Eehey-maa mbo janngaani

Faam dey a timmaani

So a wiɗtaani a winndaani

Ko heewi majjirmaa a yi’taani

Sabu ko a ɗaaniiɗo mbo aduna finanaani

Faam tan hannde ko aan woni solndu buumaandu e niɓɓere ɗuum dey yooɗaani

Yurminiima-Yurminiima haa woynii ɗo neɗɗo hollaa binndol ɗemngal mum jas-jasna wi’a hadtanaani

Paamaa ɗuum hay so ina yooɗi ɗo maa ɗum ɓamtaani

Minen eewniiɓe pinal e ƴellitaare leñol hono maa min ɗaɓɓaani

Minen min ɗaɓɓi ko ganndo mawɗo mbo famɗaani

Cuunnotooɗo ceeɓɗo mbo muddiɗaani

Darotooɗo balloo kala ganndal tawa aamaani

Diiwoowo luural artira kawral ɗo majjaani

Eehey-maa mbo janngaani

Ɗum-ɗoo yonii e maa waaju mbo suuɗaaki

Ummo daro fooyo ɗum ko arata ɗo woɗɗaani

Yimi Winndi ko Bah Abdullaay Mooliiɗo

Ñande 13 lewru sappaɓuru hitaande 1994 Hakkunde Aasum e Demmba Jaara Mali

NJETTOOR ------------------------------------------ 6

Konngol Binnduɗo ---------------------------------- 7

Naatgol Neene Takko E Hoɗannde ---------------------- 9

Ndiwaagu Takko ------------------------------------ 10

Kumal Hakkunde Sekko E Neene Takko ------------------ 11

Ƴiiwoonde Ñalawma Altine ---------------------------- 12

Du’aawu gorko Nayeejo oo --------------------------- 13

Yeewtere Hakkunde Neene Takko E Ceerno Sekko ------ 14

Naatgol Koorka e Jaŋde Farayse ----------------------- 15

Ñawu Koorka -------------------------------------- 16

Njillu Neene Takko To Suudu Safrirdu ------------------ 17

Hannde Ko Uditgol Duɗe ---------------------------- 19

Binndangol Koorka e Jaŋde Faraysee ------------------- 20

Liɓtegol Koorka e Ñawu makko ----------------------- 25

Neene Takko Waɗi Sadak ---------------------------- 26

Naatangol Neene Takko e Njeeygu -------------------- 28

Nawegol Buri To Suudu Safrirdu ---------------------- 32

Keddagol Buri E Ɓesngu ----------------------------- 33

Ndonu Kaake Buri ---------------------------------- 36

Liɓtegol Koorka to Suudu Janngirdu ------------------- 43

Garal Doktoreeɓe Subaka ---------------------------- 48

Hakkunde Koorka e Debbo nayeejo o ------------------ 51

Yeewtere Hakkunde Koorka e Neene Takko ------------- 57

Tagoore ndee Rokki Koorka Ñawdagal ----------------- 58

Salminaango Seernaaɓe ɓee e Du’awuuji maɓɓe --------- 61

Jaltugol Neene Takko’en Suudu Safrordu --------------- 63

Koyɗol Koorka ------------------------------------- 64

Dutta Neene Takko to Suudu Saforordu ----------------- 65

Ɓataake njettoor Fa’de e Ɗeen Gure Njannginnoomi Pulaar.

hono Demmba Jaara, Gurel Ndamndi, Hayte Mali, Ateysaan Mali, Digija Mali, Beeta Mali, Madinel sara Kaay Mali, Hamdallaay Jommbugu, denndaangal ɓe njokkondirnoomi e ɗee-ɗoo gure haa e saraaji mum, miɗo rutta e maɓɓe teddungal-am kuuɓtindinngal, sabu golle maɓɓe paayondinɗe, mi yejitaani noon Kolommenaaɓe e gardagol Jallo Hammadi Neene e galle mum kala, Idi Abaa Tarawore e suddiiɓe mum e mawniraaɓe mum e miñiraaɓe mum kala. Miɗo ɗoo rutta teddungal-am ɓurngal teeŋtude e tiiɗde e denndaangal Ateysaannaaɓe hay gooto mi faltaaki miɗo on teddiniri ndee-ɗoo deftere-am wi’eteende Hoddiro Alla Ina Heewi Sababuuji. Paamen wonde winndere ndee tagaa ko e dow sabaabu, ndeka noon kala ko nji’-ɗen ngannden ina jogii sabaabu.

Fa’de e kala giɗo-am

Fa’de e kala ceerno-am

Fa’de e kala sehel-am

Fa’de e kala ngenndiyaŋke

Fa’de e kala wiɗtiyaŋke

Fa’de e kala ɓamtoowo ɗemɗe ngenndiije, teeŋti e nga Pulaar

Miɗo neldu-maa ndee-ɗoo deftere haawniinde, saɗnde faamde, nde nganndu-ɗaa ina wela haa ɓooya yurminoo, kono ko ɗum tinndol aduna ina wona goonga, ina wona sifaa kadi kono waasataa ko kawru-ɗaa heen e nder nguurndam maaɗa.

Teddungal-am fa’de e ngaal duɗal ƴellitngal-am e Aduna hono Ateysaan Mali ɗo nganndu-ɗaa mi heɓii ɗoon teddungal mawngal haa e ñallunge e-ngal heddii.

Tonngoode ɓoggi jamɗe-am ko 74.73.82.63, 65.16.22.86

Binnduɗo ko Bah Abdullaay Mooliiɗo

Konngol Binnduɗo

Ko ardii fof, ko yettude Alla e juulde e nulaaɗo makko tedduɗo. Tagiraaɗo mbela winndere ndee ina hisa e boomaare. Caggal ɗuum ko yettude jinnaaɓe-am tedduɓe, mi yejitaani ɓeen seernaaɓe-am tedduɓe ittuɓe-mi e niɓɓere mbatti-mi e lew-lewal ngam yi’de ko woni e oo aduna. Paamen noon hannde weltaare ina waɗi-mi ngada mbeña, sabu won ko nganniyii-mi waɗande Leñol-am, ngam wonana-mi ciimtol jahdowol e njuuteendi aduna, so muulde ndee-ɗoo deftere, nde tiitoonde mum woni Hoddiro Alla Ina Heewi Sababuuji, tiitoonde mayre ina holla’en wonde kala ko alaa sabaabu moƴƴaani. Pulaar noon wi’ ko alaa sabaabu moƴƴaani, ruttii kadi wi’ mbo anndaa sabaabu, waɗirtaa sabaabunde. En njettii joom sababuuji cabobinɗo yoo’en mbaɗ ndee deftere, ngam ɓamtude leñol fulɓe. Miɗo waɗi juuɗe-am caggal-am ngam ñaagaade yaafuya, sabu won adiiɓe-mi e ndee-ɗoo lowre. Banndi-am, giɗo-am miɗo neldu maa ndee-ɗoo deftere wi’eteende Hoddiro Alla Ina Heewi Sababuuji. Kadi miɗo ñaago-maa nde ngaddataa heen ballal maaɗa teeŋtungal. Heewi nde nanaa junngo wooto foɓɓataa, hakkille gooto timmaani, nde wonnoo moƴƴo gooto ko Alla, en nji’aani hono makko. Ina wela-mi nde mbeltoto-ɗaa caggal nde njiim-ɗaa e mayre njanngu-ɗaa nde, paamɗaa ko soomii e nder ɗoo deftre, nde ngannduɗaa, ina loowi ɓure keewɗe, to baŋŋe pinal e ñeeñal renndo fulɓe. Haawnaaki wooda ɗo njanngu-ɗaa e mayre tawa ina jeyaa e caɗeele ɗe meeɗɗaa hawrude wolla yi’de nder nguurndam maaɗa. Sabu ina heen nguurndam gorko e debbo meeɗnooɓe sattireede ɓesngu. Maa a faam heen hoddiro Alla ko goonga. Nji’aa heen nafa ɗooftaare konngol jinnaaɓe. Nji’aa heen nafa ɗooftaare konngol ceerno mum.

Nji’aa nafa du’aawu e ñaagaade Alla.

Miɗo teddinira ndee ɗoo deftere, kala ngenndiyaŋke mbo yiɗde ɓamtaare leñol haɗi ɗaanaade, ina sañnjoo e ndee ladde Alla yoolombere. Miɗo ɗoo rutta teddungal-am kuuɓtindinngal e oon giɗo-am, musiɗɗo-am mawniraaɗo tedduɗo, hono Hamma Kan e mawniraaɓe mum e miñiraaɓe mum, wondude e suddiiɓe maɓɓe kala e ɓesngu maɓɓe kala. Ɓeen ngenndiyaŋkooɓe suddiiɓe leppi leydi, ɓe leydi suddi leppi teddungal, hono Yero Dooro Jallo, Tijjaan Aan, Aamadu Ham Paate Bah, hono mum’en ina keewi.

Ɓeen ngenndiyaŋkooɓe dariiɓe e koyɗe mum’en haa e ñallunge ko wa’ino Jallo Sammba Koliyaajo, oon banndiraaɗo debbo tedduɗo, mbo mi anndaa, kono golle mum paayodinɗe ɗe gollani leñol mum, ceedtinii katantaagal makko, hono Jeynaba Buubu Sow e ɓesngu mum e banndiraaɓe kala ina teddinaa e deftere ndee, Bah Usumaan Sabbaa too e Bamako Mali, Umaar Sammba Jallo Lollirɗo Barel Jallo e Gelongal Bah, Bah Basiiru Aamadu Tijjaan, njaatigi-am tedduɗo, Bah Umaar Limce e galle mum kala. Ina teddiniraa ndee-ɗoo deftere, musiɗɗo-am giɗo-am jaambaar leñol hono Woogee Jaañ, Jallo Maaliki Saara giɗo mbo añcataa e jinnaaɓe e miñiraaɓe mum kala, Pool Bammba Keytaa e denndaangal gollooɓe Fannde-maa, Maamuudu Caam e ɓesngu mum e Yaaya Dambele e galle mum Jaakalel. Jallo Moodi Bilaali, Sammba Kulibali Segge, Mammadu Aan gorko mbo noddiratmi ɓoccoonde, Tijjaan Lii, Aamadu Sow, Aaw Muhaaji Bookaar Seekna Bertee lollirɗo sakke bewɗo, musiɗɗo-am giɗo-am Yero Tarawore e Jallo Aadama ceerno e joom suudu mum Ndommo Jallo, ina teddiniraa deftere ndee. Aadama Bah, Maahinna, Bah Sammba Pulal, e ɓeen ɓe ndenndu-mi meccal, dimal teddungal, keewngal nafoore, woni wonde jannginoowo, hono, Bah Demmba Morel Pulal, Bah Umaar Aali, Sow Gorel Ndayri, Bah Sammba Mbewndi e yoga e wiɗtiyaŋkooɓe ko wayno Ibiraahiima Sih en, mi yejitaani sehel am mo ngoowmi toraade wasiyaaji, hono Abdu Samadu Ñaas e kala giɗo mum. Teeŋti noon e Usumaan Bah dokkuɗo misiŋ ngaandiijo yoo en ngollir, tee o naamnaaki en hay batte, rutii ina yoɓa kuraŋ jaynge kam e Sira Bah cuddiiɗo makko yoo Alla juutnu balɗe maɓɓe wonda e maɓɓe haa abadan.

Miɗo teddinira ɗoo-ɗoo deftere, terɗe Diɗɗal Jaalal e gardagol Bah Demmba Faakuru e raɓɓinkinaade denndaangal ngenndiyaŋke Pulaar ina teddiniraa ndee ɗoo deftere.

Ariino e sahaa gooto, suka debbo gooto ina wi’ee Takko, ko o jooɗɗo o wonnoo, jiɗɗo hoore mum, jiitiniiɗo e renndo mum, kala nde nji’ɗaa takko tawataa ko geɗe mum fof ina laaɓi, tuggi e ɓanndu haa heɓi comci, alaa fof ɗo ndaarataa e takko, mbi’aa sonno wonaa ɗoo. Takko ko neɗɗo coftuɗo wonnoo, jaloowo mbo ɓawlaani yeeso. Takko meeɗaa salaade nelal, ina teskanoo e takko, o yiɗaa comci tunwuɗi wolla naywuɗi, so comci mum puɗɗinooma naywude tan, o rokkiratɗi, hay paɗe makko ko noon wa’noo, so ɗe taƴii, o woppatɗe.

Jinnaaɓe makko ina keewnoo wi’de mo, ko saabi a yiɗaa ɓornaade ko hiɗɗi ? Takko heɓitoo wi’a ɓe ɗum yiɗaani e nji’ki. Won e sahaaji nii eɓe calotonoo hettande mo comci, e nder ɗuum o gedda ñaamde, waɗa dumunna omo tikki. Ndeen baaba makko anndii, ko ɗum loowdi makko, o felliti waɗande mo kala ko wi’, sabu korsa hakkunde jinnaaɗo e ɓiyum. Pulaar noon wi’ ɓiɗɗo waawaa yoɓde jinnaaɗo mum. Ndeen woni kala nde nji’ɗaa takko, tawataa ko koltu makko fof ko keso, tesko hay boowel fijirde, ñande takko araani fof, ɓalli yimɓe coftataa, nde wonnoo, ko takko koo, ko dokke Alla. Pulaar noon wi’ dokkal Alla, ɓuri dokkal yimɓe.

Ndeen Takko mawnii, haa yontii yiɗde e yiɗeede. Hono no tawangal fulɓe, ɓiɗɗo debbo ina heewi rokkeede ɓiy kaaw mum, baaba makko, hokki mo ɓiy kaaw makko, kono ɓe ndoŋki faamondirde, sabu hitteende jinnaaɓe suka gorko

oo, ñande fof ko dukooji e ŋorto-ŋorto mbo gasataa, ɓe itti dewgal ngal gila enɗam maɓɓe bonaani.

Ndeen Neene Takko diwɗii, foɗde duuɓi nayi timmuɗi.

Ƴamooɓe ina ngara ina luuwa, kono kala garɗo, Takko wi’ata ko omo muñii tawo, nde wonnoo o seerti ko e ɓiy kaaw makko, o yiɗaa resteede e wuro hee, o ɓuri yiɗde ko yaltude wuro ngo kono ɗuum fof e wa’de haɗaani eɓe ngara ƴamde Takko.

Haa waɗi sahaa gooto, gorko gooto ummii e gure saraaji hee, ari ƴamde. Gorko oo ina wi’ee Sekko.

Sekko, ko gorko dimo, joom konngol, koolaaɗo haa wonaa seeɗa, yimɓe fof ina nganndiri Sekko nuunɗere e waawde timminde aadi, kono o wonaa jogiiɗo jawdi, Pulaar noon wi’ so a dañii hoolaare anndu a dañii fof. Kadi ko o jikke wuro, wuddu leñol, ko o ceernaajo kuɓɓuɗo, omo jogii gannde mawɗe kaawniiɗe.

Tee yoga e yimɓe ina njahatnoo ndaartoyde gannde e juuɗe makko, kaŋko Ceerno Sekko.

Kala ko jiiɓorinoo yimɓe eɓe keewi yahde sagitoyaade to makko, ko wayno ndonu, wolla sariya hakkunde hoɗdiiɓe, wolla hakkunde debbo e gorko ko wayno dewgal haa e ko nanndi e ɗeen geɗe.

Ceerno Sekko ko waliw wonnoo, mbi’ataa gannde makko ɗee ko Alla luŋnginta ɗum ɗe, kala ko o waawi ñaawde e sariya ummotaako ina haawnii haawaani Alla, omo heewnoo wi’de yimɓe jawdi ko lekki baasal, kono haɗataa maayde, ina yaawi ko sumata joomi-mum. Kala sahaa Ceerno Sekko ina waajotonoo yimɓe ngam siftindeɓe kala ko tagaa sooraa fittaande maa meeɗ nde lelii.

Ndeen Sekko arii ndaartude junngo Neene Takko o rokkaa, ƴamal waɗaa haa timmi, dewgal humaa. Neene Takko hurtoyii ko leelaani. Ndeen Neene Takko huurtiima, o waɗi e galle hee duuɓi joyi, o woni cowiiɗo, ndeen o ɓesnii, Alla rokki mo ɓiɗɗo gorko, kono ɓiɗɗo oo heddaaki, Neene Takko jooɗtii duuɓi jeegom caggal mum o woni cowiiɗo kadi, o ɓesni kono kadi ɓiɗɗo oo heddaaki.

Ndeen woni nde Neene Takko fuɗɗii miijaade maa taw yiɗaaka ɓiɗɗo guuroowo, haɗaani noon kala nde o juuli, omo ñaagotonoo Alla ɓesngu, ina teskanoo won e sahaaji Neene Takko ina yahatnoo nder ladde saanga nde waktu ɓadii, yimɓe ina kaawanoo ko naɓata oo debbo nder ladde, won e sahaaji kadi yimɓe ina mbaɗa neɗɗo wolla yimɓe ɗiɗo tewna mbo ngam ƴeewde ko o golloyta e nder ndee ladde.

