri nii, o waɗti ɗaanaade, hono noon haa o woni celluɗo.

Yeewtere Hakkunde Koorka e Ñawɗo mum

Ndeen Koorka heɓii laaɓndi wonde suka oo sellii, Koorka noddi mo nder suudu, ngam naamnaade mo to jeyaa, hol no jinnaaɓe makko mbi’etee? Koorka heɓitii wi’ aan nde wonnoo kawru ɗen ko e punndi mi anndaama, mi anndaa to ummi ɗaa, mi anndaa jinnaaɓe maaɗa, jooni noon ko ɗuum njiɗmi anndude, hol no mbi’eteɗaa? To jeyeɗaa? Hol ɓe ngoni jinnaaɓe maaɗa?

Suka oo heɓitii wi’ miɗo wi’ee Hoɗɗaandu njeyaami ko wuro ina ɓogge puneeje.

Ko sukaaɓe njeetato min ngonnoo e nder galle baaba amen, jooni noon heen tato Alla fawi e maɓɓe haajaande mum, min keddii njoyo, minen njoyo heddiiɓe ɓee ko miin ɓurnooɓe welde ƴiiƴam baŋŋeeji ɗii fof, ko miin wonnoo joom innde, ko ɗuum saabi so ɓe mbaɗi ɗee ɗoo golle bonɗe, nguurtaami tan ko e geɗe nuskooje aadee, suka oo ina haala Koorka ina ndaara mo ɓernde mum ina wi’ dak njurum, hay haalde Koorka roŋki.

Nurum Hakkunde Koorka e Ñawɗo mum

Ndeen suka oo gaynii haalde, o turi hoore, o woni e ŋaafde leydi, Koorka ne na ŋati tonndu mum les haa tiiɗi ngam haɗde gonɗi mum yande, o ummorii noon o fa’i boowal omo dinwa kar-kar Alla e njurum. Nde yahnoo haa ɓooyi Koorka naatti suudu mum, ɓami ɗoon deftere mawnde ngam janngude ina winndaa e ŋaro mayre Foɗdeeji e hakkeeji banii aadee, o jiimi e mayre omo jannga.

#

Njillu Koorka To Leydi Tagooje Kaawniiɗe

Ko ɗoon kadi ɓernde makko hokki yoo yaltu o yaha, sabu golle ɗee nattii waɗde ngartam, o felliti yahde to ɓuri woɗɗude, ngam heɓde toon golle, kono Koorka faamaani wonde ko tagoore ndee woni e waylude miijo makko, ngam nawde mo to tagooje ɗee koɗi too, ndeen Koorka woni e ɗii ɗoo miijooji haa juutii, Koorka ummii saligii juuli darɗe ɗiɗi, o lelii, o yi’i e miijo makko geɗe kaawniiɗe.

Koorka yi’ Tagoore wootere ende waɗi ko’e jeeɗiɗi juuɗe sappo e ɗiɗi, koyɗe capanɗe tati fof ina seŋii e Tagoore waɗnde coɓɓuli nayi ende yirloo ɗo wootere ko aldaa e dartaade.

Ɗum haawi Koorka, kono o jokki laawol makko. Koorka ɓenni haa woɗɗi kadi yi’i kullel ladde bayloyel mba’di ɓanndu maggel e kala goobu, o ndaari ngel, haa ɓooyi o yetti Alla o juuli nulaaɗo makko.

Koorka jokki laawol mum, o yi’ kadi weendu mawndu heewndu ndiyam, ina reeni ndu bolle ɓutte ɓaleeje. Koorka yawti kadi o yi’ kadi weendu woɗndu, mawndu heewndu ndiyam, lekɗe biltuɗe ina njibini haa ndaasii e leydi a wi’at nii ndu alaa lekki njoorki, fof dey kala ko Koorka yi’ heen kaawis jaggat ɗum haa hortoo anndude ko yahata e dow mum.

O yi’ kadi njawdi mawndi, o sikki ko majjundi, o yiɗi jaggude ndi, kono nde Koorka ɓadii njawdi ndii, ndi wonti ngaari mawndi kawoori, gallaaɗi mayri ina njuuti, endi seeɓi, kala ɗo allaadu mayri yani sikke alaa waɗat aanoode, ngaari ndii naati e wuro, moni fof ƴeewi ɗo danndoyi fittaandu mum, ndi huciti e makko ndi yiɗi hawde mo, kono yimɓe palii ndi, ngam fellude ndi, yimɓe ina pella ndi, ndi dogi ndi fa’i ladde, ndeen ndi naatii ɗoon e dunduure sukkunde, ndi wonti fasamere jayngol ɗum wonti cumu ɓurngu fof heewde doole.

Cumu nguu ina hulɓininoo, sabu hay gooto suusaano ɓadaade ngu, saka miijoo ñippude ngu. E nder dumunna daɓɓo tawi fof wontii ndoondi.

