Juillet, 2013 – Kayes, Mali

Mi yettii Daawuud Muhammed e ɓii mum debbo biyeteeɗo Khadijah - Leyla, Tamid Sadiir kam e Aali Rahmaan e ballal ɓe ngaddi gila e wiɗto haa e binndol deftere nde.

Mi yettii kadi denndaangal musiɗɓe walluɓe mi e coftal haa e duwaaw saanga nde mbinndat mi deftere ndee.

Yoo Joomiraaɗo barkin en, enen fof!

Ɗow min e laawol portingol.

Mbele ɓe tuugnaaki e Quraan?

Wolla mbele ko cokorɗe woni e ɓerɗe maɓɓe?

(suura 47,aaye 24)

Yoo Joomiraaɗo uddit ɓerɗe mon.

Mbiyetee mi ko Ismaa’il. Ko mi Islaamiyaŋke. Ummii mi ko e galle mawɗo Islaamiyaŋke e nder leydi ndi ɗemngal Arab ɓuraani haaleede.

Mi janginii duuɓi keewɗi e duɗe Farayseyaŋkooje. Miɗo jogii musiɗɗo gooto omo wiyee, Abdullaah. Minen koddi e wuro wooto, kadi ko min yahdiiɓe gila e cukaagu. Ko minen pijji kadi mawnidi. Minen jahdi duɗal Farayse, gila e cagataagal amen, min njahdii hay e waktuuji fooftere (wakaas), sabu ɗuum ko min sehilaaɓe tedduɓe, amin njeewtida e nder amen geɗe fof baawɗe wonde e nguurndam amen wolla nih huunde fof nde min njiɗi. Njiɗ mi wiide ko geɗe ɗe min ɓuri waawde yeewtude ɓuri abboraade ko geɗe ruuhuyaŋkooje (ko diwti ganndal men). Yeru seeɗa e jeewte ngoow mi dañdude e musiɗɗo am Abdullaah ɗe nani.

Ismaa’il: Asalaamu-aleykum, Abdullaah!

Abdullaah: Wa-aleykum salaam, Ismaa’il! No cellal ma?

Ismaa’il: Yettude Alla, jam tan! Anne no cellal ma?

Abdullaah: Jam tan kono miɗo wondi e caɗeele keewɗe. Miɗo tini caɗeele e am ñande fof, kadi mi anndaa hol fof no cafriran mi caɗeele ɗee.

Ismaa’il: Ɗum ko e nguurndam jeyaa, kono hol ko waɗi a heƴnaani mi e caɗeele maa ɗee? Hol gannduɗo, so ina gasa mi wallu maa.

Abdullaah: A yi’i, so mi ndaarii nguurndam maa aan, aɗa nannda mi ñande fof e gonduɗo e neema. A aldaa e caɗeele no am nih, hol ko saabi ɗum?

Ismaa’il: Moƴƴi, Abdullaah… ina selli miɗo jogii caɗeele, kono ñande fof miɗo jokki e ñaagaade Alla, yoo wallu am…

Abdullaah: Hmm… ñande fof so eɗen njeewtida kaalataa tan ko haala Alla…kaa diiniyaŋke Ismaa’il.

Ismaa’il: Wonaa ɗuum, Abdullaah, wonaa wonde diiniyaŋke haa noon fof, kono miɗo sikki eɗen poti halfinde koye men Alla.

Abdullaah: E hol oon fannu?

Ismaa–il: Mi fuɗɗiima janngude ko heewi ko fayti e Alla e jaŋde Quraan. Quraan holli mi: ko miɗo foti janngude no nguurdu mi tawa ñemtintu mi ko nguurndam nelaaɓe Alla ɓee.

Abdullaah: Njiɗ ɗaa wiide: ko yoo tuugno e nulaaɗo makko Muhamed, wolla wonaa?

Ismaa’il: Eey kay, nulaaɗo makko Muhamed, kono eɗen poti kadi janngude nelaaɓe makko heddiiɓe ɓee. Mbele aɗa siftora wonde: Quraan holliri ko yoo en ngooŋɗin nelaaɓe Alla noogaas e nayo woɗɓe ɓee?