Kono ɓe tawata ko ombo juula wolla ombo nanngi e kurus makko omo wirda tee ko ɓuri heewde heen tawataa ko omo muɓɓi gite makko haa tiiɗi omo huciti fuɗnaange, nde wonnoo o roŋki dañde ɓiɗɗo guuroowo, ko ɓurnoo heewde e njuulu makko wolla wirdu makko wonnoo ko ñaagaade Alla ɓesngu.

Nde wonnoo kala nde o ɓesni ɗum heddotaako, ɓe ndogi e safaruuji ɓaleeɓe haa e lekɗe doktoreeɓe alaa ko nafi, nde wonnoo hoddiro araani, noon fof e wa’de haɗaani eɓe njokki ndaartude, kala ɗo ɓe nani golloowo hono ɗeen geɗe maa ɓe njoto joomi-mum, tampaama kono ko ndaartetee koo dañaaka tawo so dañde ɓiɗɗo guuroowo, hannde noon ngonɗen ko e naatire ndunngu toɓaani hannde toɓa janngo.

Ooɗoo ñalawma altine Asamaan oo ina siŋkii duule ɓaleeje, oo gorko nayeejo ina yahree e duuɓi capanɗe jeeɗiɗi e ko fawi, ina dawi wuro mum’en ina fa’i wuro sekko’en, ndeen yahii haa o feccii yolnde ndee o nani Asamaan oo ina rigoo, digaali naatɗi, Fulɓe noon ñande jogori toɓde hebaaru alaa, o toɓat tan, ɗoon tan henndu mooyi ko wa’ino duluuji ina yi’otonoo heen, ɗum toɓi toɓo heewngo ndiyam, gorko nayeejo oo ina yaha yahde ina yana ina umitoo haa Alla yottini ɗum, o adorii galle sekko o tawi ɗoon neene takko.

Ndeen o yottiima toɓo ina fiyi mo tan haa natti waawde haalde, omo leppi cebek, Neene Takko itti comci hokki mo, huɓɓani mo jaynge o itii, Neene Takko addani mo ñaamde, o ñaami o wertani mo leeso o waali ɗoon omo waaldi e miijooji keewɗi, sabu ko wi’aama o waɗtii ɗannaade koo o meeɗaa heɓde njaatige moƴƴirɗo no ɓee-ɗoo teeŋti noon e oo debbo, kono tampere makko e mawnude haɗaani oo gorko nayeejo waali ko juulde e nder njuuteendi jammaagu ngu, kabbiraali e calminaali taƴondiraani, kala nde Neene Takko umminoo omo nana oo gorko ina habbira wolla ina silmina.

Neene Takko haawaa sabu kay nde o arata e makko ndee taa ko tampuɗo haa wonaa seeɗa, noon ne o waali ko juulde haa pooli weetndoogo ndilli, come ciiki, buulol fajiri feeri, ngoriije weetndoogo njoggi ɗum fof dey oo gorko woni tan ko e juulde haa weeti subaka gite laaɓi, ko nde yimɓe ngimmii ndee oo gorko acci njuulu.

Ndeen weetii subaka haa yimɓe fof pinii ndawii e golle mum’en, gorko nayeejo oo noddi Neene Takko, o wi’ ɗum, jooni dey miɗo ɓenna yeeso, on njaaraama, o du’ii, o wi’, yoo Alla rokku on dono, pooftinoowo on ɓuuɓnoowo ɓerɗe mon, ɓe mbi’ aamiin, ndeka ɗoon Alla e baawɗe mum ko ko jaabii du’aawu gorko nayeeji oo, ndeen o ɓennii, ɓe njooɗtii foɗde hitaande.

Neene Takko woni cowiiɗo, o ɓesni ɓiɗɗo gorko, kono kadi oon ne heddaaki, ɓe njoottii duuɓi nayi caggal mum, ndeen woni nde Neene Takko wa’ino ɗamtiniiɗo ɓesngu, ɗum nanngi mbo ngoƴa mawka, oon meseer hoɗii e makko no feewi, o yarti haa wonaa seeɗa.

Neene Takko ina miijotonoo maa taw ko haɗi mo ɓesnude koo wonaa meere, ñande wootere omo lelii jamma o hoyɗi omo jogii cukalel kono e nder koyɗol hee kadi omo yi’a cukalel ngel ina fooƴi, omo yi’a heen kadi omo yarna ngel lekɗe keewɗe sifaaji, o finii o waɗi sadak o rokki sukaaɓe, Neene Takko ina heewnoo haalande joom galle mum ɗiin koyɗi.

Ceerno Sekko ina heewnoo wi’de mo koyɗol ina holla ko jogori aroyde yeeso e nder nguurndam, yaama maa a dañoy ɓiɗɗo ñaw-ñawto wolla bannda addanmaa ɓiɗɗo ñaw-ñawto, kono so a hoyɗii koyɗol ngol hulɓiniima waɗ sadak bone maggol ina hasii fuuya.

Neene Takko seeraano e ñaagaade Alla moƴƴere, ɗuum ina jeyanoo e ko o aadorinoo, kadi ina teskanoo e makko yiɗde sukaaɓe sabu alaa fof cukalel gonngel ɗoon e wuro hee ngel o wammbaani, tee ina tekanoo kadi sukaaɓe ɓee ko Neene tan mbi’atnoo Takko ina haawnoo yimɓe no sukaaɓe ɓee njaaɓirnoo e makko.

Ndeen ɓesngu sattirii Neene Takko, o noddi joom galle makko e cuuɗndi, wi’ɗum, miɗo ñaagimaa,

ndaartu debbo goɗɗo ɓesnoowo, paamaa aduna ñiɓaaki ko-ko ɓaarii, baasal duumaaki nganndaa dañal e baasal mbaddi junngo e faandu, waasataa so a resii debbo goɗɗo ndañen heen dono, Sekko deƴƴi ko ɓuri juutde ina miijoo.

Ndeen deƴƴere ndee juutii, Neene Takko heɓitii wi’ mate ko kaalmi koo welaanima, Sekko heɓitii wi’,wonaa wonde welaani kay, ko mi alanaa ɗum doole, ko ndeen woni nde Neene Takko itti cuɗaari mum, hokki Sekko, yoo ndaartu kala mo yiɗi, o resa ɗum.

Ndeen Ceerno Sekko ndaartii, haa heɓii debbo ɗimmo. Ndeen o huurtiima e galle. Takko woni cowiiɗo, gila ɗo ñohetenoo haa laaɓti cer, ndeen Takko ɓesnii, Alla rokki mo ɓiɗɗo debbo, ñalaande fiiltii ɓiɗɗo innaa, iniraa Koorka. Ndee Koorka mawnii, dañii duuɓi jeeɗiɗi timmuɗi, Sekko naatni mo alluwal, o janngi haa o dañi hijibaaji tati timmuɗi, kono ko o gooto balloowo yumma makko e golle galle.

Ndeen Koorka dañii duuɓi sappo e go’o, ɓernde makko ina joginoo kiram, sabu omo yi’atnoo, sukaaɓe janngooɓe Farayse ko laaɓɓe ɓe ngonnoo, wonaa no janngooɓe ɓur’aana ɓee nii, ko e leydi njooɗotonoo, tee eɓe tunwunoo, Koorka ina felliti nawde hoore mum, to duɗe janngooɓe Farayse too.

Ndeen weetii subaka, Koorka haalani sehel makko debbo, wonde hannde ko o janngoyoowo Farayse, oon jali wi’ jinnaaɓe maa njaɓataa njanngaa faraysee sabu ɓe mbi’ata jaŋde faraysee ko jaŋde heefereeɓe, ndeen noon Koorka wota tapin hoore maaɗa, so a naatii ne ɓe njaltinte, Koorka wi’ yoo ɓe njaltin am kono mi naatat ko miin wi’maa noon.

Ndeen janngooɓe ɓee ndawii payii to duɗe maɓɓe too, Koorka nawi hoore mum, to suudu janngirdu too. Ndeen o yahii haa o yottiima,o tawi ɗoon debbo gooto, ina wi’ee Maariyata Wan.

Ndeen o yottiima, Maariyata Wan jaɓɓiimo, Maariyata Wan wi’ hol ko njiɗɗaa? Koorka wi’i njiɗmi ko janngude, mbela miɗo nannda e sehel-am njoɓdi. Ɗoon tan Maariyata Wan ndaari Boomel ngel o teyaani e yiɗde ngel.

Tawi noon gilli mum ina mawni e cukalel ngel, sabu e ngel laaɓti e nji’ki. Nii woni Maariyata Wan, winndi innde maggel e doggol inɗe janngooɓe, o wi’ Koorka jooɗo so Alla jaɓii, maa a janngu haa ngañtaa jaŋde, Koorka jali turi hoore. Nii woni, Koorka heddii ina jannga, Koorka ko belɗo hakkille jiɗɗo jaŋde no feewi, woni finnde mum, kala ko o roŋkunoo faamde, o yahtaa o naamnaaki jannginoowo makko, ɗuum waɗi jannginoowo oo ɓeydii horsinde mo.

Sabu omo yananaa so oo suka wallaama, maa firtoy huunde. Ko ndeen woni nde Maariyata Wan felliti waɗtude hakkille mum e ɓeen janngooɓe yiɗɓe janngude haa wonaa seeɗa, kaŋko Maariyata Wan o fecciɓe e goomuuji tati, goomu waawɓe e goomu samorɓe e goomu ɓe mbaawaa hay batte, kono aɗataano kala heen mo o nanngi cikkataa ko oon o ɓurata jannginde nde wonnoo omo waawi meccal makko ngal, nde yahta haa hitaande timma taw yaga e maɓɓe paamii.

Waɗiino sahaa gooto, e nder lewru mbooy, Koorka ina jooɗinoo tan haa woodi ko naati e hinere mum, Koorka woni e islude, ina isla tan ina isla, haa ɓooyi tan, hoore muusoore liɓi mo, gila ɗo wonnoo sabu Alla, haa ɓurtii ganndal maɓɓe, nde Koorka muɓɓi gite mum fof, ko yimɓe hulɓiniiɓe yi’ataa, tan o luuka o wi’a mballee kam, yimɓe nani njogii laɓɓe, ina mbi’a ina kirsa-mi.

Ɗoon woni ɗo Sekko miijii yoo taw wonaa ɓaleeɓe nanngi ɓiyum, omo winnda aayaaji tan, omo mooma e ɓanndu Koorka, wondude e coneele ureteeɗe, kala nde Koorka moomii aayaaji wolla urii coneele ɗee samorat, rafi oo muusii no feewi, rafi oo kadi ko kulɓiniiɗo wonnoo, kulɓinɗo jinnaaɓe e seernaaɓe kala, o waɗanaama kala sifaa safaara, kono roŋkaama yoo Koorka heɓtu cellal mum kuɓdinngal.

Hannde noon ko e lewru korse ngon-ɗen, ɗum waɗi nguleeki mawki, weeyo ngoo huyi niɓɓiɗi, kuuro_huurongal cuddi e duule nanngi weeyo ngoo, haa seeɗa ɗum waɗti rigaade.

Digaali naatɗi sanne, nde ɓooynoo henndu mooyi, ina yi’otonoo heen, ko wayno duluuji, haa seeɗa ɗum lomtini baade tiiɗɗe, ñande heen ɗum toɓi, haa ɗum toɓi marndalle. Caggal toɓo ngoo, ɗum lomtini ɓuuɓol mawngol, tagoore kala weltii, sukaaɓe e weltaare mum’en, ina ndoga, ina cirpoo, fotde waktuuji jonɗi ndartaaki, ina huɓdinnoo wuro ngoo fotde dille keewɗe ɗe nanndaani e dummunna juutɗo caggal nde toɓo ngoo dartii haa seeɗa tawi leydi yarii ndiyam ɗam.

Alaa ɗo heddinoo, sonaa ɗo koyɗe werlaaji aastinoo wolla biɗore gertooɗe, saanga nde nguli mawni, ina ndaarta ɓuuɓol.

E ooɗoo ñalawma Talaata 24 Lewru Korse, ñande heen noon Neene Takko ina yahnoo njillu to suudu safrirdu too, ko njillu bettuɗo, nde wonnoo o jooɗtoraaki, kono kadi ko njillu jiiɓɗo no feewi, ɗoo sagataaɓe ɗiɗo ina njeewta ko faati e politik e diinaaji ngonɗi e oo yonta, eɓe njedtotira eɓe mbeesoo juuɗe ko aldaa e hakkilantaagal.

Haa heen gooto junngo mum yanoyi e cukalel Neene Takko wammbunoo, ina wammbiri ɗum wudere kosi tiiɗde. Ngel woni e woyde, Neene Takko ina yeƴa ngel, ina wi’a deƴƴu-deƴƴu jooni njotto-ɗen. Ɗoon e mbedda werlaa o darii, woodi gorko gooto ŋabbi ɗoon, ina ɓornii kufune cilmbaaɗo e wutte keewɗo eddaaji, omo jogii uuranteeri keewndi, ina heen latiiji e moomanteeri ngonndi, omo fooftindira juuɗe makko yahde, yimɓe wonnooɓe e werlaa oo, ina peerotira, ngam yiɗde soodde e ndii uuranteeri.

Ɗoon tan Neene Takko kañum, ƴetti misoor mum, sukki e hinere mum, yaltiniri hoore mum e henorde werlaa, omo ndaara ko ɓenneta e ɗii mbeddaaji. Ndeen ɓe ngarii haa ɓe ɓadiima galle oo Neene Takko telli, jokkitiri ko heddii ko koyɗe mum. Neene Takko ari haa ɓadii galle oo, o tawi ko golloowo galle oo tan, woni ɗo damal galle ɗoo, oon ummii, uditani mo galle oo.

Neene Takko naati, o tawi galle oo ina deeƴi, a wi’at neɗɗo alaa e nder makko, ndeen o naatii, o fa’i nder suudu makko, o naati, o ɓoorti wutte makko, o weddii e leydi, o weddii hoore makko e dow ndaɗɗudi, o fortii, o hippii, nde wonno omo tampi, o miijaaki nii won ngonɗo e suudu hee, ndeka esiiko ina toon o tinaani, nde wonnoo ɓiɗɗo oo sellaani. Hakkille makko fof ina jiiɓii, o woni e woyde, sabu rafi Koorka oo ina muusnoo, haa wonaa seeɗa, ɗoon tan gorgilaaɗo oo ummii wi’ɗum woppu, ɗii bojji alaa ko nafata, oo mbo ngoyataa, maa waɗtu dogde e koyɗe mum, gollana hoore mum, deƴƴu wota woy, miɗo yananaa e joom-am o sellat.

No woownoo waɗde ni, hono gorgilaaɗo oo, ina wondi e saawdu defte janngooɓe, ɗe o haani saataade, omo joɗɗini-ɗe e dow kaggu makko, o ndaari ngel cukalel, no wa’i yooɗde e teddude ƴiiƴam nii, gorgilaaɗo oo wi’, e nder ndee-ɗoo yontere, ko e ñaagaade Alla e du’aade tan mbaalatmi, tee miɗo anndi, ɗee-ɗoo ñaagule alla e du’awuuji memataa leydi.

Maa o sellu, haa wa’a no meeɗaa ñawde nih. Neene Takko heɓɓitii wi’, Aah goggoo a jaaraama-a jaaraama. Gorgilaaɗo oo wi’ denndaangal almudɓe-am ko kaŋko ɓurmi yiɗde, tee miɗo sikki, gilli gonɗi hakkunde amen ɗii wonaa meere.

Takko wi’ kadi, Kono goggoo ina haawnii, haawaani Alla, ko yummiraaɓe ɓe meeɗaa janngude, tan haa jooni, nanngata e juuɗe sukaaɓe maɓɓe, nawa to suudu janngirdu, tawa baabiraaɓe ina njooɗii.

Ndaar, eɗen teskoo yontere ko adii uditgol duɗe ɗee, yummiraaɓe ɓee, ina ngadda kaaƴe, ina mbaɗa gori-gori, jooɗorɗe ko adii ñalngu uditgol ngol, moni fof nana e yeeso haayre mum.

Jinnaaɓe sukaaɓe nana njooɗii ina cabbii e garaangal jannginooɓe, moni fof ina nanngi e juugi e juuɗe mum ina ndaara laawol haa ɓe cooynii jannginooɓe ina ngara, ina kaala ina njala ina tappondira juuɗe.

Ñalngu sakket oo arii moni fof waali jooɗaade ko e dow haayre mum, ina yeeɓa koode jalbooje dow asamaan, ngam heɓde no ɓiɗɗo mum winndiraa law. Sukaaɓe nana naŋtii e wutteeji yummiraaɓe, ina cabbii e ko jogori waɗde. Yeeso duɗe too ina toon, jannginooɓe moni fof, ina tami karnal e junngo mum.

To duɗal fuɗɗotooɓe too, debbo gooto nani toon, ina wi’ee Maariyata Wan. Ndeen Wan fuɗɗiima noddude inɗe janngooɓe, nanngunooɓe, ceɓe wutteeji, ina ngopitira gooto gooto, ina naata nder duɗal ngal ɗoon tan boomel gootel yaaɓani Maariyata Wan ngam hollirde hoore mum, sabu yiɗde winndeede e doggol inɗe janngooɓe ɓee.