Koorka haawaa noon, hol no yimɓe ɓee ndaɗiri e oo bone kulɓiniiɗo kaawniiɗo, garduɗo firtude kala ko feewnoo, Koorka jokki laawol makko foɗde balɗe capanɗe jowi o fooftaaki, jamma e ñalawma ko o jahoowo o daraaki, haa o aroyi e nokkuure haawniinde yaajnde heewnde goobuuji, waylotoonde e kala mbaadi.

Jottagol Koorka e Nokkuure Ngalu

Ndeen Koorka yottiima ɗoon e nokku, kaawnii ɗo kadi nokku oo ina yaaji, ina weli wonde, sabu nde Koorka yottii ɗoon ndee a wi’at ko guttaaɗo nguurndam kesam, woŋki makko weeytii, kaŋko hoore makko, o anndi maa wood ko kewani mo, sabu nii no o wa’I, won ko hollata.

Tan haa sawtaango ardi mo e nder kaawniindi dow weeyo ina wi’a mbo, hol to njahataa? Hol ko ƴeewataa? Ko ɗoo woni hoɗorde Tagooje ladde ɗee kala, sawtaango ngoo wi’mbo wota sostu ɗo ngon ɗaa ɗoo, tawa a haalaani ko addumaa, ɗoon tan sawtaango ngoo arti deƴƴi, alaa fof ɗo Koorka nani dillere, hay henndu mooyaani, ɗum wi’ tan cel.

Koorka weddii ndaarki mum haa o yi’ ngaska ina fa’i nder leydi, o naati e makka, Koorka tawi toon kadi wero ɗaatngo yaajngo ngo goobuuji keewɗi, Koorka tawi toon kadi Tagoore, ende waɗi ko’e sappo e ɗiɗi, juuɗe jeeɗiɗi, koyɗe capanɗe tati ende yirloo ko aldaa e dartaade, ende wayloo e kala goobu.

Ndeen Koorka faami wonde o yottiima hoɗorde tagooje ɗee. Ɗoon kadi sawtaango ardi mo e nder mbirniindi engo wi’a mo ko miin woni joom nokkuure ndee, ko miin woni joom kaawisaaji.

Hol ko njiɗ ɗaa? Hol to njahataa? Hol ko woni ngoƴa maaɗa? Aan ɓiɗngel Aadama.

Ɗoon kadi Tagoore ndee heɓitii wi’, maa mi rokke gelooɗi tati dimndaaɗi kaŋŋe dimo. Koorka e kulol mum ina dinwa kar-kar, Koorka darii ko ɓuri juutde dillaani, a wi’at ko joorɗo ɗo woni ɗoo, gootol hunuko makko ɓoccitiimo e wi’de miɗo yiɗi ñaagaade ma yaafuya, aan kaaloowo e der mbirniindi, kadi mi sujja e yeeso maaɗa, ngam rokkude ma nehdi, gila ummiimi e ngal ɗoo ɗanngal, ina wa’i no ɓoggi mbaɗaa e kine am ina pooɗee fa’de gaay, haa njottiimi ɗoo e baawɗe Alla.

Kono kadi paamaa won kaawisaaji, ɗi nji’mi e laawol miɗo yiɗi ñaagaade ma, aan joom nokkuure so won ko kumpiti ɗaa heen yoo a firtanam ko ɗi ngoni, sabu miɗo yananaa ko e njiimaandi maa ɗi ngoni, sabu ko ganndal e laaɓal mbaawi moftude ngaluuji e kaawisaaji poɗɗi nii heewde.

Ɗoon Tagoore ndee heɓitii wi’ Koorka gollir laaɓal, oo kaŋŋe ndokkatmaa mi, kala ko njiɗɗaa e aduna, maa a heɓ, paamaa ko mbo ñawndagal.

Senaare e laaɓal woodanii Alla bajjo geno gooto, mbo alaa nanndoore.

Ɗo ndee tagoore jooɗii ɗoo ko-ko yirlotoo daraaki, ina tammbii nde koyɗe nayi, tee heen koyngal fof won ko hollata.

Ƴeew heen koyngal gootal ina holla henndu mawndu, koyngal ɗimmal ngal ina holla yerɓugol leydi, koyngal tataɓal ngal ina holla ndiyam pusam, koyngal nayaɓal ngal ina holla cumu mbonngu ngu ñippotaako.

Koorka ina sokti terɗe mum fof ina ndaara ndee Tagoore ina heɗtii ko nde haalata koo, Koorka ina huli haa wonaa seeɗa, tee kala ko o yi’noo e laawol, o tawii ɗum ɗo ndee Tagoore woni ɗoo, nokkuure ndee ina yooɗi haa haawnii.

Ɗoon haŋkadi, Koorka felliti naamnaade, kala ko yi’noo e ngol laawol e kaawniiɗe, ngam anndude hol nafoore wolla firooji wolla sirluuji mum? Ndeen gelooɗi ɗii ngaddaama, Tagoore ndee yamiri yoo ngelooɗi ɗiɗi ɓeyde heen, tawa ɗiin ne ko kaŋŋe dimo ɗi ndimndi, waɗiraa hono no Tagoore ndee wi’ri nii.