Abdullaah: Eey…kadi eɗen poti gooŋɗinde Alla, maleykaaji ɗii, defte ceniiɗe ɗee, nelaaɓe ɓee, ñalawma ñaawoore ndee…

Ismaa’il: Ko ngoonga. Ɗum haalaama e nder Quraan, “Timmeende juulɗo fawaaki tan e huccitde fuɗnaange wolla hirnaange. Kono timmeende juulɗo fawii ko e gooŋɗingol mum Alla, e ñalawma ñaawoore oo, maleykaaji ɗii, deftere ndee kam e nelaaɓe ɓee…” (2:177)

Abdullaah: A yi’i, waktu fof aɗa anndi ɗo ɗum tawetee e aayeeji ɗii.

Ismaa’il: Enen Islaamiyaŋkooɓe eɗen poti waɗde ko ɓuri janngugol Quraan o tan. Eɗen poti kadi wiɗtude e jaŋde Quraan nde. Mi wonaa baawɗo Aaraboore nde no feewi, kono mi dartaaki e jaŋde Quraan o. Ɗum ne dey miɗo waawi janngude Quraan mo firo mum waɗaa e ɗemngal am. Mi heɓii ballal mawngal e nder Quraan o, ɗum waɗi hay huunde ko haljini mi…

Abdullaah: Eey, kono…

Ismaa’il: Kono, hol ɗum, Abdullaah?

Abdullaah: Moƴƴi, Ismaa’il, won ko haljini mi. Miɗo huli, hol ko jogori heɓde mi so mi maayi’i.

Ismaa’il: Ko wayno ñalawma ñaawoore oo?

Abdullaah: Eey.

Ismaa’il: Hol ko waɗi aɗa hula?

Abdullaah: Ismaa’il, aɗa anndi mi, ko wonaa hannde, kadi aɗa anndi no mbaa mi haɓɓaade e ɗooftogol sarɗiiji ɗii. Miɗo juula waktuuji joyi ɗii ñande fof, miɗo hoora, miɗo rokka miskineeɓe ɓee kaalis. Yimɓe ɓee ina njaggiri mi no neɗɗo moƴƴo…

Ismaa’il: Ɗum ko huunde moƴƴere. Waɗde hoto caɗeele ngoni?

Abdullaah: Caɗeele ngoni, waawde mi rewde sarɗiiji ɗii fof, haa hannde ina woodi huunde ŋakkunde.

Ismaa’il: Ko ndeen huunde woni, Abdullaah?

Abdullaah: Mi roŋkii deeƴre e nder ɓernde am. So mi maayii, mi roŋkii hoolaade mbele ko Aljanna paami wolla ko jaynge. Ko ɗuum saabi miɗo huli maayde.

Ismaa’il: Mi yi’i ɗum…saabi ɗuum ko a yi’taani laawol pooccingol ngol. Mbele aɗa anndi ngool laawol pooccingol?

Abdullaah: Laawol pooccingol? Ko ngool woni?

Ismaa’il: Mbii ɗaa ko aɗa huli maayde; sabu a anndaa to paaɗaa so a maayii, kadi a anndaa ko jogori heɓoyde ma ñalawma ñaawoore. Mbele miɗo waawi faamnude ma huunde?

Abdullaah: Eey kay.

Ismaa’il: So eɗen nganndunoo laawol pooccingol ngol …ndeen en njogotanooko faayre e ko aroyta.

Abdullaah: Hol ko njiɗ ɗaa wi’ide?

Ismaa’il: Eɗen njuula ñande fof waktuuji joyi kadi eɗen tara simoore Faatiya ndee waktu fof, wolla wonaa noon? E aaye 6 ina wiya, “Ɗow min e nder laawol pooccingol hee.” (1:6) Ɗum noon no foti laabi ñaagoto ɗen Alla yoo ɗow en e laawol pooccingol hee?

Abdullaah: Laabi ɗiɗi e subakaaji, laabi nayi e hakkunde ñalawma, laabi nayi kikiiɗe, laabi tati kikiiɗe kiirɗo e laabi nayi jamma. Ɗum hawri laabi sappo e jeeɗiɗi ñalawma fof.