Mbela ina nannda e maɓɓe, engel ɓornii wutte ina jalba, ina yuwaa haa yooɗi, embo yuwiraa gaaraaji ooli, jooɗɗi haa wonaa seeɗa.

Omo moorii sukundu makko ɓaleeru, juutndu jalbooru, endu jappitoyoo balbe, gite makko ɓute ɓaleeje, ina kollira kulol seeɗa gonngol e makko, Maryaama Wan winndii inɗe maɓɓe, haa heddii boomel ngel aldaa yumma-maggel, o huciti e maggel ngam naamnaade innde maggel.

Deen jannginoowo oo hucitii e Koorka ngam addude hol ko o yiɗi? E naamnaade innde maggel. Maariyata Wan wi’.

Hol no mbi’eteɗaa?

Ngel jaabii ngel wi’, miɗo wi’ee Koorka, nii woni Maryaama Wan wi’ ngel, hol ko njiɗɗaa? Ngel jaabii, ngel wi’ njiɗmi ko janngude.

Nii woni Maryaama Wan, winndi innde maggel e nder doggol inɗe janngooɓe ɓee, ndeen jinaaɓe makko tinii wonde Koorka naatnii hoore makko e jaŋde faraysee, kono alaa ko ɓe kaali so wonaa yoo o tinno o waasa wonde caggal, jaŋde bonaani, boni ko wonde caggal, yoo o tinno no feewi o waasa ɓureede.

Nii woni ɓe ngoni e jaŋde, kono yimɓe fof ina teskii, gila ñande innde maggel winndaa, yahaa ngaraa mum, tampere mum e lorla mum, ɓee sukaaɓe meeɗaani luuteede jaŋde hay ñalawma gooto.

Hay so ngel sellaani, ko maa ngel ara, haa ngel yottoo ngel hollira hoore maggel, ɗii-ɗoo sifaaji ina kolla wonde engel yiɗnoo jaŋde.

Maariyata Wan ne ko neɗɗo coftuɗo laaɓɗo reedu, ponnduɗo janngooɓe mum fof e mba’di ngootiri, baawɗo famminde, ɗuum waɗi janngooɓe ɓee fof noddirta mbo ko goggoo.

Eɗen tesko saaga nde Jannginoowo maɓɓe, janngata ndee, ina heewnoo wi’de, so gasnii jaŋde yiɗi wonde ko jannginoowo, ko meccal ngal o moftunoo e ɓernde makko, sabu gilli mum ina mawnunoo e oon fannu, Pulaar noon wi’ gilli ngonaa naafige, tee gilli cuuɗotaako kala ko njiɗɗaa suuɗotaako a teyataa nde kollirtaa ɗum.

Ndeka noon o heɓii ko o yiɗnoo koo, so wonde jannginoowo, ngaal meccal dimal keewngal nafoore, pamɗungal wune, nde o heɓnoo ngal ndee yejitini mbo tampere o dañnoo saanga nde o wonnoo janngoowo ndee, kadi eɗum siftina mbo foɗde capanɗe-capanɗe karne, o hokketenoo yoo sa’to tuma nde o waɗanoo hooreejo janngooɓe ɓee e heblude karne makko heblo ɗe o janngirta subaka fof.

Heblude alluwal makko e heblude binndanɗe kaaldigal hakkunde janngooɓe.

Almuudɓe makko ina njaawnoo, ko paamata binndanɗe makko e newaare, Koorka ina yaawnoo ko faamata binndanɗe makko, nde wonnoo omo deeƴi hakkille, kadi huunde fof wonaano haaju mum, so wonaa yoo faam ko ɓuri yaawde.

Kadi ina teskanoo defte Koorka ɓurnoo defte janngooɓe ɓee fof laaɓde. Omo yooɗnoo binndol, nde jannginoowo jiimnoo e deftere makko fof weltotono no feewi, oon sahaa noon pinal saraaki sabu ko-ko wi’etenoo dahaa winndirtenoo, ko ɗum ndiyam e ɓaleeri barma waɗdee e ɗacce jiiɓindiree haa naatondira winndiree, kuɗi kiriyoŋaaji pinal yi’taaano ɗum tawo.

Noon kala ko jannginnwo oo diidnoo to alluwal too ina tawetenoo e karnal Koorka, sabu omo yiɗnoo ñeemtinde ceerno makko.

E kala sahaa, Koorka ina yillotnoo e nder duɗal hee, ngam hollude sehelaaɓe makko no kuɗol nanngirtee, eno binndi lelortoo e dow diidi karnal.

Daañaa defte Koorka ko laaɓɗe ngonnoo, so wonaa ko ceerno yamiri yoo winnde a tawataa heen binndol goɗngol, binndi makko ina peewnoo, hay ceerno makko ina yeeɓatnoo junngo makko.

Ñande wootere noon ngam yiɗde y altinde Koorka e deƴƴere mum, jannginoowo oo werlii mbo naamnal e wi’de e nder hitaande, hol no foti balɗe ngoni heen?

Koorka moosi suuti junngo mum, ngam hollirde omo weltii e naamnal ngal kadi omo faami ngal, Maariyata Wan wi’ aan Koorka. Koorka jaabii e daande deeƴnde wi’ e nder hitaande eɗen njogii teemedde tati e capanɗe jeegom e joyi ñalawma.

Nii woni jannginoowo oo wi’ yoo janngooɓe ɓee caato Koorka kelle ngam weltinde ɗum, ɗoon woni nde jannginoowo oo werlii naamnal kala, ko Koorka yiɗata jaabaade ngal, ɓe ngoniri noon haa waɗi sahaa gooto, Maariyata Wan arti galle o tawi e dow kaggu makko catal ina waɗi piindi njooɗndi, Maariyata Wan feccaani sikke o anndi ɗum ko golle Koorka.

Maariyata Wan weltii heen no feewi, o jaarni Koorka, o ɓeydii horsinde mo, hono ngaal geɗal ɓeydi tan ko gilli e hoolaare hakkunde maɓɓe.

Ngam noon ittude Koorka e deƴƴere makko haa laaɓa cer, Maariyata Wan waɗi Koorka mawɗo janngooɓe, topittooɓe laaɓal duɗal ngal e kala ko faati e geɗe njanngiin, Maariyata Wan waɗi ɗum e juuɗe Koorka.

Hono noon woni jotondiral Koorka e mawɓe jannginooɓe heddiiɓe ɓee, heddii Koorka ina nawanaɓe karne jannginooɓe duɗe les ɗee e karne kaanɗe saateede kala ñalawma, wondude e karne heblooji e kala ko duɗe ɗee kaani soklude e kaɓorɗe jannginirɗe.

Ndeen so Koorka yahiino to mawɗo jannginooɓe too, omo haaldatnoo e makko konngi Faraysi juɓɓuɗi. Koorka ina joginoo sehel debbo, eɓe mbaawri nde wonnoo ɓe ngoowondirii no feewi, ko kamɓe nanndi jikkuuji, sehel makko oo, ko deeƴɗo jiɗɗo jaŋde no Koorka nii, omo wi’ee Aljumaa.

Aljumaa hoɗnoo ko ɗo woɗɗaani galleeji Koorka’en, sabu ko galleeji tati lommbinoo hakkunde maɓɓe, kadi kamɓe ɗiɗo fof ndenndi e duɗal gootal, ɓe ngoniino sehelaaɓe no feewi, gila ɓe nganndondiri ko kamɓe ngondi ɓe meeɗaa seertude so wonaa lelɗe.

Tee ɓe meeɗaa haɓde, ko tiiɗi e yonta sukaaɓe koo, ɓe meeɗaa luurdude, kala ɗo nji’ɗaa gooto e maɓɓe a yi’at goɗɗo oo, hono noon kadi hay pijirlooji maɓɓe njiidaa e pijirlooji heddiiɓe ɓee, kadi ɓe pijata ko fijirde rokkoore ganndal e pinal, so ɓe ndokkanooma pooftel, kamɓe ɓe njoñotonoo ko baŋŋe, heddiiɓe ɓee ina ndiwa ina cirpoo, ina luuka, ina ndoga.

Kono kamɓe ko deeƴɓe ɓe ngalaa dillere, Koorka alaano caka-cakaleegal heddiiɓe ɓee njoginoo ngal, Koorka faami tigi ɓe nanndaani neesu, kaŋko o ɓuratnoomo yiɗde tan ko fijirde deeƴnde ko wonaa diwde ina luuki yaha, kamɓe ɓe ɓurnoo yiɗde tan ko teelde, ka’en ɗiɗo tan, ɓe pija ko aldaa e dillere, ɓe njeewta ko aldaa e luukaali, ɓe ceertataano so wonaa lelɗe njonti.

So weetii subaka wooda e maɓɓe, jahɗo to goɗɗo too, mbela ɓe ndawa janngoyde. Eɓe njuɓɓinoo ko ɓe potata waɗde e ñalɗi ɗi ɓe njanngataa ɗii, gooto e maɓɓe yahatno to goɗɗo oo, ɓe ƴetta defte maɓɓe janngirɗe, ɓe ngona e ñeemtinde no jannginoowo oo waɗiratnoo nii.

Nii woni hitaande ɓenni alaa ko muusi Koorka, hitaande woɗnde rewi heen ina yahra noon haa wi’aa jooni kay Koorka sellii. Yiɗde jaŋde e añde wonde caggal yejitinii mbo kala muusalla o wondunoo, ko tampere yahaa ngaraa jaŋde ndee tan waɗnoo e mum gewol.

Kala hitaande arnde, so ɓe mbaɗii kawgel, ko kamɓe ɗiɗo ngarata hoore, ɓe ngoniri noon foɗde duuɓi jeegom, tawi haŋkadi ganndal ngal ñiiɓii. Jooni kay Maariyta Wan, humpitiima tigi-rigi ganndal sukaaɓe makko janngooɓe ɓee ñiiɓii.

Jooni noon Koorka’en mawnii, haa ɓe naatanii nguurndam no feewi, ɓe njontii yiɗde e yiɗeede, kono haɗaani eɓe njokki jaŋde maɓɓe, ɓe ngaccaani. Koorka ko suka debbo jiɗɗo jaŋde belɗo hakkille no feewi, nehiioɗo, deeƴɗo, mbo ƴoƴre mum waɗi kellifaaɗo gila e cukaagu.

Koorka ko joom hurum wonnoo, so gite maa njaniino e makko, ko alaysago njiɗɗaa mbo. Neene Takko acciino golle galle ɗee fof e junngo Koorka. Koorka lootnatnoo, unoyatnoo, waɗa huunde fof, ko faati e geɗe hiraande galle ndee, won e sahaaji nii ko Koorka suɓotonoo ko ɓe kaani defde.

#

Ñande wootere eɓe pija, eɓe ndiwa, eɓe mbaɗa sigi-rago tan haa Koorka luuki, yani e leydi, fortii faɗɗaa yoori koŋ, alaa fof ɗo dillatnoo e ɓanndu makko, yimɓe ndogi ngari, njiimi e makko, ina njuura mbo ndiyam. Neene Takko wi’ noddanee kam, baaba makko ara ko yaawi, Neene Takko ina woya tan, ina wi’a mballeekam ɓiy-am, ɓiy-am, nana maaya, ɗoon e ɗoon Sekko noddoyaa ari tawi Koorka ina faɗɗaa ina yoori koŋ, alaa fof ɗo dillatnoo e ɓanndu makko.

Kala ko njoor-ɗaa ɓernde, so a jiimii e makko, ɓernde-maa bonatno, sukundu makko juutndu ɓaleeru, ina jalba, omo luurta gite makko ɓutte ɓaleeje, omo haylita daande makko juutnde sewnde, omo waɗi cakka kaŋŋe njooɗka e daande. Neene Takko so mi miijiima ndii mba’di haŋki.

Hannde noon ko sunaare janngotoo e yeeso makko, sabu ɓiyiiko sellaani, omo wondi e miijooji, mbela o sellat? Wolla ko o maayoowo, yeeso makko ngoo ko mette e sunaare tan janngotonoo e maggo.

Ndeen Neene Takko woyii haa ɓooyii, o miijii, bojji ɗii ngalaa nafoore, yoo o wakkilo o nannga e jabbaaru waahidu, baawɗo baɗoowo ko welaa, waɗira no weliraa, tawa alaa ko neɗɗo waawi heen.

Ɗoon tan Neene Takko turii moomti gonɗi mum haa laaɓi. O turii e leydi, o woni e ñaagaade Alla, o muɓɓi gite makko haa tiiɗi, o wi’ yaa aan joom baawɗe, joom semmbe e hattaan, jeyɗo kala tagoore, miɗo ñaagi-maa accan-am ɓiy-am bajjo mbo ndokku-ɗaami, mi tinaani, mi maataani, komi ñaagiɗo ma, wota naw mo, ndeen ñaagunde Alla tiiɗnde, Alla jaabii ɗum ɗoon e ɗoon.

Koorka wuuri duuɓi jeetati caggal mum, e nder nguurndam makko ɗo Neene Takko ɓamnoo anniya makko mawɗo, omo wasiytonoo joom galle oo, hono Sekko yoo ƴeew debbo goɗɗo, tawa ko sukaajo, mbo o yiɗondiri, ɓe ndesondira, sabu ko ɗum tawangal e nder renndo fulɓe, e ɗooftaare joom galle mum, nde wonnoo ɓesngu ko e juuɗe Alla woni, tawde wonii ko ɓiɗɗo gooto ɓe ndañdi, hay oon ne roŋkaama yoo sellu, tee kaŋko Neene Takko o fiɓtinooma cellal ɓiɗɗo oo.

Hakkille makko fof boniino no feewi, woŋki makko jiiɓiinooma. Oo subaka Alkamisa, Neene Takko waɗi sadak kodde e kosam, o waɗi heen suukara haa haaɗi, o noddi sukaaɓe wuro ngoo fof, yoo ngar ñaama sadak. Ndeen sukaaɓe wuro fof ngarii ñaamii haa deedi maɓɓe keewii, Alla e weltaare eɓe ndiwa, eɓe cirpoo, eɓe mbi’aa yoo Alla jaɓ sadak Neene Takko, Neene Takko ina wi’a aamiin, yoo Alla jaabo du’aawu, ɓe mbi’a yoo Alla waɗ njahaa makka, omo wi’a aamiin.

Kono Neene Takko wonnoo ngoƴa mum, ko cellal ɓiɗɗo mum oo, sabu ko kaŋko gooto o jogii, ɗoon tan heen gootel wi’ yoo alla waɗ, njibinaa funeeɓe noogaas, tan Neene Takko jali wi’ aamiin, sabu omo yiɗnoo ɓesnude haa heewa, kono alla hoddiraani ɗum tawo, woodi gootel mbi’ngel yoo Alla waɗ Koorka sella haa njejjitaa o ñawiino Neene Takko wi’ aamiin kono tawi ɓernde makko ina hecciɗi no cukalel ngel haaliri ɗum nii.

Tee o ɓooyii waɗde sadakeeji e tinndinooje fof alaa ko Neene Takko heddi, kala ko wi’aa o waɗat ɗum. Gorooje gafleteeɗe jamma aljumaa, so finii moomaa e ɓanndu makko o rokka kala mbo adii hawrude sakkaade kosam, alaa heen fof ko Neene Takko waɗaano, huɓɓude kuɗi sappo e ɗiɗi ngam ñaagaade ɓural e ɓamtaare, ko aroyta janngo e nguurndam, sakkaade comci.

E oon sahaa noon, tawi Ceerno Sekko woni ko e ɗatngal to leyɗe goɗɗe. Ndeen Sekko artii ina ardi e jombaajo. Ceerno Sekko noddi Neene Takko, o wi’ Takko mi resii ooɗoo debbo, hono no mbiiruno-ɗaami nii, yoo mi ƴeew debbo sukaajo, tawa kadi ko ɓesnoowo, jooni noon mi addii ooɗoo debbo, o wona e les njiimaandi maaɗa sabu alaa ko mi haalanaani ɗum e geɗe pa’tuɗe e maaɗa, so o saliima, mi reggina mo, mi nawta to ittunomoomi, ɓe ngoni e jalde eɓe tappondira juuɗe, nde wonnoo Ceerno ina horsini Neene Takko tee omo faamondiri e makko haa ko ɗoon tan waawi haaɗde.

Neene Takko ina suurnoo Ceerno Sekko e waasde mum wonde jogiiɗo, kadi alaa nde Ceerno Sekko nani Neene Takko ina haala baasal makko ngal, kaŋko e wonde miskiino eɓe cuurondirnoo kala nde Neene Takko ñaaginoomo huunde, so o wi’i o alaa ko ɗoon haaɗata, Neene Takko meeɗaa woytaade neɗɗo miskineegal Ceerno Sekko ngal, ɗuum kala nde Ceerno heɓnoo gollanteeɗo golle binndol kala ko o dañi heen o waɗata ɗum ko e juuɗe Neene Takko, waɗiino sahaa gooto Ceerno dañi hoɗɓe tedduɓe. Neene Takko itti njawdi wi’I yoo oon teddinir hoɗɓe ɓee.