Tagoore ndee wi’ Koorka maa mi waɗde e reenooɓe haa njaltaa ndii leydi amen, tawa hay huunde heɓaani ma, tawa kadi ko e nder ngaska kootirtaa, kono ɓernde Koorka ina yedditii, sabu o siwaa heɓde laaɓndi e ko o yi’ koo e laawol.

Ɗoon Koorka sujji hucciti e Tagoore ndee, Koorka wi’ yaa aan ceerno joom gannde e kaawisaaji, joom ngaluuji, miɗo ñaagomaa yaafuya, ko mi banii Aadee, njiɗ mi ko laaɓeede hade am yahdude e kumpa, wonanoyami nimsa, njiɗ mi ko naamnaade ma kaawniiɗe ɗe nji’ mi e laawol ɗee, mi faamanaɗe huunde.

Tagoore ndee heɓitii wi’ Koorka naamno kala ko woni sokla maaɗa e yiɗde maaɗa, maa mi itte kumpa. Koorka heɓitii wi’ mi ariino e wuro wooto njiɗ mi fooftaade ɗoon, kono yimɓe wuro ngoo mbi’kam, koɗo alaa e maggo jippunde, yoo mi ɓennu.

Miɗo yalta wuro ngoo, haa nji’mi gorel daɓɓel perlel ina rewi e am, ina luuka ina wi’a mbi’aɗaa ko yoo a yah les ɗeya ɓogge gonɗe fuɗnaange wuro poofto ɗaa toon, ko toon woni jippunde hoɗɓe, ɓogge ɗee ko tati, darnde majje wa’i kono kaaƴe kaatane nii, eɗe mbilti haa ɗe ngubii, a yi’ataa e majje sereendu, ɗoon ngel gorel majjiri mi e majal yitere.

Ɗoon tan minne pa’mi e majje, nde njottiimi ɗe ndee leliimi nde wonnoo ko mi tampuɗo, kooynii mi hay asamaan oo ndoŋkumi yi’de alla e majje sukkude, ɗo leliimi ɗoo, mi tinaani haa ɗoyngol wi’ kam cas ɗaaniimi.

Findinoyimi ko nguleeki naange kaaɗki rok, taw mi ɓokki cakkinoo mi kii yoorii koŋ, kaawaa mi costu mi e les ngoɗki kono ɗoon kam ndoŋku mi ɗaanaade, sabu ngonnoo mi ko e heɗtaade daaɗe colli cirkooji ko aldaa e taƴondiral.

Haa nji’mi to dow ɓokki too ko wa’ino aadee ina jooɗii e dow mbarallu ina yirloo e ceŋɗe Alla nayi ɗee kala, ko aldaa e dartaade, nji’ki makko ina hucciti fuɗnaange ellee ndaaroowo huunde jogornde feeñde wolla hoodere jogornde yaltude e weeyo, haa ɓooyi, ngel dartii kak, alaa fof ɗo dillatnoo e terɗe maggel, wonaa mbarallu ɗo ngel jooɗii ɗoo, paammi kadi ɗum jeyaa ko e kaawisaaji maaɗa.

Nii woni noon ɓaditiimi gorel ngel e nehtaare, ngam salminde ngel, Koorka heɓitii wi’ mbi’mi ngel, jam waali baaba, kono a wi’at ko ngel pahel, sabu ngel jaabaaki, ɗoon kadi kesɗitinmi salminaango am e maggel, mbi’mi ngel jam waali baaba, ɓuraani bonde so wonaa ndeen, kadi ngel jaabaaki, noon fof e wa’de haɗaani miɗo jokki e salminde ngel gorel, ngel ngannduɗaa feccere e maggel ko aadee feccere heddiinde ndee ko baajol leydi.

Ɗoon kadi ɓernde ɓami mi e miijaade, yoo taw wonaa jogorɗo haangeede, sabu miɗo haalda e ndee Tagoore kono nde jaabaaki, fof dey haɗaani miɗo jokki e haaldude e mayre, kono nde wonnoo ko e hoddiro Koorka yahata haɗaani mo jokkude e golle mum, Koorka ɓeydii ɓadditaade ngel, ngam laaɓtindaade ngel, Koorka tawi hoore maggel ina waɗi jombo mbaal mbaal e kuru juru, piindi lekɗe ina sañii e sukundu maggel.

Tiinde maggel, ɓuri terɗe maggel keddiiɗe ɗee mawnude e juutde, kadi baŋŋe maggel nano oo, ɓuri baŋŋe maggel ñaamo oo wuurde e mawnude, gite maggel ko lette, heen wootere ko dow tan nde ndaarata, woɗnde ndee ko les tan nde ndaarata, kadi ngel alaa mba’di ngootiri, ina janngoo e mba’di maggel sunaare e weltaare e baawɗe Alla.

Ndeen ngel ɓamtii gite, ngel ndaari kam, ɗoon ngel salmitii, ngel salminimi salminaango ganndo, heddii haŋkadi ngon mi najɗo, sabu mi ɓooyii salminde ngel gorel, ngel jaabaaki, jooni engel salmina mi, salminaango ganndo.

Ɗoon kadi nanmi reedu maggel ina hooƴa, cikkumi ko heege ngel wondi. Ɗoon kadi mbi’mi ngel, baaba miɗo ñaagimaa nde njaɓantaa mi, ɗaccaa mi ƴeewanmaa ko ñaamɗaa, sabu reedu maa ina hooƴa heege. Gila haŋki eɗen ngondi mi yi’aani aɗa ñaama, ndah ɗii ɗoo buuɗi kaŋŋe coodaa ko ñaam ɗaa, kadi aɗa waawi soodde heen comci koltiraa.

Ɗoon gorel ngel jaɓi dokkal Koorka wondude e weltaare, sabu alaa ko ngel meeɗi waɗande Koorka e moƴƴere ko ɓe nji’di koo. Ɗoon tan gorel heɓitii kadi wi’ Koorka nganndaa mi wonaa aadee saka miɗo ñaama, kono a jaaraama, sabu a suuri terɗe am, yoo Alla suure e bone añɓe bonnooɓe, ɗoon ndañ mi cuusal ɓeydiimi ɓadaade gorel ngel e wi’de baaba miɗo yiɗi ñaagaade ma yaafuya, sabu won ko njiɗ mi naamnaade ma.

Gorel ngel heɓitii wi’ Koorka yoo jam Alla e kisal mum ngon e men, mi yamiriima naamnaade kala ko nji’ɗaa gila nde ummi ɗaa haa e ko taw ɗaa ɗoo fof, maa mi rokke kumpital mum, kono wota leel, sabu waktu yahdu am ko-ko ari. Koorka wi’ mate njeyaɗaa ko e Tagooje kaawniiɗe koɗɗe e ndii leydi?

Gorel ngel heɓitii wi’ ko miin mawɗo majje, kala ko nji’ɗaa e ndii ɗoo leydi jeyaa ko e njiimaandi am.

Koorka heɓitii wi’ ko adii fof njiɗ mi ko janngineede e reentineede geɗe nuskooje wolla boomooje aadee, sabu won ko humpito am yottaaki.

Gorel ngel wi’ miɗo waawi jannginde ma, reentide ma, kala ko njiɗɗaa, kono ko e dow sarɗi, so tawii aɗa waawi yoɓde mi. Koorka heɓitii wi’ eey miɗo yoɓ maa kala ko ɗum waawi jarde.

Gorel ngel wi’ aɗa waawi rokkude mi ngelooba ndimndu ba kaŋŋe dimo, Koorka wi’ eey miɗo waawi, gorel ngel heɓitii wi’ en puɗɗiima.

Ɗoon gorel ngel yirlii e dow mbarallu ɗo ngel jooɗinoo ɗoo ngel sujji laabi tati, ngel tappi tiinde maggel laabi joyi, ngel wi’ Koorka abada wota hirndir kikiiɗe ndunngu, Koorka wi’ mi jaɓii. Kono ina haawi Koorka e kala ko ngel gorel, ina golla wonata ko ngaalda. Koorka yoɓi ngelooba ndimndu ba kaŋŋe dimo. Koorka heɓitii wi’, haa jooni jokku ceerno maa mi rokke ngelooba ngoɗba ndimndu ba kaŋŋe dimo.

Gorel ngel jali ngel tuutti laabi tati, ngel wi’ Koorka abada wota yeddu sariya kaaldaaɗo haa hawraa, so yiɗii tawa ko ɓooyɗo wolla keso.

Koorka wi’ mi jaɓi, mi wontaa yeddude sariya hasii lelnaama, Koorka jokki e wi’de haa jooni miɗo ñaagimaa, aan ceerno joom gannde, gannduɗo ko wirnii e kaawniiɗe Alla, joom kaawisaaji yoo a jokku e jannginde mi e wasiyaade mi e ɗii wasiyaaji maa, ɗi nafoore mum’en gasataa so wonaa ñande neɗɗo maayi. Sabu ɓure majji ɓuri kaŋŋe e kaalis.

Gorel ngel jali ngel sujji, ngel lappi leydi laabi tati, ngel yirlitii e ceŋɗe Alla ɗee kala, ɗoon ɗo ngel jooɗinoo, haa gite maggel ngaddi gonɗi mbaanji e wahre maggel raneere, no kosam nder ndunngu.

Wahre ndee ko juutnde haa nde jappoyii e ɓernde, gorel ngel heɓɓitii wi’, Koorka abada wota sikitaare wolla yaawre wolla nananti naatne e fitina, haa mbaɗaa heen ko aɗa nimsa, ɗoon kadi Koorka weltii, kono ko joginoo fof gasii, pulaar noon wi’ ko nii potmi heɓataa debbo.

Nii woni, Koorka heddii ina jala, ina ndaara ngel gorel Alla e weltaare, sabu kay ina felliti e joomi mum, ngal ganndal, ngal heɓi maa meeɗ nde ngal nafoyi ɗum e nder nguurndam makko.