Ndeen nde Neene Takko miijii tawde joom galle maɓɓe wonaa jogiiɗo yoo ƴeew ko yeeyi mbela eɓe mbaawa suuraade heen, so o yeeyii maa ɓe mbaaw heen humtude haajuyoñ mo’en cewkoñ.

Ɗoon woni ɗo Neene Takko naatani njulaagu, ngam heɓde no aytondiri e Buri, hono nawliiko oo. Buri ne ko neɗɗo baawɗo ɗooftaade no feewi, omo ɗooftii Neene Takko ɗooftagol jooɗngol Buri teetti denndaangal golle galle ɗee e juuɗe Neene Takko. Ko kaŋko Buri tan gollatnoo, o defa, o una, o lootnoya, o teenoya, ko kaŋko wuppoyta comci nawata larogɗe, fitta galle e kala ko golletenoo e golle galle ko Buri gollatnoo-ɗum. Haa Alla waɗi o woni cowiiɗo tedduɗo, Neene Takko heɓitii golle ɗee, sabu deboreedu haanaani gollude golle kiisɗe.

Neene Takko ina anndunoo joom galle makko wonaa jogiiɗo, kala sahaa ko kamɓe ndarodinoo, ngam haɓtaade caɗeele nguura, ndeka won e rewɓe ko wallooɓe, ɓeen ngoni rewɓe galleeji, kono ko ɓuri haawnaade so a yi’diino Neene Takko e Buri a miijotaako ko ɓe nawliraaɓe, sabu Neene Takko ɓurnoomo mawnude, yoga e yimɓe cikkatnoo ko o miñiraaɗo Neene Takko, so wonaa naamninooɗo waawataano anndude ko woni hakkunde maɓɓe.

Ko ɓuri heewde Neene Takko jooɗotonoo ko damal galle, huufa njeeygu mum, ɓernde mum meeɗaa ɗum rokkude yoo yah ñukindaade ko ɓe ngoni e waɗde nder galle, omo anndi kala ko o wi’ yoo Buri waɗ, ko ɗuum waɗata, teddungal e korsa mawka wonnoo hakkunde maɓɓe, kala ɗo Buri wi’aa yoo haaɗ ko ɗoon haaɗata, kadi Neene Takko meeɗaa ndaarde mo, yitere nawliigu.

Hitaande fiiltii Buri woni cowiiɗo, ɗum waɗi e ɓerɗe maɓɓe weltaare mawnde no feewi, gila ɓiɗɗo yi’aaka, Alla resiɓe, reeniɓe haa o jibini, o heɓi ɓiɗɗo gorko, ñalaande fiiltii ɓiɗɗo innaa, inniraa maccuɗo. Maccuɗo noon ko soowoore e nder renndo fulɓe.

Kono o wuuraano ko juuti, sabu ko feccere lewru tan ngel wuurnoo. Neene Takko ina darinoo, kala darnde jeewo galle. Sekko ina horsiniɓe kamɓe ɗiɗo fof. Neene Takko ina darinoo darnde sagata, sabu o yiɗaano galle oo ŋakkee huunde tee o yiɗaano Buri annda misneegal Sekko, ɗuum waɗi e kala sahaa kaŋko Neene Takko omo naamnotonoo so wonko Buri sokli, oon wi’a huunde fof mi soklaani.

Buri ina haawaa ndee darnde Neene Takko darii, sabu omo yi’a kala subaka beetɗo ko cente-cente yimɗe ngarata ñaagaade mo, ɓee-ɓe caabune, ɓee gaa ko lamɗam, ɓee-too ko soran-am comci ko aldaa e taƴondiral, kala ko neɗɗo arnoo ɗoon ndaartude, yahdii heen ɗoon e ɗoon.

Neene Takko ina joginoo ngoƴa mawka sabu kala ko jibinanoo e galle hee wuurataano. Ndeen Buri jooɗtiima haa balɗe makko capanɗe nayi timmii, Buri heɓitiima golle hiraande.

Neene Takko ɓamti njeeygu mum, ɓe ngoniri noon haa woni duuɓi tati pawɓi, waɗi ñalawma gooto Buri faawngi, paawngal muusngal no feewi, Neene Takko dadii haa tiiɗi ƴeewoyi werlaa, nawi mbo to suudu safrirdu too, gila joom galle maɓɓe artaani ladde, nde wonnoo Neene Takko ko debbo coftuɗo tiiɗɗo, omo felliti e ɓernde makko wallondirde e joom galle makko ngam timminde fotde wonnde ɗoon ndee, ko ndeen galle welata kadi enɗam jaaloo, ɗuum waɗi Buri woni deeƴɗo mbo howlaani.

Ɗuum fof e wa’de noon haɗaani Neene Takko ɓeydii ko daraade darnde tiiɗnde, haa yimɓe fof ceettii darnde makko, kala gorko jiinooɗo mo wonnoo sago mum yoo taw ko kañum resi Neene Takko.

Duuɓi seeɗa caggal mum Buri woni cowiiɗo, yimɓe ina ngara salminde, ina naamnoo no Buri waɗdi e ɓanndu. Neene Takko anndi so fewjaani feere, ɓee njogori ko ñaamde oo tiggu gila jibinaaka, o haalani Sekko, yoo ƴeew suudu woɗndu ɓe ngonoya toon, haa o heɓa hoore makko.

Ceerno Sekko ndaarti suudu ɓe ngonoyi toon, Ceerno Sekko ina wi’atnoo bojji moƴƴaani ina karmi sariya yiɗaa bojji keewɗi, so woodii ko metti tagoore Alla yoo nde woyru ɓernde mum ko ɗuum ɓuri moƴƴude.

Ñande fof so ɓe kirtinooma, kamɓe rewɓe ɗiɗo ɓee, eɓe njahatnoo fooɗtoyde koyɗe e softinde terɗe maɓɓe, ngam ɗooftaade tawangal ɓaleeɓe. Ina waawi newnande Buri haa o ɓesna e dow jam, Neene Takko ina rokkatnoomo wasiyaaji baɗɗi faayiida, won heen sahaaji nii, Buri ina yejitatnoo ko ɓe nawliraaɓe, hay so neɗɗo yi’ii no mbaadi nii, miijotaako ɓee ko nawliraaɓe, sabu ɓe ngalaa caɗeele gonɗe e nawliigu ɗee.

Gondigal maɓɓe ko jooɗngal wonnoo. Sekko no anndondiri e Neene Takko nii fof, haɗataano e kala sahaa, omo manta ɗum e darnde makko, Sekko wi’a mbo, yoo ɓeydu tinnaare, omo heewnoo wi’de Takko, anndu aduna alaa ko woni,ko beelel jeeri ina yaawi ko horata kala ko nji’ɗaa e aduna ko muñal gasnata ɗum.

Duuɓi nayi timmi, Buri heɓitii golle, kono ñande heen kadi o ɗaanaaki nde wonnoo ko o cowiiɗo, Buri waali woyde, ina wi’a ɓanndu mum ina muusa, ɓe mbaali daraade e ngoƴa cattuka haa weeti subaka, ɓe nganndi nii tan alaa battane, ɓe nawi mbo suudu safrirdu, nde wonnoo gila o liɓaa paawngal ngal, Ceerno Sekko yani e yarnude mo aayeeji, kono alaa ko nafi, ɓesnugol makko ngol tiiɗii hoore, kono haɗaani eɓe ndarii kaaɗdi baawɗe maɓɓe, kono kadi hakkillaaji maɓɓe ndokkaanoɓe, yoo ɓe nawmo to suudu safrirdu too.

Nde wonnoo ɗum aadoranooka gila e puɗe-puɗe muusalla ŋatawere ndee. Ɓe ɓurnoo yiɗde tan ko o ɓesna e nder galle hee. Kono ɗum saɗtiriino-ɓe no feewi.

Ndeen haalaaji ɗii keewii yoo nawe to doktoreeɓe moni fof ina haala miijo mum e ganndal mum, Takko felliti yeewoyde werlaa. Neene Takko yahi ndaartoyde werlaa to mbedda to, ngam nawa ɓe to suudu safrirdu too ko yaawi, Alla e wonde moƴƴo o heɓi werlaa, weddoyiiɓe toon ko ɓuri yaawde.

Ɓe njottii, Buri naatnoyaa to debo deedi ngonata too, nde wonnoo omo tampi leelaani ɓe noddi mawɗo safrooɓe oo yoo ar ko yaawi, sabu won gaddaaɗo ɗoo, kamɓe ɓe paamanaani mo huunde, toon to suudu safrirdu too ina toon kala sifaa balngol mettungol, ko wa’ino poɗɗe haa e ƴiiƴameeje ko balngol ngol nganndu-ɗaa ina ƴeefna ɓerɗe yimɓe, neestiningol haa wonaa seeɗa.

Ndeen Doktoor mawɗo oo tintinaama won tampuɗo naatɗo nokku oo. Doktoor oo giddiri noon o ɓornii wutte makko daneejo, o ardi e heñaaru mawndu, sabu o wonnoo ko e dogde.

Ndeen o yottiima, o rokki yamiroore, yoo gollooɓe ɓee ndew e makko. Ndeen ɓe naatii nder suudu safrirdu too, o wi’ yoo heen ɗiɗo keddo ɗoon ndeena ñawɓe wonɓe ɗoon ɓee, o yalti, o artiri baafal ngal karaɓ. Sekko e Neene Takko ndaarotiri naji, sabu nduu heñaaru o gorko ko jogori jibinoyde, tee neɗɗo maɓɓe heptaama e juuɗe maɓɓe, o naatii e juuɗe woɗɓe ɓe o anndaa o meeɗaa yi’de, njurum e kulol ina njap –njaptondira e ɓerɗe maɓɓe, ngam Buri naatii e sahaa muusɗo kulɓiniiɗo.

Neene Takko e Ceerno Sekko ina njooɗii ina peemtondiri e nder ngal nokkuyal mawngal, bi’eteengal suudu sabbordu. Gooto e maɓɓe fof ina janngotonoo e yeeso mum ngoƴa mawka e kulol ɓurtungol, moni e maɓɓe fof ina ndaara goɗɗo oo gite njurum.

Ndee-ɗoo deƴƴere gasiroyi, ko nande dille koyɗe to woɗɗi, ɗoon tan Sekko muɓɓi gite haa tiiɗi, kono ɗaanaaki. Dille koyɗe Doktoor goɗɗunooɗe ina ɓaditoo haa ɗeŋƴiniɓe. Doktoor oo ari haa o darii e dow maɓɓe, o ndaariɓe haa juuti, o fiiniiɓe nde wonnoo ɓe nanondirtaa, omo suuta juuɗe omo tellina, ngam habrude ɓe ko kewi koo.

Hono neɗɗo maɓɓe heddaaki, Ceerno ndaari mo, kono roŋki faamde ko o yiɗi wi’de.

Doktoor oo reftii eno waɗnoo o ruŋtii, o faati nder suudu to o wonnoo too, ngam suuɗde sunaare makko e maɓɓe. Neene Takko refti e makko ina taaɓoo no feewi, ɗo damal ɗoo, woodi debbo gooto falii Neene Takko, nanngi e walabo makko wi’mbo tiiɗno, tiiɗnaa fittaandu-maaɗa e ko Alla waɗi koo ɗum juutii, tee alaa no min mbaɗaani, kono min ndoŋkii yoo fittaandu heddo e makko.

Ɓiɗɗo oo nani alaa ko wondi, kono yumma oo heddaaki, ƴeew ko ɓiɗɗo debbo o woppi. Ɗoon tan koyɗe Neene Takko mba’i no pertaaɗe o wi’i e leydi wirip.

O woni e woyde, omo luuka, o woyi gite cim-cim gonɗi, ɓanndu mum ina dinwa, Ceerno e deƴƴere mum, ummii nanngi junngo makko nawti nder galle.

Ceerno wi’ joom suudu mum, Alla hollii’en hoddirnoo yottiima paddal alaa, kaŋko woni tagoowo woni joom podooje e hoddirooji, goodnuɗo kala ko woodi, noditoowo mbo diisnondirtaake, kala timminɗo aadi oo ko jahoowo nootoyaade noddaandu joomi-mum.

Miɗo gooŋɗini Alla e hoddiro mum, o waɗiri ɗum ko siftinde en wonde kala tagoore ko e mum ruttotoo. Ina gasa so banii aadee hulii Alla gooŋɗinii ko maayoowo, gooŋɗinii ko Alla koo, so o ñaagiima ɗum maa wooɗ ko o jaɓani ɗum heen.

Takko njetten Alla, ngooŋɗinen Alla, ñaago-ɗen mbo waasataa udditana’en damal goɗngal, o ittana’en ɗee mette e ɓerɗe men, hay gooto miijanooki ɗum, enen ngoƴa men wonnoo tan kono Buri seertiri e oo muusalla, kono ko nii Alla hoddiri yoo wa’, njaɓren mo jetten mo.

Ndeen ɓe ngartii galleeji, Ceerno Sekko waɗi nelaaɓe e wuro hee, kam e jinnaaɓe e hoɗdiiɓe e banndiraaɓe kala, ngam tintinde ɓe, ooɗoo kabaaru mettuɗo muusɗo, jurminiiɗo, kaaɓniiɗo keɓtiiɗo ɓe.

Ndeen yimɓe ngullaama ñallii arde, ɓee heen mbaalii arde, janaysa waɗaama haa gasii, yimɓe kootii, nde yahnoo haa jammaagu nguu jenngi, yimɓe njebbilanii ɗoyɗi haa heddii Ceerno Sekko, oon nana uddi hoore makko nder suudu ina ñaagoo Alla.

Ceerno ko turinooɗo e dow nguru mbaalu, feɗeendu makko junngo ñaamo ina nanngi yabere joyaɓere e kurus makko timminannoonde teemedere, njiiki makko ina ñiɓii dow faade funnaange baade gonɗi mawɗe ina cimtatnoo e ɓernde makko, ɗo o waawaano heɓɓitaade ɗe, noon haa o hifñoyii e dow salli nguru makko o teyaani.

E miijo makko oo joom suudu makko caŋkiiɗo ina yaha ina arta foɗde laabi sappo, omo yi’a oo debbo e nder kaawniiɗe Alla e nder nduu-ɗoo suudu, haa o felliti ummaade, o haalanoya Neene Takko.

Ndeen jenngii, haa tataɓal jamma ɓennii, Neene Takko ummii boowal ari naati nder suudu, ina wi’a yoo Ceerno ar ɓoosa becce makko nana muusa. Ceerno ummii riddi Buri, woni e moccude becce Neene Takko, kono omo tina, foofaango Neene Takko ina sukkatnoo heen sahaaji.

Haa ɓooyi Ceerno ummii hesɗitini salligi mum, o juuli darɗe ɗiɗi, o woni e ñaagaade Alla yaafuya, ko ɓuri juutde e njuulu makko, ko o ñaagotonoo joomiraaɗo ko yaafuya wonnoo, sabu o waasii cuddiiɗo makko ko ɓooyaani tee o-mona e miijo makko haa woni goonga, o ñaagii Alla nde ittata ndee sunaare e nder fittaandu makko.

Ceerno ina miijotonoo saanga nde Buri wi’atnoo mbo, en leldotaako, sonaa njanngan-ɗaami, cimooje belɗe e nder ɓuraana haa mi weltoo. Ceerno irgita ngaandi mum, haa yi’toya cimooje ɓurɗe welde e yamiroore joomiraaɗo, tawa ko simoore welnde Ceerno Sekko wona e janngude nde no haaniri nii, haa nde naata e nder hakkille Buri, ɗo nde yaltataa haa yuma yubaasuuna.

Foɗde balɗe tati, banndiraaɓe e wondiiɓe ina ngara du’aade to galle Ceerno Sekko too, fof noon waɗiraa kono Alla yamiriri e nder defte haala makko ceniika kaa, alaa no dente, alaano ñaamnduru, e ñalawma tataɓiijo wolla nayaɓiijo, haa yottii ñalawma jeetaɓiijo oo, alaa fof ko waɗaa heen, so wonaa du’awuuji duusooji neɗɗo e nder yanaande mum.

E ñalawma jeegaɓiijo hee, Ceerno noddi yimɓe to galle mum too, ngam waɗde ndonu, yumma-mum suka debbo caŋkiiɗo oo noon ariino, tee o ummii ko to woɗɗi, e nder ñalawma joyaɓiijo hee, o woyiino no feewi, kono ko bojji ɓernde, o woyratnoo ɓiyiiko caŋkiiɗo oo.

Ellee omo hersa yimɓe nji’a gonɗi makko, hono noon o yiɗaano nii tawtoreede ɓesnugol ɓiɗɗo debbo oo. E nder dingirel tokosel, kucitno ngel e galle hee, ina joowanoo-ɗoon kaake ɗe Buri ɗacci caggal makko ɗee, hono no barmaaji, bakanɗe e kala ko o woppunoo.

Neene Takko ina ɗoon e leeso jooɗii, ɗo woɗɗaano ina fatti e ko jogori waɗeede koo, Ceerno e jonnde mum kurus nana sinndii e junngo makko, ina taarii ɗum sehelaaɓe mum, hono Ceerno Juboo e Ceerno kooce’en e wondiiɓe maɓɓe heewɓe, ina njooɗii ɗoon e dow jooɗorɗe.

Gooto e maɓɓe fof ina majjiti e nder miijooji mum. Neene Takko e deƴƴere mum, ina yiɗa dartinde ɓernde makko diwoore ina taƴa, o turii, o woni e ñaagaade Alla, omo wi’ yaa aan Alla, miɗo ñaagimaa e manngu-maaɗa ngu alaa keerol, nde ngartirantaama oo ɓiɗɗo, ko miin mbo arani, mi waawa jogaade mo, ko ɗuum saabi neldu-ɗaami Buri, ngam lomtaade-mi, tee ngaddirno-ɗaamo tan ko haa o rokka-mi mo, noditaa mbo e baawɗe maaɗa, ɗe paddal waawanaa, mi yiɗaano Buri maaya, kono alaa ko mbaawmi heen, tawde ko noon hoddiraa yoo wonir. Tee alaa fof ko njiɗmi ronde e ko o acci koo, wonaa comcol, wonaa kaŋŋe, wonaa kaalis daneejo, hay huunde mi soklaani heen so wonaa ɓiɗɗo oo, ko oon tan njiɗmi, miɗo ñaagimaa e baawɗe-maaɗa, mbela o arta e junngo-am, woto o yahdu e taaniiko oo, to ndii leydi ngoɗɗundi, ndi o meeɗaa yi’de, ɗoon tan Neene Takko foofi, foofaango liggiɗngo e nder fittaandu makko.

Kaŋko Neene Takko e Ceerno Sekko gite maɓɓe kawri, Ceerno faami, ko Neene Takko wonnoo e ñaagaade koo fof. Ɗoon tan Ceerno Sekko wii, mi salminii on banndiraaɓe, mi yettii on, mi jaarnii on e garaangal mon ɗoo e galle-am hee, onon fof, hannde yoo Alla yoɓ on moƴƴere, Ceerno taƴi accere deƴƴi ko juuti ina ŋati tonndu mum les ngam haɗde gonɗi mum yande, o wi’, yoo moƴƴere Alla won e men, yoo Alla rokku’en battane moƴƴe, eɗen mbaɗa ndonu, ko oo korɗo Alla acci e juuɗe men koo.

Ngam ƴi’e mum ɓuuɓa e nder yanaande mum. Ɗoon kadi Ceerno deƴƴi seeɗa, o ndaarondiri e Neene Takko gite njurum, o jokki e wi’de Neene goggoo Ɓuri, mi anndaa no foti njettirat-maami wolla njaarnirat-maami, ngam hoolaare paw-ɗaa e dow am, ngittu-ɗaa ɓiya debbo ndokku-ɗaamimo, yoo mi addu mo min nguurda ko Alla haaji, a alaa heen sikitaare e haalaaji ceweeram.

Haa hoddiro jabti mbo e juuɗe men ɗo en teyaani, mbaawatmi tan ko innirde-ma ngel-ɗoo cukalel, ngel o acci e juuɗe meeɗen, ngam rontude jikku-maaɗa e neɗɗaagal maaɗa timmungal. So Alla jaɓii janngo subaka, ñalawma innde makko, maa-mi wuttu e nofru makko ñaamru innde maaɗa, goggoo Buri.

Ɗoon tan yeeso goggoo Ɓuri hawii, holliri sunaare e njurum ngonɗam e ɓernde makko ndee, neene Ɓuri yiɗi haalde kono roŋki, sabu gite mum ina mbaanjatnoo gonɗi, heddii daande makko ndee, ina deɗ-deɗna, o yirli hoore ko ɓuri juutde, ngam suno ina mawni e makko, o deƴƴi tan o turi hoore o woni e ŋaafde leydi haa ɓooyi, Ceerno wi’ aan Takko, miɗo jaarnu-maa, sabu ko wi’aa koo Buri naatii ooɗoo galle, a meeɗaa ɗum ndaar yitere nawliigu, tee yimɓe ina ceedii ɗum.

Mbo anndaa so arii ɗoo yi’dii on, miijotaako ko’on nawliraaɓe, sonaa wonaa nde wi’aa noon, yimɓe fof ina ceedtii yiɗde maaɗa e makko, ina ceedtii kadi darnde ndaraninoɗaa mo, njiɗɗaa Buri no feewi, korsinɗaa ɗum, e kala waktu ko peeje moƴƴe pewjantaa mbo, laabi moƴƴi kollatnoɗaa mo, mi halfiniima ooɗoo ɓiɗɗo, teewu-maa-ƴiiƴam-maa kalfinir-maami mo, tee paamaa ko Alla halfinmaa mo, wonaa miin, miɗo anndi ne kay nimsa wonoytaa heen.

Nii woni Neene Takko natti heɗtaade ko haaletee koo, e no ndonu ngu yahrata, ko ɗo o jooɗinoo ɗoo e dow daago no lekki demminaare, piindu ki ina toɓaa, toɓo heso nii, ɗoon tan Neene Takko weltii, ɓernde makko sukitii, o weeytii no feewi, ko o rokkaa oo ɓiɗɗo, o anndi yiɗde wontii dañde ɗo luppal alaa.

Caggal mum balɗe seeɗa, cukalel ngel saŋkii. Neene Takko ina wondi e suno saŋkaare cukalel ngel, mette ina e ɓernde mum, sabu ɓiɗɗo gooto mbo o jogii oo ne roŋkaama yoo sellu. Kaa ɗoo ngonka ina tampini mo no feewi, kala ko njoorɗaa ɓernde, so a yi’i Neene Takko a joganto ɗum njurum.

Ndeen ɓe njolii e werlaa, taccinoowo ɓe gure e poostooji, omo miijoo ñalɗi ɓennuɗi, o wii fof ko nii ɓenniri e baawɗe Alla ɗii dumunnaaji, muusɗi, mettuɗi, kiisɗi, kaamniiɗi, boomel makko ina e dow buhe makko lelii.

Miijooji ina pal-paltondira e ɓernde makko e miijagol dumunnaaji, ɓennuɗi ɗi o feeri, e sahaaji mettuɗi ɗi Alla holli mbo, e nder ɗuum sehel makko debbo ina artitnoo e Ceerno Sekko, oo gorko ina hoomtatnoo Koorka, ko o ɓolinooɗo, omo moccira ɓanndu Koorka nebbam-kaare, ina jillaa e majjam conndi ɓaleeri, o moomiino ɓanndu Koorka fof haa fotti, haa yottii becce makko ɗee, omo jannga aayeeje ɓur’aana omo tuutta e noppi Koorka, ɗoon tan Koorka feerti gite mum ndaari yumma-makko o weeɗii yumma-makko, ɗoon tan Neene Takko heɓɓii Koorka maɓɓi e becce mum, o moomtiri warñeende Koorka ceɓal wutte makko.

Oon sahaa noon ɓernde makko kaŋko Neene Takko ina addana mo miijooji bonɗi ɗi neɗɗo waawaa seertude. Sabu Pulaar wi’ ɓernde ko gaño joomi-mum.

Ceerno hokkiino Neene Takko tekkere ina waɗi conndi mboɗeeri ndi Ceerno Sekko feewnunoo, ngam Koorka ina moomee heen, kadi yarnee heen subaka e kikiiɗe, Ceerno Sekko wi’i kadi maa waɗ liste-kaar, ngam ƴeewde sabaabu ñawu Koorka oo.

Janngo mum subaka, e tawteregol Neene Takko e goggoo Buri, Ceerno Sekko wi’ɓe, mi waɗii liste-kaar e jamma hee, ko ɓaleeɓe nanngi Koorka, gila e nder yumma-makko, yumma-makko meeɗiino hulde taw ina lootoo nder taarorde saanga futuro haa luuki tawi oon sahaa ko cowiiɗo ko ɓooyaani kulol ngol nanngi mbo haa wonti paawngal, ko ñande heen ɓe nanngi Koorka, kono-noon-no foti ñawndule mbaɗɗaa? No foti wileeɓe njotti-ɗaa? No foti seernaaɓe njotti-ɗaa ɗum waawaa anndeede.

Kono minne maa-mi haɓ e maɓɓe kaaɗdi doole am mi waɗa heen ko mbaawmi.

Nde wonnoo alaa fof ceerno wolla fiɓuru baaji nanaaɗo mbo Neene Takko yottanooki oon alaano, kono alaa ko nafi, ina wayno ɓee fof, ko ɓordaaɓe.

Kono Ceerno ina felliti daraade e haɓde e nguu ñawu haa o sella, o ñaagii miñiraaɓe makko, muñal sabu ɓe ngaadoraaki hono noon, waɗde talki, moomaade aayeeji wolla coneele. Hono noon fuɗitorii Neene Takko e lekɗeele mum, no Neene Takko noddiratnoo ɓiɗngel mum, hono ɓiɗngel lekɗe. Hono ɗeen geɗe joom galle makko, haɗiratnoomo nootaade kewuuji, sabu anndude mo, yimɓe ngonaa gootum, ɓerɗe potaani, won heen ina moƴƴi, kono yaga heen titi moƴƴaani tee alaa ko welataɓe sonaa bonande.

Ndeen Ceerno Seeko feewnii lekki mum haa gasii, o waɗi talkuru, o haɓɓi e daande Koorka, o rokki Neene Takko butel ina waɗi ndiyam aaye ceni-ɗam ko Koorka haani yarneede subaka e kikiiɗe, ko adii nde Ceerno Sekko naattata e suudu makko kam e kurusal makko mawngal, omo jannga aayeeji alɓur’aana omo tuutta e dow hoore Koorka.

Nii woni Koorka ina samora, ina samora, haa ɓe puɗɗii yejitde sahaaji mettuɗi, ɗi ɓe peernoo saanga nde Koorka rafaa ndee, kono hitaande caggal mum, ñawu nguu arti e makko, nde wonnoo ko seerenɓe ɓee, mbaɗnoo koo ustiima. Sabu Pulaar wi’i ñawndagal ko maa ñapitee, so ɗuum alaa, so ɓooyii tan heewi ko ɓorde.

Nii woni Koorka ina yarta tan, ina yarta, haa yimɓe fof teskii kadi ko o ñawɗo, tee wa’i makko fof wayliima, ñaamɗe ustiima, doole makko fof ustiima, tee ko heewi wayliima e nguurndam makko. Hay haalde ina saɗtiri mo, kadi omo wonda e ngaameela ɓurtuka, tee so futuro juulanooma, Koorka ina firŋetenoo,o natta yi’de, neɗɗaagal makko fof waylinooma, haa yimɓe cikki ko o jogorɗo haangeede.

Tee no Koorka wa’i nii, ina tampinnoo jinnaaɓe makko ɓee. No Neene makko wa’noo daraade e hafeere cellal makko, kam e hoore mum wonti ñawɗo, sabu balngol gonngol to suudu safrirdu too, heewii e ɓernde makko, eɗen nganndi kadi doktoreeɓe mbaawaa safrude ɓaleeɓe, ɗoon woni haŋkadi hakkillaaji fof kucitani seernaaɓe e fiɓuru baaji en. Ñalawma meeɗaa ɓennude, tawa Neene Takko addanaani Koorka conndi kesri wolla aaye keso, wolla piɓol kesol. Waɗi sahaa gooto e nder hejjere jammaagu Neene Takko ummini Koorka, o maɓɓi ɗum e becce makko, gite makko e ɓernde makko ina mbi’i dak njurum e korsa, oo suka ñawɗo, Neene Takko woniri noon ko ɓuri juutde e jammaagu ngu.

Joom galle makko, umminooma ngam hesɗitinde sallige mum, o yi’i Neene Takko ina jooɗii, ina ƴetti Koorka, Ceerno Sekko wi’mbo, aan kam, a lelotaako, ngaccaa ɗii bojji nafataa, ko Alla waɗi koo, alaa ko bojji nafata e mum, yettu Alla, nganndaa ko guurɗo ñawata, maayata, waasata hay cellal mum, ar lelo ngustaa ɗii bojji e ndee sunaare moƴƴaani ɗoon Neene Takko ummii heɓtoyi nder suudu ina wuundii Koorka.

Neene Takko ina yahatnoo to seernaaɓe woɗɓe, tee joom galle makko hono Ceerno Sekko ko joom daliilu mawɗo, kono o roŋkaniino oo ñawu, gila e seerenɓe wondaaɓe haa anndaaɓe, haa ɓe njottoyii leƴƴi goɗɗi alaa fof ɗo Neene Takko memmbaaki, kono alaa ko nafi. Nde wonnoo ɗum diwtii gannde maɓɓe. Ɓe njaltiino ndaartoyde safaare haa e nokke ɓurɗe woɗɗude. Alaa fof joom ganndal, mo ɓe njottaaki, kono kamɓe yottaaɓe ɓee fof, ɓe mbayi kono roŋkanɓe nguu ñawu, heddii ko kala ɗo Neene Takko nani ganndo maa o yottoo ɗum.

Neene Takko rokkiriino kaŋŋeeji, kaalisaaji, comci dimi, ngam heɓde cellal ngel cukalel, Neene Takko nde wonnoo ɓooyii haɓtaade tawi ɗamtiniima cellal Koorka, sabu alaa ɗo dogaani e safrooɓe tee ko jokkuɗo haa Koorka sella wolla haa hoɗdiro itta mo e juuɗe makko. Kono o wonaa dartotooɗo e yiilaade safaara e kala nokku ɗo o nani cafroowo ko maa yottoo mbo.

Tee alaa ko woni faandaare makko kaŋko Neene Takko e yiɗde makko, sonaa cellal Koorka, tee dartaade alaa e ɓernde makko, yimɓe fof ina njurmotonoo Neene Takko, ngam darnde makko e ɗii safaruuji. Baaba makko ina yiɗnoo Koorka haa ɓurti, tee kala sahaa, omo rokkatnoo Neene Takko, aayeeji yoo moom e ɓanndu Koorka, haa yottoo e becce ɗee.

Ceerno Sekko ina hollunoo Alla nguu-ɗoo-ñawu roŋkanaangu, kala sahaa, omo naatanatnoo ñaagunde Alla e nder pecce jammaagu, ɗo hay gooto dillataano.

Koorka e kaa ngonka tiiɗka, kono o fuɗɗinooma mawnude, sabu o dañiino duuɓi jeenayi pawɗi lebbi jeeɗiɗi, kadi o joofniino alluwal makko ɓur’aana, ngal o janngatnoo e juuɗe sehel baaba makko, foɗde duuɓi nayi timmuɗi, tee e kala sahaa, oon ina ƴeewndotonoo mbaawka makko.

Ndeen Koorka joofnii jaŋde makko ɓur’aana, Koorka felliti naatnude hoore makko e jaŋde Farayse, kono o haalanaani jinnaaɓe makko. Pulaar noon wii pellitɗo aanaani. Nii woni Koorka yahi naatoyi jaŋde Farayse,ndee jinnaaɓe makko tinii Koorka naatnii hoore mum jaŋde Farayse ɓe miijii maa jokkondiral makko e ɓeen sukaaɓe janngooɓe, maa ustan mo yoga e miijooji o jogii e rafi makko oo.

Jokkondiral makko e ɓeen sukaaɓe, wonani Koorka sabaabu moƴƴo hakkille makko weeytii, meseer ina ustoo e makko, cellal ina arda seeɗa-seeɗa e nder duuɓi joyi tawi haŋkadi o wa’i no celluɗo, sabu alaa ko o woytotoo, ɓe ngoniri noon foɗde duuɓi sappo, ñawu nguu arti e makko.

#

Ceerno Sekko e Neene Takko ina galle tinaani maataani tan haa nelal ardi ɓe to duɗal janngooɓe too wonde Koorka nawaama to suudu safrirdu mawndu too, ɗoon tan ɓe ummii, kono ɓe ummodaaki e hakkillaaji, sabu Ceerno Sekko yahi ko ina ɓorni paɗe makko e juuɗe.

Neene Takko, ina ɓornii faɗo wooto, tee o alaa musoor haala-haalaaka wutte. Ndeen ɓe njahii, haa ɓe njottiima, ɓe tawi Koorka naatii suudu safrirdu.

Haa doktoreeɓe ɓee puɗɗiima golle maɓɓe nde wonnoo omo ardi e kaayit seedantaagal wonde ko o janngoowo, omo seŋaa ɓoggi daneeji ina cimtina mbaadoñ ndiyam seeɗa-seeɗa, ɗo ɓernde makko ɗoo kaŋko ina waɗaa ko wa’ino helto daarotgal ina loocel cewngel ina dimmboo sahaa fof.

Ɗoon tan ɓe ndiwi ɓe maɓɓii e Koorka eɓe ngoya ko gasataa. Ɗoon woni ɗo doktoor oo furiiɓe, wi’i ndeƴƴon, wolla njalton nokku, ngaccon min ngolla golle amen, nde wonnoo oon ko doktoor jaɓanaaɗo no feewi.