E nder ñalawma maɓɓe tataɓiijo oo, gorel ngel yahi acci ɗoon Koorka. Ndeen yahii haa kikiiɗe, Koorka miijii yoo hirndu yaha, tawde ko kañum gooto heddii ɗoon, kono kadi ɓernde makko holliti mo wonde won ko aadondiranoo e gorel ceernel ngel, wonde o hirndirtaa kikiiɗe ndunngu, tee oon waktu ko e nder ndunngu wonaa.

Nii woni Koorka ɓami pellital heddaade ɗoon haa weeta, o dawa, kono ko adii nde hiirata woodi tawɓe mo ɗoon, ɓe mbi’ɗum ar mbadden laawol, o wi’ɓe jooni ko ndunngu kirndol moƴƴaani, sabu en nganndaa no toɓo heɓtortoo en e laawol tawa en ngalaa ɗo ɗuwi ɗen, ko ndeen kadi Koorka fillaniiɓe no waddi e gorel ngel, haa e ko ɓe ngaadondiri e dow mum, ɓeen ne ngoni e jalde Koorka, eɓe mbi’a ɗum, aan ko a kaangaaɗo, ko a najñaaɗo, minen min ɓennii, hade ceerno maa arde fuunta min, wolla najñoo min.

Koorka waɗdi e maɓɓe haa tampi woppi, kamɓe kam ɓe mbi’, ɓe kaajaaka soodde wolla yeende jawdi haa ɓe keɓa ganndal, ko ɓe njogii koo e ganndal tan yonii ɓe, ɗoon ɓe ɓenni, kono so ɓe nganndiino ɓe mbaɗtaa ko wa’i noon.

Ndeen ɓe ɓennii, nde yahnoo haa ɓooyi mbajjiri ndii hawi yeeso, ndi ñirɓinii ko leelaani, duule ndiiwondiri pa’i fuɗnaange, nde yahata haa wona dumunna tawi ƴiiwoonde feŋiima fuɗnaange.

Nde nanngi saahal e ɓaleeri, Koorka ɗo jooɗinoo ɗoo ina miijoo no ɗum jogri wa’de, sabu alaa ɗo suuɗii nduu henndu niɓɓuri ɓaleeru hulɓiniindu, tan haa debbo gooto ari e makko salmini ɗum, wi’ ɗum ar ɗuwoyo ɗen suudu am.

Koorka ne yedditaaki ummii rewi e debbo, oon ardii ɗum haa ɓe naatoyi ɗoon e suudu mawndu yaajndu welndu balngol, endu uuri endu laaɓi, kono kadi Koorka anndaa wonde ko joom suudu Tagoore nde waɗdatnoo ndee woni oo debbo.

Ɗoon baylo uditii biifɗi mum, henndu sarii e baŋŋeeji ɗii kala, ɗum toɓii toɓo heewngo ndiyam e kartaali kulɓiniiɗi haa ɗo ngo siltoynoo, baŋŋeeji ɗii fof ngonti weendu wooturu, alaa fof ɗo ndaarataa haa nji’aa leydi, fof ko ndiyam, ɗoon tan worɓe ɓee ndutitii to Koorka ngam ndaardoyde ɗum yaafuya.

Ndeen ɓe ngartii haa ɓe nji’ Koorka heen gooto sujji wi’ yaa aan banndiraaɗo tedduɗo a yiɗiino waɗtude min e laawol, kono faam banii aadee ina tiiɗi hoore. Kala ko accataa arde e hakkille mum ko ɗuum waɗata.

Waɗde haa jooni amin ñaago maa yaafuya, kadi mbaɗ taa min e laawol. Koorka heɓɓitii wi’ yoo jam Alla won e mon, nde nimsu ɗon ngartu ɗon e am, jooni njahee on ngontaa yi’de hono ndee tampere, Koorka sujji muɓɓi gite ko ɓuri juutde ina hooynii ellee ñaagotooɗo Alla ballal, ɗoon kadi gorel ari e Koorka ngam firtande ɗum kaawisaaji ɗi yi’noo ɗii nde arata ndee.

Firo Maale Ji’aaɗe

Ndeen Koorka yi’ gorel ngel, Koorka heɓtini ngel, Koorka ari ɓattii ngel wi’ jam waali ceerno, ngel jaabaaki, Koorka hesɗitini salminaango makko e wi’de jam waali ceerno joom gannde e kaawisaaji, foɗde laabi jeeɗiɗi Koorka ina salmina ngel gorel, ngel nganndu ɗaa tagoodi maggel ko feccere aadee e feccere baajol leydi.

Ko nde yahnoo haa ɓooyi, gorel ngel heɓɓitii wi’, yoo ndenka e moƴƴere Alla won e maaɗa ñande kala, ngel wi’ ngarmi ko timminde aadi hakkunde men, sabu wonko naamno ɗaa humpito mum, miɗo ndaardu maa, nde kaalantaa mi kaawisa gadanano mbo kawruno ɗaa.