Eɗen nganndi won e gollooɓe njiɗaa hawjineede e golle maɓɓe, nii woni ɓe ndeƴƴi. Gooto e maɓɓe fof, ina momtira gonɗi mum baŋŋe. Doktoor oo jokki e golle mum, ndeen o wi’ɓe kaŋko doktoor oo, keɓee e nduu-ɗaa suudu ngonon ɗoon, ina e maayru daɗɗule ɗiɗi, caggal nde ɓe njoɓi ɗerewol suudu ndu haa timmi.

Ɓe ngoni ɗoon feccere lewru, ñande wootere, ɓe ngartiri Koorka ina ñawu nguu ina iirtii e makko, ɓe jottii ɓe tawi nokku oo ina wii dak yimɓe, Neene Takko heɓi ɗoon e jooɗorde, wi’i ina jooɗoo, ina wuundii Koorka, Koorka ina lisɓiti daande, no jogorɗo hawrude e lajal, gorko gooto ɓaleejo ina ɗoon wonnoo, oon wi’ɗum ɓennu ko tampuɗo njogiɗaa, a waawaa heddaade e gorol, ɗoon ɓe ɓenni fa’de nder ngam tawoyde toon doktoor oo gila inɗe noddaaka.

Doktereeɓe ɓee keɓɓii Koorka, ɓe lelni ɗum e ndaɗɗugel ɗo yimɓe seeketeeɓe lelnetee-ɗoo, ɗo-ɓe ngoni-ɗoo debbo nayeejo ina ɗoon lelii, ɓanndu makko fof ko uube e ɗaale, ina hulɓinii hay ndaarde, alla e no oo debbo nayeejo wa’i yurminaade, ɓe njejiti ko addi ɓe koo, tintinnoo Ceerno ko sehel Neene Takko, oon ko malaaɗo wi’etee, nii woni o ardi ko e heñaaru mawndu, to suudu safrirdu too.

Caggal nde o yirlii toon haa o yi’ti ɓe, o tawi Koorka ina ɗaanii, caggal nde o rokkaa lekɗe ustooje muuseeki ɗe o ɓamnoo, ngam muusalla oo ustoo e makko.

Jooni kay foofaandu Koorka sukkatnoondu, ina yahra no haanirii nii, kono noon jinnaaɓe ɓee ina ndeƴƴi tan, nde wonnoo eɓe kuli, sabu muuseendi ndii mawniino e Koorka haa wonaa seeɗa, tee ɓurtiino ganndal maɓɓe.

E yeeso Ceerno Sekko, ina yi’otonoo heen sunaare mawnde, kono ina janngotonoo e makko mette mawɗe. Nde jannginoowo maɓɓe arnoonde, o ƴetti Koorka, ngam ƴeewde so omo wuuri, Koorka ina soomaa e wutte daneejo ndoondiijo, juutɗo, niɓɓuɗo no feewi.

Jannginoowo oo yiɗi artirde hakkillaaji maɓɓe, nde o salminiɓe e ɗemngal neeniwal hono Pulaar, o hollitiɓe tigi ko mawɗum no feewi, o tampiino, kono jooni yoo ɓerɗe maɓɓe ngartu, o samorii no feewi, Neene Takko yiɗi jalde, kono tawi ɓernde makko ndee, ina teddi sabu o weltanooki, o jali jaleengo teddungo ngo ina holla o weltaaki, ɗoon woni ɗo doktoor oo yaniiɓe, e wi’de ko mawɗum amen, wonaa mawɗum fulɓe, Ceerno Sekko heɓitii wi’i, fulɓe ngoni afɓe aduna, gila aduna wi’aa aduna, ɓe ngoni e jalde ngam suuɗde mette maɓɓe.

Jannginoowo oo jooɗinoo ko e sara Koorka. Ndeen Koorka finii, kono ina deƴƴi tan, ina ndaara ɓe, Jannginoowo oo naamnii Koorka wi’ɗum no woori boomel-am? Ko ngondu-ɗaa? E ballal Neene Takko, Koorka ina yiɗi jaabaade, kono o roŋki haalde, heddii Koorka ina fiinoroo juuɗe e konngi daɓɓi, Neene Takko ari wallitde mo.

Neene Takko haalani Jannginoowo oo, gila fuɗɗoode rafi oo haa ɗo ɓe ngoni ɗoo, ko aldaa e cuuɗndi, ɗoon Ceerno Sekko heɓitii wi’i no o wi’rumaanii, woniri tigi-rigi, nii woni jannginoowo oo, alaa ko naamnii caggal mum, o jiimi e kaayitaaji omo winnda haa ɗo o hempinoynoo,o noddi doktoor oo, o wi’i ɗum ɓamee ɓoggi ƴeewirteeɗi yimɓe,mbaɗon mo wicit ƴeewon ko jaabawuuji ɗii njaltinta wota njejitee ƴeewde no ɓernde makko nde diwirta, ndeen ɓe ngarii eɓe ngaddi bicitirɗe maɓɓe kala.

Heen gooto ina darii goɗɗo oo ina jiimi e makko ina tami huunde ko wayno daarotgel tokosel, ngam ƴeewde no ɓernde makko ndee diwirta e tolno nguli ɓanndu makko e heɗtaade no foofaango ngoo yaarata. Caggal ɗuum, o werliiɓe naamne keewɗe, juɓɓuɗe paatuɗe e safaara makko, kam e cafroowo makko oo, ngam heɓde laaɓndi ñawu nguu, gooto e topitiiɓe cellal aadee ina ɗoon jooɗii, ko o debbo, kala ko jannginoowo oo naamnii, omo jogii kuɗol makko e karnal makko, kala naamnal berlangal o winnda ngal e nder karnal he wondude e jaabawuuji keɓaaɗi ɗii kala.

Jannginoowo oo waylitii e cafroowo oo, o wi’ ɗum peewnanee-mo ko ina jippina nguli ɓanndu makko, ndokkon mo lekɗe ɗanninooje, mbela omo ɗaanoo no feewi, wota njejitee ɓamde ƴiiƴam makko, mbaɗon mo rajo, ngam ƴeewde so oɗon mbaawi yi’tude ñawu nguu, ƴeewon ko jaabawuuji ɗii njaltinta e makko, tee ko-ko ɓuri yaawde njiɗmi yoo on mbaɗɗum.

Neene Takko ina joginoo heen faayre ɓurtunde no feewi, kono noon fof e wa’de o yi’aani e yeeso jannginoowo oo ko ina holla faayre wolla kulol. Kono ɗuum fof e wa’de noon haɗaani Neene Takko naamnaade cafroowo oo e wi’de hol ko ɓiyam oo wondi?

Cafroowo oo jaabii, nde wi’mo, alaa ko min nji’i heen ko woni baasi, fof ina yahra no haaniri, wota kulee ko ɓiɗngel pullo, tampat kono maayataa, maa min mbaɗ yoga e ƴeewndorɗe, ngam heɓde ko ɓuri laaɓtude e ñawu nguu, ko adii ɗuum yoo o rokke ɗee-ɗoo lekɗe o yara, yoo o ñaama no feewi, mbela omo ɗaanoo, Neene Takko feewnani Koorka ko ñaami, o walli ɗum haa yari denndaangal lekɗe doktoreeɓe ɓee ngaddunoo.

Neene Takko ina waɗira jam-jam ngam hulde woto lekɗe ɗee njiiɓoraade, sabu ina wi’eede so doktoor okkiima reeno woto a ɓamirde ki ni haanaani, sabu won no aɗa waɗa ki ina haasii wontande ma rafi goɗɗo, ngam hulde mo woto ngal ñiiwa yaɓɓude ngal mbaroodi Neene Takko noddi ɗoon gorko gooto ji’oowo binndi ngam wollude no Koorka yardi ɗee lekɗe ko aldaa e juumre e jiiɓru, gorko oo ne nde wonnoo ina yurmaa Neene Takko omo wi’a ɗum Neene deeƴnu ɓernde maaɗa maa Alla rokke sago maaɗa, sabu alaa mo kaawani-ɗaa moƴƴere.

So Alla jaɓii maa Koorka sellu haa onon fof njejiton wonde o meeɗii ñawde, Neene Takko heɓitoo wi’a ɗuum so waɗii maa-mi yettu Alla haa ɓura ko njettatmi mo ko, oon wi’a wota feccu heen sikke ko ko waɗi haa gasi.

Janngo e mum subaka heede waktu jeetaɓo, doktoreeɓe ɓee ngari eɓe kebbini juuɗe maɓɓe wiro ɓursaako haa ɗaati e mbuteloñ kam e ngeɗoñ ngoɗkoñ koñ cifotaako, ɓe njottii, ɓe naati eɓe mbeeytii e nder suudu safrirdu nduu, eɓe naamnoo, eɓe mbi’a no ngooru-ɗon, mbaar on ɗaaniima tigi-rigi.

Koorka wi’ɓe on mbaɗii kam pesngu moƴƴo. Ndeen woni nde mawɗo doktoreeɓe oo wi’ɓe, jooni kay min keɓii daliilu ñawu nguu, wonde sellinta mbo ko lekɗe ɓaleeɓe tee nganndon kala ko mbaawɗon waɗde e safaara doktoor wolla goɗɗum ko oɗon mbonna kaake mon e dow mehre, ko lekɗe ɓaleeɓe tan cellinta Koorka, doktoor oo wasiyii Ceerno Sekko e Neene Takko yoo ɓe tinno e safaara lekɗe ɓaleeɓe wota ɓe mbonnu jawdi maɓɓe e lekɗe doktoreeɓe, ɓeen njaɓani doktoor oo ko wi’i koo.

Ɗoon woni kadi ñande mum jamma, Ceerno naati liste-kaar, o yi’ heen gorko nayeejo oon ina joopanooɓe to cafroowo ɓaleeɓe woni kono kadi Ceerno ina teskinoo e nder hee oon ina wi’aɓe woto ɓe ngabbo mo maa o ar haa o yottoo nokku mon oo, so on ngabbiimamo ne on nji’ataa mo.

Ndeen weetii subaka takko wammbi Koorka weeti yirlaade haa naange ñawli, ɗum waɗi ƴiiwoonde, ɗum toɓi toɓo heewngo ndiyam, Koorka liɓtaa woni e woyde ina wi’a mballee kam ɓe ñaamii kam, ɓe mbarii kam, so on ngaraani dey mi maayat, ɗoon gorko gooto rokki Neene Takko tekkere ina waɗi conndi purdi, o wii yoo Koorka ure ndi, ƴulɓe ngaddaa mbaɗaa e pehel, Koorka uraa ina luuka, ina nodda inɗe yimɓe heewɓe haa o deeƴi.

Nii woni gorko oo wi’ɓe, jooni kay maa mi rokku on, lekɗe gureteeɗe e looteteeɗe ngittanon mbo sadak ñande alkamisa e altine subaka e kikiiɗe e nder jonte ɗiɗi, so on mbaɗii ɗum, maa on nji’ heen yitetere, tee hay so o sellaani, maa ɗum usto e makko no feewi, ɓe ngoni e waɗirde no gorko oo wi’runooɓe nii, haa woni duuɓi jeeɗiɗi timmuɗi, alaa ko Koorka woytii.

Ngool kadi nde woni yimɓe fof mbi’i Koorka sellii, Koorka ɓamti jaŋde makko Faraysi, nde wonnoo ko o belɗo hakkille, nde kawgel waɗaa Koorka ari ɗimmo e capanɗe njeenayo janngoowo. Hannde noon, ko dokkirgol njeenaaje janngooɓe gañiiɓe, Neene Takko yi’ mboomri mum e nder ñaantungal jooɗngal ko Koorka suusaano waɗde, so ñaantaade, omo rokkee njeenaari makko, tee ko mawɗo jinnaaɓe oo e hoore mum, rokki Koorka njeenaari makko, junngo e junngo, kelle e luukaali naatondiri pa’i dow Alla e weltaare.

Neene Takko anndi tigi jaŋde ina heewi nafoore, ko e oon ñalawma kadi Neene Takko nawi Koorka to cafroowo mum, ngam hollitde mo teddungal Koorka heɓi ngal, e oon sahaa lekɗe woɗeeɓe nji’taa ko-ko ɓooyaani.

Tee ina teskanoo eɗe keewi nafoore, kala ko rafi waawi muusde so a memiiɗe ina hasii nji’aa heen yitere. Oon sahaa kadi ko cuuɗi cekki wolla lekɗe cañaaɗe ngoodno, kono kadi ko cuuɗi ciŋkaaɗi haa yooɗi nder e boowal majji, ina waɗetenoo majji gude cañaaɗe keewɗe edaaji, boomel makko ina jooɗii e dow koyɗe makko, ina haalda e makko ngam weltinde fittaandu makko.

Koorka ina jala ina talloo e dow gude cañaaɗe haa yooɗi, ina wayno meeɗaa rafeede, looɗe ɗiɗi ina ɗoo keewi dak ndiyam gorooje ina e les majje. Neene Takko ina yetta Alla ko aldaa e gasde, sabu o dañi ko ko cikkaano. Sehel makko ina ɗoon sara maɓɓe ina wi’a yoo Koorka jokku safaara makko wota welsindo mbo hay seeɗa, mbela ñawu nguu ina waasa artude e makko, tawde cafroowo makko wi’ so woppaani lekɗe ɗee topitiima ɗe no haaniri nii ñawu nguu wontaa e mum artude.

Kadi o miijoo no yumma makko oo tampiri e safaara makko hee ni, o heɓitii wi’i tee aan Koorka aɗa anndi no tampirno-ɗaa e ñawu maa hee, aduna fof sooftumaa, tee aɗa anndi ariino e sahaa gooto hay maayde ɓurtani-maama nguurndam, waɗde jokku safaara wota welsindo.

Ndeen Koorka lootiima aaye mum ñande Alkamisa, o tini e woŋki makko won ko iwi e ñawu makko o weltii sanne. Koorka ina wondatnoo e taƴam ɓeram ɗuum ne iwi haa laaɓi cer.

Waɗi kikiiɗe gooto Koorka ƴeewi wutte ɓurɗo yooɗde o ɓornii ngam ƴeewndaade hoore mum, so ñawu nguu accii mbo haa laaɓi cer, ndeen o yaltii, o woni e yillaade yimɓe ina ndaara mbo ina mbi’a goram Koorka dey malaama, o waɗtii ñaantaade, omo yilloo e yimɓe, kooni Neene Takko ina haani ittude sadak, ndeen Koorka yilliima haa jootii, alaa ko heɓi mo, Koorka arti nder galle o jooɗii.

Ndeen weetii subaka Neene Takko dawri waɗande mbo sadak, ñiiri e kosam, kam e kodde suuna, Neene Takko noddi sukaaɓe wuro ngoo yoo ngar ñaama sadak. Ndeen ɓe ñaamii haa ɓe ngasnii ɓe ngoni e wi’de yoo Alla jaɓ sadak yoo Alla jaɓ dak Neene Takko, Neene Takko ina wi’a aamiin, ɓee mbi’a yoo nawma makka, ɓeya mbi’a yoo Alla rokku ɓiɓɓe haa heewa ɓeya too mbi’a yoo Alla holluma ɓiɗngel Koorka.

Neene Takko ina wi’a aamiin, kono ko ɓurnoo, wonde ngoƴa Neene Takko ko cellal Koorka haa abadan. E nder ngal ɗoo ɗatngal sahaaji ɓennuɗí, ina heen waktuuji belɗi ina heen kadi sahaaji mettuɗi kaaɗɗi. Doktoor oo waɗiino mo e rajooji keewɗi e gargol doktoor oo, Takko acciino ndaɗɗudi ɗo o haani lelaade ngam ƴeewde Koorka.

Koorka ina wondunoo ɗoon e debbo gooto nayeejo, ko ɓe denɗiraaɓe to baŋŋe jettooɗe, Koorka ndaari mo haa ɓooyi naamnii mo wi’ no Malayka maayde oo wi’etee? Ɗoon nayeejo o falii, feemti caggal wi’ aan mate ko a kaangaaɗo? Woto naamno-mi hono ɗee naamne, a uusu billaah wala-hawla-walaa kuuwata illaa billaahi-aliyal-asiim, bissimillaahi ar-rahmaani ar-rahiimi yoo Alla danndu-am suranami anndude innde makko, saka yi’de mo, Koorka jali no feewi wi’ ko ndinwataa noon, aan dey aɗa huli maayde, kono a daɗataa nde, tagira-ɗen ko maayde, kala ko tagaa sooraa fittaandu ko-ko maayata.

Nayeejo oo heɓitii wi’ mi meeɗaa anndude ko a Ceerno baajotooɗo, tinno accu-am mi deeƴa, miin ko hoore-am woƴimi.