Ɗoon Koorka wi’ ngadii mi yi’de fof ko dooñorgal e ngal wayloo e kala goobu, tee ngal yahrata ko yeeso e caggal, caggal ɗuum nji’ mi kadi kullel ngel wa’i kono ndiwri nii, ngel yi’ataa so wonaa jamma, ñalawma ko ngel gumngel.

Ɗoon gorel ngel waɗani Koorka maande yoo deƴƴu, haŋkadi faamii fof.

Gorel ngel heɓɓitii wi’ Koorka so tawii ko dooñorgal ngal, ɗum firti ko neɗɗo dokketeeɗo sirluuji keewɗi, kono alaa heen sirlu mbo o waawi moftude, tee kala mbo o hawri ko ɓe giƴiraaɓe, eɓe mbaawi sirlondirde, kadi ko neɗɗo belɗo ƴiiƴam jiitiniiɗo, kono so a ƴeewii a tawat neɗɗaagal makko e ndimaagu makko fof timmaani, kadi kala ko omo waɗa tawat omo reentii.

So tawii ko solndu yi’ooru jamma yi’ataa ñalawma, ɗuum firti ko neɗɗo ji’oowo goonga saloo, waɗta ɗum fenaande ɓaleere kurum, mbo yiɗaa ko laaɓi, jaɓataa yahde e lewlewal, joomi mum yiɗi tan ko-ko jiiɓii.

So tawii ko yahre ndee, nde hollata ko neɗɗo ɓaleejo ɓernde haasidi, mbo yiɗanaa hay gooto jam, won e sahaaji ina ara e ɓernde makko warde hoore. Ɗoon kadi tagoore ndee turi hoore ko juuti, nde woni e ŋaƴƴinde peɗeeli mayre e kala ɗo jokkorgal wonnoo e mayre woni e ŋaƴƴude.

Nde ruŋtii Koorka haa ɓooyi. Nde hucciti e makko, nde wi’ so tawii ko weendu mawndu ndu bolle ɓotte ɓaleeje ndeeni nduu, ina holla neɗɗo joom ganndal, joom konngol, marɗo ɓesngu mum e njiimaandi ngootiri, moni e maɓɓe fof ina anndi darnde mum e fotde mum, ndiyam ɗam hollata ko hakkille deeƴɗo.

Sabu omo anndi alaa ko waawi naatde hakkunde ɓesngu makko nguu ko ina bonna ngu.

So tawii ko deeɓelel ndiyam jarnungel aduna ngel, ngel firti ko neɗɗo jaɓɗo renndee kala ko jogii so heew so famɗu, jonaaɗo mbo wonaa haasidi nuunɗuɗo tee omo yarlitii rokkirde kala ko o jogii, o heddoo baasɗo, jagiiɗo ganndal mbo añanaani ngal hay gooto, kala nde ngarɗaa ndaartude ganndal e juuɗe makko a heɓat, tee maa ngal nafoye e nder nguurndam maaɗa.

Ɗoon kadi Tagoore ndee, ummii darii, nde tolnii e henorde, ngam ƴeewde so alaa keɗtiiɗo ko ɓe ngoni e haalde wolla waɗde koo, nde arti nde jooɗtii nde ferlii, nde hucciti e Koorka.

Tagoore ndee wi’ kadi so tawii ko ndawu mbo koyngal gootal, wibjo wooto, kono hay gooto waawaa heɓtaade wolla jaggude mo, ɗuum firti ko aduna. Kala aadee so fini wi’ata ko maa nannga caɗeele pawiiɗe e dow hoore mum, kono alaa ko waawi heen gaynude.

Kala heen ko poolɗaa, maa ko ɓuri ɗuum feeñanma «Ɗuum waɗi Fulɓe mbi’ aduna ko mbir liɓotaako.» Paamaa ngal ɗoo ndawuyal ina jogii rewɓe nayo ɓe darnde gooto.

Koorka heɓɓitii wi’ ɗuum ne ko firti, rewɓe nayo ɓe darnde gooto, Tagoore ndee heɓɓitii wi’ gorko ina haani resde debbo kuuɓtindinɗo, dariiɗo e leydi, mbo wonaa mbaaɗdi, tawa kala ɗo ndaar ɗaa mo, omo tawee toon, so ɗuum roŋkii omo haani nawlireede haa timma nayo no sariya addiri.

Ƴeew gorko ina haani resde debbo jooɗɗo, joom lasli, moƴƴo jikku, juulɗo, ngam reende ndimaagu e neɗɗaagu galle ɗo resaa ɗoo.

Tagoore ndee heɓɓitii wi’, so a resii debbo bonɗo jikku, bonna innde maa, taƴa enɗam maa, seerndu maa e yimɓe maa, yiɗɓe maa, sehlaaɓe e wondiiɓe maa kala, wonanmaa mette sappo e go’o. Tagoore ndee waɗi peeɗeeli e gine, nde sukki foofaango mayre ko ɓuri juutde, nde woniri noon nde foofaani, nde hooynii dow asamaan, ellee ko toon jaabawuuji mayre ngardata, nde juniti hoore e leydi, wi’at ellee won ko nde yi’ata toon, nde heɓɓitii nde wi’ a yi’i ɓee ina ngoya anndu won bone waɗi, ɓeya ina njala anndu won jam mbo ɓe keɓi, sabu ko ɓamtaare maɓɓe ɓe cooynii, ko hono nii woni aduna ɓee ngoyat tan ɓeya njala.

Koorka anndu lekɗe ɗiɗi gostondirooje biltugol ɗee ko ɗuum ɗe kollata.

So tawii ko ngori gontoowo njawndi, wonta ngaari, kadi wonta cumu ladde, suma fof haa wonta ndoondi, ɗum firti ko neɗɗo baawɗo moftude sirlu, kono ñande fof o saakti sirlu oo, bone mawɗo kewat ñande mum.

Ɗoon kadi Tagoore ndee sujji e leydi laabi tati e ceŋɗe Alla nayi ɗee kala, baŋŋe fof laabi tati, nde hucciti e Koorka nde wi’, so tawii ko mbeeloñ pooɗondirat koñ ndiyam koñ, firti ko hakkunde Tagooje Alla ɗee, Aadee’en, Jawdi e kala ko wuuri e leydi, gorel e dewel ko maa ndennda nde ɓesngu waawa heɓeede, toɓo hakkunde leydi e Asamaan huɗo fuɗa lekɗe mbilta ɓesna, nguura yimɓe e jawdi dañee, lekɗe ɗaɗi mum kawra nder leydi, caayaale majje ngona dow, ngam ɓuuɓri heɓee, ko hono nii mahorii aduna, gorko e debbo ndennda njibina.

Koorka ina ndaara Tagoore ndee tan, ina ndaara nde sabu o roŋkii dañde e mayre kaaɗdi, haa yi’ tenba ina ŋaaya e dow mayre, Koorka yiɗi warde tenba baa, kono Tagoore ndee haɗi ɗum warde tenba ba, nde wi’ mi ñaamii gertooɗe ñaamooje kala ko kawri, gilɗi, koowobbe, teŋke, ñuuƴi, mooƴu e kala ko ɗe kawri, kono fof kadi ko mooƴu watintoo ñaamoyde ɗum e nder ngaska, jamma e ñalawma ina ñaamondira e baawɗe Alla.

Ɗoon tan nde arti nde deƴƴi cel, a wi’at ko nde hulnde wolla najnde. Tagoore ndee ɓamti hoore, nde wi’ Koorka eɗen ñaama, eɗen ñaamtindoo e baawɗe Alla, kono maa meeɗ nde leydi ñaami’en enen fof.

Ɗoon noon Koorka wi’ Tagoore ndee, yaa aan ceernaajo, Holi aan? Hol to ummi ɗaa? Hol no mbi’eteɗaa? Hol ko mbaawatmi waɗande ma? Ngam weltide ma, kono nde salii jaabaade, ende tuggii salamburu yooɗndu haawniindu, ndu sifaa waawaa huuɓnude mba’di mum, ndeen ɓe ngonirii noon ko ɓuri juutde.

Tagoore ndee heɓitii wi’ Koorka a ummiima gila leydi aadeeɓe haa a yottiima leydi Tagooje kaawniiɗe, a taccii keeri e leyɗeele keewɗe, haa a yottiima ɗoo e baawɗe Alla ina gasa nii tawa ko hoddiro addumaa ɗoo.

E laawol, Alla holliima kaawisaaji keewɗi, yontii a seertude e kumpa, lew lewal lomtoo, a yi’ii tagoore nde ko’e jeeɗiɗi, ɗeen ko’e jeeɗiɗi ina kolla balɗe jeeɗiɗi gonɗe e yontere, ende waɗi juuɗe capanɗe tati, ɗeen juuɗe ina kolla balɗe gonɗe e lewru, koyɗe sappo e ɗiɗi ɗee ina kolla lebbi sappo e ɗiɗi gonɗi e nder hitaande.

Tagoore ndee ina haala Koorka ina ɓeydoo haaweede, Koorka yiɗi haalde kono Tagoore ndee wi’ɗum cuk, mate wonaa ko nji’ɗaa koo fof ko miin wonnoo, Koorka wi’ cel tan ina ndaara ndee Tagoore, nde wi’ wonaa ko miin danndu maa e ngori gontuɗo njawdi, wonti ngaari, wontoyi cumu ladde sumi fof haa rooyti wonti ndoondi.

Paamaa Alla ina jogii kaawniiɗe capanɗe capanɗe ɗe meeɗaa yi’eede. Asamaanuuji jeeɗiɗi, leyɗe jeeɗiɗi ɗe meeɗaa yi’eede. Tagoore ndee heɓɓitii kadi wi’ Koorka ƴeew ɗo ngon mi ɗoo ina tammbii kam koyɗe nayi. Koyngal heen fof won ko hollata.