Koorka wi’i heɗtomi, mi haalanmaa no o wi’etee. Nayeejo oo wi’ mi yiɗaa anndu innde makko, Koorka heɓitii debbo nayeejo o malayka maayde o wi’etee ko jaraa’iilu wolla malakal mowti, malayka maayde, debbo nayeejo o heɓitii wi’ accu haalde ɗum, nayeejo o wi’ mi haalanat yumma-maaɗa dey so o finii, mi wi’a mbo yoo harto ma, sabu ngonɗaa ko e faggaade musiiba mbo a waawanaa e nder nduu-ɗoo suudu.

Miin e dañde duuɓi capanɗe jeetati e jeegom, njiɗmi ko wuurde mi yiɗaa maayde jooni. Ɗoon tan Koorka waɗi peɗeeli mum e hunuko makko, hono no bi’oowo-mo yoo deƴƴu-nii, o ruŋtii o hucciti baŋŋe goɗɗo, hono no jiɗɗo ɗaanaade nii.

Maariyata Wan tintini janngooɓe mum, wonde Koorka ruttinaama to suudu safrirdu too, ndeen woni nde o wi’ yoo Jibel ɓam inɗe janngooɓe yiɗɓe yahde salminoyde Koorka ɓee, kono noon janngooɓe ɓee hay gooto yiɗaa heddaade, sabu moni fof ina yiɗi yi’eede toon, tee ko roŋkere kono ɓe njiɗaa sehel maɓɓe ñawa, haa kona nawee suudu safrirdu, hono noon Jibel yuɓɓini goomuuji, goomu fof yimɓe sappo, ngam moni fof yi’ee toon.

Hono noon ɓe njahri kono kadi eɓe mbaɗnoo piye, ngam soodorande sehel maɓɓe, ɓiɓɓe lekɗe e geɗe goɗɗe ñaamteeɗe, ngam wuurnude ɓanndu makko, ndeen ɓe njottiima e gardagol Jibel, ɓe naati ɓe calmini, Jibel itti kaayit seedanfaagu holli doktoor o ngam anndide mo ko ɓe janngooɓe, tee ñawɗo oo e maɓɓe fof ndenndi suudu janngirdu wooturu, nii woni doktoor oo hokki ɓe yamiroore, yoo ɓe naat, kono woto ɓe kebbinde dille, ɓe naati ɓe naati ɓe calmondiri e Koorka ɓe ndokki Koorka, ko ɓe ngaddannoo-mo koo kala, ɓe totti mo ɓe mbaynii Koorka ɓe ndu’ii yoo Alla rokku cellal.

Ñande wootere, ina hawri e Alkamisa, no Maariyata Wan woownoo waɗde, so yahde salminoyde yimɓe ñawɓe, wonɓe to suudu safrirdu too, o ɓami ɗoon deftere sagitorde mawnde, o jooɗii caggal biro makko, o yamiri yoo debbo gooto naat, oon naati o naamnii kabaaru Koorka ko faati e cellal makko.

Doktoor oo wi’ aah ey-yoo Koorka ko ñawɗo tiiɗniiɗo, jiɗɗo haaldude e yimɓe mbo waraani ɓanndu makko tee o yiɗaa yeeweende, ko ndeen woni nde Neene Takko ɗaɓɓiri doktoor oo, yoo accu ɓe nawa Koorka, leyɗe woɗeeɓe, sabu won gooto, ñawnooɗo hono nguun ñawu, nde nawaa toon selluno.

Nde wonnoo ñawu nguu juutii, tee alaa ɗo ɓe njahaani, kadi suka oo tampii haa ko ɗoon tan waawi haaɗde. Jooni ɓuraniɓe tan, ko nawde Koorka leyɗe woɗeeɓe, mbela eɓe ceeka mo ɓe njaltina ñawu nguu. Denndaangal kaayitaaji makko e geɗe makko, kala ko ɗum waawi jarde e kopporeeje, miɗo darodoo heen, sabu miñum joom galle am ko toon gollata, tee ko kañum woni mawɗo halfinaaɓe ko faati e cellal aadee.

Doktoor oo deƴƴi ko ɓuri juutde ina acci Neene Takko ngam durnude miijooji mum ñaawde e ɓernde mum mbela ko haalata koo ina waawi wonde. Ndeen Neene Takko gasnii haalde, doktoor wi’mbo banndi-am debbo, oo mbo kaal-ɗaa haala mum, ina gasa,tawa ñawu maɓɓe wonaa gooto, tee faam wonaa nawaaɗo toon fof selli, heewɓe ina njaha toon, ndoŋka sellude ngarta, tawa ñabbuuji ngonaa gooti, kono Takko ɓurnoo yiɗde tan, ko ɓiyum nawee leyɗe woɗeeɓe, nde wonnoo ɓaleeɓe ndoŋkanii.

Doktoor oo heɓitii wi’i kadi,miɗo felliti o haani waɗeede ko ƴeewndagol sinikoloji, ngam heɓde tigi-rigi laaɓndi ñawu makko nguu, ko haɗi mo sellude, janngo maami ar toon min mbaɗa mo oon wicit. A jaaraama, doktoor, moƴƴi, feewii, haala maaɗa, ina tiiɗi faamde, ina tiiɗirimi, kono a waawataa faamde haala-am.

Ɗoon tan Neene Takko yalti, ina doga, gonɗi ina mbaanjoo e yeeso mum, ɓerde makko ina heewi suno, yeeso makko ngoo ina hollira mette ɓurtuɗe, o yaaɓani damal yaltirde, o ɓami werlaa, o feemti galle.

Ndee-ɗoo yontere yaawiri mo kaŋko Takko, nde wonnoo ngoƴa ina mawni e makko. O ɓamii wiccitaaji keewɗi kaŋko fof e hulde, kono fof yahri kono haaniri nii, subaka gooto o yalti omo hoori, o halfini joom galle makko ɓiyiiko oo, o artaani so wonaa sallifanaa, ndeen Neene Takko artii, o ɓami leecel, o werti ɗoon o lelii, haa ɓooyi Koorka fini woni e woyde, kono doktoor oo, wi’ɓe wonaa baasi, ko njoɓto muusalla tan, ɗum ɓooyataa e makko nattat jooni, so o ɗaantiima tan ɗum iwat e makko, maa o ummodo e coftal mawngal.

Ɗoon tan ummii to o lelinoo too o ari e yeeso yumma-makko, baabiraaɗo oo ne yaltini kurus makko woni e wirdude. Balɗe ɗiɗi caggal mum, doktoor oo waɗi nelaaɗo yoo baabiraaɗo oo ar to makko, to gollata too, ngam hollitde mo kabaaru ñawu nguu. Doktoor oo wi’ mi noddiraanima baasi, ko ngam humpitde ma, kabaaru ɓiya debbo, nganndaa min mbaɗii mo wiccit min ceekii reedu makko, min njaltinii ñawu nguu maa ɗum wonan on ɓural e ɓamtaare, tee maa o waaw heɓde ɓesngu ko aldaa e lor, tee ɗum alaa caɗeele hay batte, omo waawi dañde ɓesngu haa no njiɗirɗon fof, so Alla jaɓii, maa min mbaɗ heen ko min mbaawi, ngam danndude tigguyel ngel, kono kala ko waawi kewoyde heen, maa-min ittuma kumpa ko ɓuri yaawde.

Ceerno deƴƴi dumunna juutɗo jaabaaki, ina turi hoore ina miijoo, naamne keewɗe ina njap-njaptondira e nder fittaandu makko, kono nde wonnoo omo wondi e ngoƴa e kulol o naamnaaki hay batte, ɗoon tan o ummii, o nanngi doktoor oo o maɓɓii e makko, ngam hollirde weltaare makko, kono ina janngotonoo e yeeso makko kadi mette mawɗe ngonɗe e ɓernde makko.

O wi’i yoo Alla waɗane moƴƴere e sawtaango teddungo ngo ina hollira wonde o weltaaki e nofru makko aɗa yi’a gooci gonɗi, no mbaanjortoo heen, kaa-ɗoo ngonka tiiɗka, kaaɓniika, muuska, ina jap-japtondira e nder woŋki makko ko aldaa e njurum.

Kono paamen ngoƴaaji e yiɗdeeji banii aadee ngasdataa ñande wootere, ina ara e sahaaji belɗi, sahaaji muusɗi, sahaaji kaaɓniiɗi, mettuɗi kono fof ko e juuɗe Alla woni, ko-ko o welaa heen kala o waɗa, oon sahaa noon suudu safrirdu nduu ina deeƴnoo, ina yeewi haa wonaa seeɗa, hay gooto a yi’ataa boowal, ñawɓe ɓee e wondiiɓe maɓɓe fof ko nder ngonnoo ina pooftoo.

Ceerno Sekko jottinooɗo ɗoon e ɗoon heɓi ɗoon e jooɗorgal jooɗii huciti e Koorka, Koorka ina ɗoon lelii ina wa’ino ɗaaniiɗo, yumma-makko ina jooɗii e ceɓɓet palngel,ina jogii bifirgal, ina wifa Koorka, ɓanndu makko ina mooƴa ɓuuɓol ngal bifirgal addata e makko, ɗoon tan o wayno ɗeŋƴiiɗo nii, taafiya kaa ɓocitii mo yani e leydi, o woni e dinwude, na wayno muñal makko e tiiɗnaare makko e coftal makko, cuusal makko, pellital makko e yiɗde danndude ooɗoo ɓiɗɗo e nguu ñawu ko-ko ardi.

Sabu o fiɓtinooma moƴƴere Alla, sabu ɗo o woni ɗoo ko o doŋkitɗo, omo waɗa yahaa ngaraa e yeeso joom galle makko, tee o yiɗaano hay gite maɓɓe kawra. Ceerno Sekko haawaa ko Neene Takko wondi, haa wonaa seeɗa, o felliti naamnaade e wi’ Hol ko woni? Ko gonduɗaa? Hol ko doktoor oo wi’maa? Nee Takko jaabii nde wi’ hay batte.

Ndeen noon hol ko ngonduɗaa? Hay batte won ko koyɗumi, miɗo huli koyɗol ngol. Sekko deƴƴi seeɗa wi’i gaa-ga leyɗe ɓaleeɓe koyɗi ina kolla ko heewi ko jogori arde e neɗɗo wolla e nokku.

Haala-am ko koyɗu-ɗaa, omo wondi e ngoƴa e kulol ko oon jogori haalde, ɗoon Neene Takko wi’mbo Ko to nder suudu defirdu too ngonnoomi, haa debbo gooto ari e am ina doga ina wulla ina wi’a yoo mi ar Koorka yanii e nder woyndu, ngiddirmi noon ngonmi e ƴeewde ɓoggol ko puntinirmi, miɗo haɓtoo, miɗo waɗda e yaltinde ɗum, miɗo haɓtoo haa pinmi e nder heen, Nee Takko arti deƴƴi cel, ŋati tonndu mum les haa tiiɗi ngam haɗde gonɗi mum yande.

Ceerno Sekko ummii ɓadtii ɓiyum o janngi aayeeji ɓur’aana o tuuti e hoore Koorka, o arti o muɓɓi gite makko ko ɓuri juutde, caggal ɗuum o yaaɓani damal yaltirde hay batte o haalaani, kono omo anndi koyɗol ngol moƴƴaani, ndeen Ceerno Sekko yaltii, o soodi kosam o sakkii ɗoon sukaaɓe ɗiɗo ɓeen mbii mo yoo Alla jaɓ sadak rokkuma sago maaɗa haa nji'’a taaniraaɓe maaɗa.

Ndeka du’aawu ko-ko jaabaama to joomiraaɗo. Ndeen Nee Takko no woownoo waɗde so fini yaltinde butelaaji aayeeji o moftunoo o mooma ɓanndu Koorka haa fotta, o ɓami e kala butel o wooɓni mo laabi tati hono wi’ranoo, o ƴeewi so talki ɗii fof ina nokke majji, won heen e daande ɗii heen e keeci, ɗiya e juuɗe ɓanndu fof ina wonti ciddeeje ciddeeje talki, o ndaari fof o tawi alaa ko iwi e nokku mum, ndeen Nee-Takko hempinii ko waɗatnoo Koorka, ɓami hoore mum, fawi e dow koyɗe neene makko, eɓe ndaarondira tan, eɓe ndaarondira eɓe njala, ngam majjinde haaɓre moni kala.

Nee Takko ina weltiniratnoo Koorka eɓɓooji, ɗi o haani gollude, so o sellii e dow jam, so a sellii, en njaltii ɗoo e dow jam, maami rokke golle baɗɗe ngartam, Koorka wi’a so mi sellii, mi waɗtii gollude maa-mi nawma kajjoyaa, moni e maɓɓe fof ina haala yiɗde mum e ngoƴa mum, so Koorka ɗaaninooma heen sahaaji, Nee Takko findina mo ngam yananeede ko o ɗaaniiɗo tan, so o finii kadi o yiɗa yoo oon ɗaanto mbela omo waasa tinde muuseeki, Nee Takko meeɗaa renndinde yitere hay sa’aa Alla gooto, o jiimnoo tan ko e ɓiyii ko, ngam rokkude mo kala ko o sokli, debbo jannginatnooɗo Koorka oo ina jokki e arde yi’de mo, heen sahaaji omo arda sukaaɓe janngidatnooɓe e Koorka, ɗum woniino haŋkadi huunde aadoraande, won e sahaaji hay rewɓe ceerno makko ɓur’aana ina ngartanoo salminde mo, ina ngaddoranamo koɗunguuji kam e aayeeji moometeeɗi e geɗe goɗɗe ɗe ɓe ndokkatnoo Nee Takko e cuuɗndi.

Worɓe aratnooɓe ɓee ne meeɗaa yaltude tawa njataaki e hoore makko. Caggal yahdu maɓɓe ɓe ɗacca ɗoon geɗe keewɗe baɗɗe ñaamdu nafooru, ko wayno ɓiɓɓe lekɗe haa e ko nanndi heen. Nii woni Koorka ina heɓta ɓanndu haa haŋkadi o woni neɗɗo celluɗo.

Koorka fini subaka gooto noddi Nee-Takko wi’ɗum jooni dey Alla ko moƴƴo, ina wayno hannde kam hay batte muusaani-mi, ko yettere Alla no feewi, sabu kala ji’nooɗo-mi nde ñawmi ndee so yi’ii kam hannde wi’ata ko-mi sellii, jooni noon won ko ngaadnoomi so mi sellii, mi heɓii golle maa-mi waɗ-ɗum miɗo ñaagoo Alla no newniri cellal-am nii yoo newniran-am noon haa jooni haa aadi oo timma.

Duuɓi seeɗa caggal mum Koorka heɓi golle, omo golla omo yoɓee, haa seeɗa o nawi Nee-Takko makka, Nee-Takko arti wonti Nee-Hajjaa, hitaande fiiltii Koorka nawi Ceerno Sekko makka, oon wonti Alhajji Sekko, ñande wootere eɓe njeewta geɗe nguurndam haa kunuɗe maɓɓe memi no ñawngu tampinirnoomo, Koorka ina haala tan Nee-Hajjaa ina ndaara mo ina dimmba hoore ina maandina e wi’de eey, so o ŋaaɓtiino hunuko konngol gootol, konngol gootol tan o woyatno, ndeen ɓe njeewtii ko ɓuri juutde Koorka wi’ ina yaha ngam foottoyde koyɗe makko seeɗa, nii woni omo yaha haa heɓi hakkunde ladde o jooɗii ɗoon e les lekki omo fooftoo tan haa tagoore nelaade ari e makko ina jogii talkuru.

Koorka ina jooɗii tan tinaani maataani haa henndu welndu ari e mum, tee o meeɗaa heɓde henndu welirndu nii e aduna heddii ɓanndu makko ina soora ɓuuɓol e weltaare haa ɓooyi ɓernde makko wi’ raw haa o muɓɓi gite, ndeen o feertii gite makko o yi’ tagoore haawniinde nde hono mum o meeɗaa yi’de o huli, sabu ko ɗum tagoore hulɓiniinde, haawniinde, nde sifaa waawaa sifaade.

Kono ko ayaawo aadee nde ardi e makko, tee ɓanndu tagoore ndee ina waɗi leeɓi, ende hulɓinii, ende haawnii, ina ara e sahaaji ende yalmitoo, ina wa’a no ko koode ngoni e mayre nii, Koorka huli wi’ ina doga, kono nde wi’ɗum, wota hul ko mi nulaaɗo e maaɗa, ngam rokkude-ma, kii-ɗoo lekki moftaa, sabu bonɓe ina njobbumaa, kono so a waawii moftude ki, alaa ko-ɓe mbaawata e maaɗa, tagoore itti talkuru, nde rokki Koorka, Koorka heɓɓii kono ina wondi e kulol, ɗoon tan tagoore ndee majji e majal yitere.

Koorka lemii, lemii haa tampi alaa fof ɗo o yi’i batte mayre, Koorka nanngiti laawol feemti cuuɗi, Koorka yottii, o noddi Neene makko ɓe naati nder suudu, Koorka fillanii Neene Takko no waɗdi e ndee-ɗoo tagoore haawniinde hulɓiniinde haa nde itti talkuru nduu ɗoo nde rokki mo, ɗum nanngi Neene Takko kaawis mawɗo, Neene Takko wi’ jooni muño mi moftandu haa baaba maaɗa ara mi holla ɗum ndu.

Ndeka oon jamma Alhajji Sekko ina waɗi liste-kaar ina ɗum yi’ ɗum heen haa laaɓti, ndeen Ceerno artii noddi Nee-Hajjaa wi’ɗum, so woodii ko ɓiya addi e meeɗa moftu haa tiiɗa, nii woni Nee-Hajjaa, heɓitii wi’ won ko o rokki-mi nde o arti foottoyde koyɗe ndee dey, Alhajji wi’ ko wayno talkuru o wi’ eey, Ceerno wi’i moftu haa tiiɗa, peewnaa ɗum ko yaawi o waɗa e ɓanndu makko ko ñawndagal makko.

Ñalawmaaji ina ɓenna, lebbi ina maaya, kitaale ina lom-lomtondira, Koorka ina ɓamatnoo lekɗe ɗoyngol jooni hay so o ɓamaani haɗtaa mo ɗaanaade, Nee-Hajjaa meeɗaano woɗɗitaa mo, ko sara makko tan o wonatnoo omo haalndoomo ngam softinde ɓanndu makko, kono o roŋka tan yoo Koorka softir no yiɗiri nii, eɓe ndaarondira ko juuti haa gooto e maɓɓe fof wa’a no jiɗɗo haalde huunde ina roŋki, so wonaano debbo Ceerno makko oo heddiiɓe ɓee fof ko kattanooma arde toon, koreeji maɓɓe keewɗi ina ngaratnoo salminde kono ko boowal keddotonoo, ko e boowal suudu safrirdu nduu ɓe njooɗotonoo, ko Nee-Hajjaa tan yaltatnoo salmondira e maɓɓe, ɓe ndokka mo kala ko ɓe mbaawnoo addude e balle gila e koporeeje haa e ko ñaametenoo.

Jannginoowo makko ina ara ñande fof ƴeewtaade mo no o waɗdi e ɓanndu, omo yanotonoo Koorka ko adii nde omo yaha. Ooɗoo ñalawma hannde noon Koorka ina samori no feewi, tee mbo hawri ko Aljumaa, caggal nde jumaa juulaa, Ceerno Sekko ardi e sehelaaɓe makko ngam salminde Koorka, ko ɓe njeenayo ɓe ngonnoo, kamɓe fof ɓe ɓornii ko comci daneeji, tee ko seerenɓe nuunɗuɓe humpitiiɓe haala, ɓe du’aawu mum’en buntataa.

Ceerno Sekko ñaagii doktoor oo yoo accu ɓe naata ɓe calmina ɓiɗɗo maɓɓe hono Koorka, doktoor oo jaɓi wii ɗuum kay alaa baasi, o acci ɓe naati, ngam salminde Koorka, kono omo haawaa sabu kamɓe njeenayo fof ko comci daneeji ɓe ɓornii, ɗum ina haawi mbo haa wonaa seeɗa, Koorka ina lelii wuuraani maayaani, Nee-Hajjaa ina jiimi e makko ina jogii taafiya ina wifa, tan haa ɓe naati e suudu hee.

Ɗoon tan Nee-Hajjaa giddi e ɗeŋƴere haa bifirgal yani, o darii omo dinwa, kar-kar, Ceerno Sekko takkiimo fa’i e ɓiyum, kono sunaare e ngoƴa ina njanngoo e yeeso mum, nde wonnoo omo wondi e mette mawɗe joom suudu mum ummii, nanngi e junngo mum maɓɓi ɗum e becce makko, ɓe peemti e Koorka.

Alhajji Sekko wi’i Koorka a heptinii kaawiraaɓe maaɗa na? Eey-baaba eey-baaba mi heptiniiɓe kay. Miin e maɓɓe fof min ngari ko ñaaganaade Alla mbela aɗa sella, kadi min ñaagoo yoo Alla wondu e men, o dannda en masiibaaji aduna. Kamɓe njeenayo fof ɓe ndiccii e leydi, kurusaaji ina juuɗe cinndii ɓe kuciti e Koorka, ɗoon tan Nee-Hajjaa roŋtii tukkii e ɓalal ina woya, gila ɓe puɗɗii haa nde ɓe njoofnoynoo ñaagunde maɓɓe ndee, o woni tan ko e woyde, so tawii ko joom galle makko oo.

Oon kam ko bojji worɓe tan woyatnoo, sabu ko bojji ɓernde, sehelaaɓe Ceerno njalti hay konngol ɓe mbi’aani, Ceerno Sekko heddodii e joom suudu mum e ɓiyii-ko, joom suudu makko nanngi mbo maɓɓi e becce ko ɓuri juutde alaa ko haali, o yalti hay kelme o wi’aani, ndeen deƴƴerer jokki e nder suudu hee, debbo gooto nayeejo ina ɗoon lelii ko ɓe denɗiraaɓe to jettooɗe omo suddii ina wayno tinaani ko kewi koo fof.

Koorka lelii duuɓi joyi e lebbi jeeɗiɗi e balɗe jeenayi, ɗum fof ko ɗo wootere Koorka woni, alaa ko o waawi waɗande hoore makko. Ndeen ɓe naatii ɓe calmini, ɓe mbi’i mbaɗen du’aawu, kamɓe fof ɓe ndiccii ɓe kuciti e Koorka, moni e maɓɓe fof ina sinndi kurusal e junngo, ndeen ɓe ngasnii du’aade tan, Koorka girñitii wa’ino gimmiiɗo e ɗoyngol mawngol, gite makko ɗee ina njalba ina kollira weltaare, ɓanndu makko nduu wa’ino wuttaandu woŋki kesi nii, ɗoon tan Koorka jippii e balngel lelinoo ngel fotde duuɓi e lebbi o waɗi taaɓe seeɗa, kaŋko tan gooto, o wi’i Nee-Hajjaa miɗo yirloo e dingiral hee seeɗa.

Nee-Hajja wi’i haa ndañen ɗuum. Foɗde duuɓi e lebbi aɗa lelii ɗo wootere a meeɗaa umminde hoore, hay waktu gooto hannde so a ummiima aɗa yirloo ko yettere Alla no feewi, kooni miin takko dey mi yettii Alla, kaanɗo yetteede o, mi yettii nulaaɗo makko korsuɗo, bajjo geno, goodɗo gila alaa ko woodi, gootnuɗo kala ko woodi, ɗum fof nee-Hajjaa ina sujji e leydi, o ummii, o suuti juuɗe makko, o hooynii asamaan omo du’oo.

Ndeen naange fuɗɗii sarde ciin-ciinɗi mum e dow leydi e ƴeestaade dow, ñawɓe ɓee fof mbeltanii Koorka ngoni e du’aade yoo jam yaaru yeeso yoo jam yaaru yeeso, omo soorii e yimɓe tan omo salmina, worɓe e rewɓe hay gooto o faltaaki, kamɓe eɓe mbeltii, haa teeŋti noon e ko o weeti yirlaade koo ɗo o wallitaaka, ndeka ndee-ɗoo ñaagunde Alla, nde ɓee Seerenɓe ñaaginoo ko jaɓaande gila ɓe njaltaani e suudu safrirdu he. Yoo Alla ɓooy-en jaɓande ko ñaagi-ɗen mo e moƴƴere.

E ñalawma mo ɓe kaannoo yaltude ɓe koota galleeji maɓɓe, Koorka ina yanotonoo ɗoon nayeejo gooto, ko ɓe denɗiraaɓe to baŋŋe jettooɗe, omo wi’a ee maama mi sikkkatno a nootoyiima noddaandu joomi-ma ko ɓooyi, oon jaabii wii ee pullo, mi ñaaginooma joomi-ma yoo sellin-am, tee so mi selli, maami tuub, mi naata e diina, mi wonta juulɗo kulɗo Alla hakkan, kadi mi ñaaginomaamo mbela mi resmaa mi waɗmaa nayaɓel, hono noon o jaɓii ko ñaaginomoomi, ɓe ngoni e jalde.

Koorka won ko o jaɓaani, sabu miin kam njaɓiratmi ko geɗal gootal, so tawii aɗa seera heen tato, nayeejo o wi’i a yii ɓiɗɓe Seernaaɓe liɓotaako e haala, eɓe njala eɓe tappondira juuɗe. Ndeen yahii haa waɗi balɗe ɓe ngarti wicitaade, nayeejo o yi’ Koorka o haawaa, kaawis mawɗo. Sabu Koorka heɓtii ɓanndu mum ɗo sikkaano, omo ndaara Koorka tan omo ndaara ɗum, o roŋki dañde e Koorka kaaɗdi, kono o suusaa haalde, sabu ɗemngal makko moƴƴaani kala nde o haawtii neɗɗo oon ina hasii rafeede ngam hulde woto dañde woytoraandu haɗi mo haalde, kono o omo ndaara Koorka tan omo ndaara ɗum. Ndeen ɓe ngaynii wicitaade ɓe kooti galleeji maɓɓe.

Nee-Takko noddirtenooɗo takko jooni waɗtii noddireede Nee-Hajjaa, ɓernde makko ina taƴatnoo e sikitaare cellal Koorka kono jooni o fuɗɗii dañde cuusal, o yejitiino tigi saŋkaare buri, kaan ngoƴa iwiino e makko haa laaɓi cer, ka woɗɗoyiino e nder ngaandi mum, ko sahaaji goɗɗondirɗi ka artatnoo e miijo mum.

O siftora tigi ko kaŋko jibini Koorka e reedu mum, omo miijotonoo nii ko wonde yummiraaɗo nafata, so wonaa yiɗde e heewde njurum mbo gasataa to Alla e nehde nehdi moƴƴiri, hono no sariya wi’ri nih, ngam wonanoyde kellifaaɗo e nder leñol mum wolla e yonta mum ɗoofteteeɗo jiɗaaɗo e yonta mum, naftoyoowo hoore mum.

Nee-Hajjaa waawaano huuɓnude miijooji mum e yiɗdeeji mum e Koorka. Ñande wootere Koorka wi’i ina yiɗi yahde to jannginoowo makko ngam ɓe njeewtida seeɗa, Nee-Hajjaa wi’I, eey, kono wota ɓooy toon no feewi, Koorka heɓitii wii mi ɓooyataa. Ndeen Koorka artii, wi’i Nee-Hajjaa mi yi’dii e jannginoowo-am min njeewtidii ko heewi, tee o weltiima e garal-am toon.

Nde yahnoo haa jamma Koorka hoyɗi ina resaa, nde weetnoo o wi’i Nee-Hajjaa mi hoyɗii miɗo resaa e wuro mawngo diiniyaŋkeewo, sifaa maggo ina nannda e sifaa makka, miɗo e nder suudu yooɗndu, endu siŋkaa haa yooɗi, endu heewi dak yimɓe, worɓe e rewɓe alɗuɓe, eɓe ɓornii comci ɓaleeji ɗi juuɗe daneeje, mi yejitii ko heddii koo, ɗum yonii pillaari Nee-Hajjaa wii noon, foofto haŋkadi jam Alla e kisal mum ngoodaniima aan e ɓural e ɓamtaare, yoo Alla waɗ e maa barke, amin njaha haa min tiimoyi e teeyengal ndiyam a ndaarat-tan haa fof wontoya niɓɓere kunu-munuus, nokku oo ina yaaji ina mawni haa ko ɗoon waawi haaɗde, ciin-ciinɗi naange ina njalba yahde haa nanndoya e to koode carii e dow weeyo saanga dabbunde.

Oo-ɗoo nayeejo ina lelii ɗo wootere tan ina talloo ɗo alaa balloowo ina woytoo ko gasataa, tee kala lekɗe hokka mbi’ataa ko ɗe ɓeydooje oo rafi. Nee-Hajjaa ina lelii ina ɗaani, ɓanndu mum ina moƴƴa ɓuuɓol e dow makko ina hoyɗa koyɗi kulɓiniiɗi, kaawniiɗi, omo accannoo Koorka ɗo lelii e sara makko.

E oo ɗoo jamma noon jaraa’iilu ina yirloo e nokku hee, sabu won fittaandu ndu o nelaa yoo ittu, tee luppal alaa ko o nawoowo ndu kala ɗum jenngi, ina gasa tawa ko nayeejo oo jogori nootaade noddaandu joomi-mum, to weeyo jalbooyo, jaɓɓotoongo kala tagoore wuurnde e dow leydi. Ndeen doktoreeɓe ɓee ngari ƴeewde oo debbo nayeejo kono ɓe tawi jaraa’iilu yahdii e fittaandu makko gila nder jammaagu, ɓe mbaɗi nelaaɓe e yimɓe makko wonde yoo ngar sabu neɗɗo maɓɓe saŋkiima, ɓeen ngari e keewal ɓe mbiroyi mbo.

Lebbi jeenayi caggal mum, Nee-Hajjaa arti e doktoor oo, o wi’ɗum, doktoor miin dey jooni alaa ko paammi e hoore-am, miɗo wonda e njirlo, ɓernde-am ina ƴeefa, mi añcii geɗe keewɗe ñaamatnoomi, kala ko ñaammi heen mi tuutat a faamii doktoor.

Doktoor oo heɓitii wii aɗa lootna jooni? Alaa mi wayrii lootnude jooni, jooni mi naywii, mi sikkaani so miɗo ɓesna haŋkadi. Hol nde mbayruɗaa lootnude? Ina abboo jooni e lebbi tati. Dumunna seeɗa caggal mum, haa ɓe nani kelle e luukaali doktoor oo ina nodda gollidiiɓe mum ina ngaree, ngaree miɗo on joganii kabaaru belɗo, ndeen ɓe ndogii ɓe ngarii, o wi’ɓe Nee-Hajjaa ko cowiiɗo ina yahra e lebbi tati, ɓe luuki ɓe kolli weltaare maɓɓe e ooɗoo kabaaru.

Jooni nawee mo doktoor debbo mawɗo to woni saas faam, mbaɗon mo kala wicitaaji, mbatton e makko hakkillaaji no feewi, ndokkon mo kala lekɗe jahdooje heen, on mbeltiima, sabu oɗon njogori heɓde cukalel kesel. Eey-min mbeltiima no feewi. Nee-Hajjaa woni e jalde ngam gooŋɗinaani ko ɓe kaalata koo, sabu o meeɗaa ɗaminaade omo ɓesna e nguurndam makko.

Nde wonnoo alaa ɗo o safraaki kono o roŋkii. Gila ɗo wonnoo sikke haa wonti goonga. Ndeka noon maa taw damal ɓesngu ko-ko uditanaa Neene Takko, Neene Takko woni cowiiɗo Alla resi ɗum, reeni ɗum haa ɓesni Alla hokki ɗum ɓiɗɗo gorko, kono oon ne wuuri ko balɗe joyi o rutti e joom makko, Nee-Takko meeɗaa seerde e waɗde sadakeeji e du’awuuji, Neene Takko hakkille mum fof waɗnoo ko e Koorka, omo yiɗnoo Koorka yiɗde ɓurtunde. Ɗum waɗi fulɓe mbii neɗɗo wota fiɓto e moƴƴere Alla.

Abdoulaye Molido Bah, né en 1971 a Tabale dans la region de Lassaba.  En 1980 Monsieur Bah a commencé ses études à Gourel Fally, dans la region de Lassaba, deppartemant de Kankossa.

Abdoulaye Molido a travaillé avec les ; ONG PADEV ; ONG PARO MALI, ARED, FANDEEMA, STOP SAHEL ; et voilà aujourd’hui il nous livre un petit roman; un homme et une femme qui ont vécu une vie très difficile, marié à une femme pendant une dizaine d’année, ils étaient très inquiéts car n’ayant jusque la, aucune progéniture. Dans ce soucie, sa femme l’ordonna de contracter un second mariage, elle s’acquitta méme pour contribuer. Aucours dudit mariage l’homme trouva un enfant. L’enfant n’était pas en parfaite santé, il fallait parcourir tous les horizons a la quete des medicaments. Apres des annees, un miracle de la nature se presente en forme d’humain pour le soigner.

Bah Abdullaay Mooliiɗo jibinaa ko e hitaande 1971 ɗo wi’etee Tabbaale e nder leydi moritani, hannde noon o winndanii en ɗoo, ndee-ɗoo deftere, nde ooɗoo gorko e ooɗoo debbo nguuriino nguurndam cattu-ɗam. Gorko desnooɗo debbo foɗde duuɓi sappo, ɓe ɓesnidaani, ɗum nanngiɓe ngoƴa mawka sanne. E nder kaan ngoƴa, joom suudu makko yamiri-mo yoo o ndaartu debbo goɗɗo waasataa ɓe ndaña dono. Caggal nde gorko oo resi debbo ɗimmo, ɓe ndañdi cukalel gootel dewel kono ngel sellaano, alaa ɗo ɓe ndgaani e duunde baaba Aadama, kono sellinoyi ngel ko tagoore hulɓiniinde iwnde e nder ladde, nde ardi e mum kono ayaawo aadee, nde tawi ngel ko e nder ladde, nde rokki mo lekki, o safrii haa o selli.