Koyngal go’aɓal ngal, ina holla henndu mawndu, heewndu doole. Koyngal ɗiɗaɓal ngal, ina holla jerɓugol leydi mawngol. Koyngal tataɓal ngal, ina holla ndiyam pusam, keewɗam doole. Koyngal nayaɓal ngal, ina holla cumu ladde mbonngu heewngu doole, pirtoowu kala ko feewnoo. Nganndaa ɗee ɗoo geɗe fof, heen gootal fof ina waawi boomde aduna oo e majal.

Ɗoon tan Koorka luuki cujji laabi tati hucciti e ndee Tagoore.

Koorka wi’, yaa aan ceerno, joom gannde e kaawisaaji, gannduɗo ko heewi e mbirniindi banii aadee, Holi aan? Hol no mbi’ete ɗaa? Hol ko ngonɗaa e Tagooje? Jinne wolla malayka Alla?

A waɗanii kam dokke mawɗe e kaawniiɗe keewɗe, nde ngar mi e sara ngoo maayo e ɗee leɗɗe pooɗondirooje biltugol e ooɗoo jamma a fodanii kam dokke e gannde haa keewi, Koorka woni e amde Alla e weltaare.

Tagoore ndee heɓɓitii wi’, a naamniima hol miin? Tee a fotii anndude hol miin, sabu ko a dimo baawɗo reende sirlu.

Tagoore ndee heɓɓitii wi’ ko miin woni cuuɗinooɗo e punndi mawndi tuma nde kawru ɗaa e dooñorgal ngal, miɗo wonnoo sara maa nde kaaldataa e wil wilndu ndu ñiiƴe yeeso e caggal, miɗo ɓadtino maa tuma nde koftaa berem lefol lekki, ngam yardude e beelel tokosel jarnungel aduna oo kala.

Ko miin woni gorko celluɗo, ñawɗo haa ɓanndu mum fof wonti uube e barmanɗe muusɗe ɗe safrooɓe ndoŋkani, ko miin galo mbo hay huunde maŋkiraaka, ko miin woni miskiino mbo alaa hay ko ñaami so wonaa nde njeloyiimi, ko miin woni gumɗo, paho, tak-tako, ko miin woni kulɗo reedu, mbo suusaa hay mbeelu mum, ko miin woni jaambaar pooloowo kala jaambaar, ko miin wi’etee Aduna. Ɗoon Tagoore ndee majji e majal yitere nii woni Koorka giddi feerti gite mum roŋki yi’de tagoore nde. Koorka faami tigi ko nii Aduna haawnorii.

Yoo Wuur Ƴellitoo Ɗemɗe Genndiije

Bah Abdullaay Mooliiɗo

Hitaande 2013 / 2014

Tonngoode ɓoggi jamɗe ko 74 73 82 63 wolla 65 16 22 86 kala jiɗɗo jokkondirde e men ina waawi noddude en, eɗen keblanii jaɓɓaade kala giɗo ngenndiyaŋke hono men.

Deesaamburu, 2014, Kaay, Maali

Abdoulaye Molido Bah, né en 1971 a Tabale dans la region de Lassaba.  En 1980 Monsieur Bah a commencé ses études à Gourel Fally, dans la region de Lassaba, deppartemant de Kankossa.

Abdoulaye Molido a travaillé avec les; ONG PADEV, ONG PARO MALI, ARED, FANDEEMA, STOP SAHEL, et voilà aujourd’huit il nous livre un petit roman; un homme et une femme qui ont vécu une vie très difficile, marié à une femme pendant une dizaine d’année, ils étaient très inquiéts car n’ayant jusque la, aucune progéniture. Dans ce soucie, sa femme l’ordonna de contracter un second mariage, elle s’acquitta méme pour contribuer. Aucours dudit mariage l’homme trouva un enfant. L’enfant n’était pas en parfaite santé, il fallait parcourir tous les horizons a la quete des medicaments. Apres des annees, un miracle de la nature se presente en forme d’humain pour le soigner.

Bah Abdullaay Mooliiɗo jibinaa ko e hitaande 1971 ɗo wi’etee Tabbaale e nder leydi moritani, hannde noon o winndanii en ɗoo, ndee ɗoo deftere, nde ooɗoo gorko e ooɗoo debbo nguuriino nguurndam cattu ɗam. Gorko desnooɗo debbo foɗde duuɓi sappo, ɓe ɓesnidaani, ɗum nanngiɓe ngoƴa mawka sanne. E nder kaan ngoƴa, joom suudu makko yamiri mo yoo o ndaartu debbo goɗɗo waasataa ɓe ndaña dono. Caggal nde gorko oo resi debbo ɗimmo, ɓe ndañdi cukalel gootel dewel kono ngel sellaano, alaa ɗo ɓe ndgaani e duunde baaba Aadama, kono sellinoyi ngel ko tagoore hulɓiniinde iwnde e nder ladde, nde ardi e mum kono ayaawo aadee, nde tawi ngel ko e nder ladde, nde rokki mo lekki, o safrii haa o selli.