Ismaa’il: Ɗum noon laabi sappo e jeeɗiɗi ñalawma fof eɗen ñaago Alla yoo ɗow en e nder laawol pooccingol ngol. Aɗa anndi ko woni laawol pooccingol ngol? Ɗum ko e nder Quraan. O wii: “Kaŋko (Iisaa) maa o wonoy maande ko fayti e waktu o. Hoto cikkitoɗee nih hay seeɗa kadi, ndewee e am: laawol pooccingol ngol nani. Kadi nde Iisaa addi finndeeji ɗii, O wii: Ngar mi e mon ko miɗo ardi e ganndal, kadi mbele mi fammina on huunde e geɗe gonɗe luural hakkunde mon. Kulee Alla ɗum noon ɗoofto ɗon mi. Alla woni goonga joom mon, woni joom am. Ndewee mbo, ɗum noon, laawol pooccingol nani.” (43:61, 63-64)

Abdullaah: Aah, mi siftoraano oon aaye…

Ismaa’il: Kono ko Alla haali ɗum. Laawol pooccingol ngol firtaani tan rewde wolla sujjande Alla, kono konnguɗi ɗii “Ndewee e am.” Firo mum ko eɗen poti kadi rewde e Iisaa–al–Masiihu, laawol pooccingol ngol nani.

Abdullaah: Rewde Iisaa-al-Masiihu? Kono Ismaa’il, Iisaa-al-Masiihu woodani tan ko Kerecee’en, wolla wonaa?

Ismaa’il: Alaa, wonaa! Abdullaah! Iisaa-al-Masiihu wonaa tan Kerecee’en o woodani. Iisaa-al-Masiihu ina woodani Islaamiyaŋkooɓe ne. Iisaa ko Islaamiyaŋke!

Abdullaah: Waawaa wonde! Mbele ɗum ko goonga e maa?

Ismaa’il: Wonaa fuunti, Abdullaah. Mbele aɗa anndi firo Islaamiyaŋke kam e firo lislaam?

Abdullaah: Lislaam ko diine, kadi lislaamiyaŋke ko dewɗo oon diine, mbele wonaa noon?

Ismaa’il: Eey, kono ina heddii ko wonaa ɗuum, Abdullaah. “Lislaam e Islaamiyaŋke” fof firo mum’en ko jebbilaare e ruttaade e Alla. Wonande Quraan, Iisaa-al-Masiihu ko neɗɗo jebbiliiɗo kadi duttiiɗo e Alla. Yeru, Iisaa ko golloowo Alla. O wii: “E goonga ko mi golloowo Alla…” (19:30)

Abdullaah: Mi jaɓii, kono neɗɗo ko golloowo firtaani tan neɗɗo o ina yiɗi wonde wolla waɗde ñande fof ko kalifa mum yiɗi e mum ko.

Ismaa’il: Ko goonga, kono e nder Quraan ina haala heen kadi, “Abada nulaaɗo hersirtaa wonde golloowo Alla, wonaa maleykaaji ɓadiiɗi mbo ɗii. Kadi ɓeen hersirooɓe rewde mbo, keddoo ina ƴuufa mawninkinaare, maa O renndidinoy ɓe kamɓe fof to makko.” (4:172) Ndaar mbaadi Iisaa no waydi e ɓeen ɓe njebbilaaki e Alla. Mbadi ko jebbilaare. O aldaa e mawninkinaare wonde golloowo Alla. O jaggiraani ɗum gacce. Miɗo sikki kadi, Iisaa waɗi ɗum wonde jebbiliiɗo kadi ruttii e Alla ko sabaabunde almuudɓe mum ko Islaamiyaŋkooɓe tan! Won aaye gooto e nder Quraan biiɗo: Caggal nde O tini lohndam (famɗude gooŋdinal) maɓɓe, O wii hol wonduɓe e am e laawol Alla ngol?

Seerenɓe ɓee mbii: “Min ngondi ko e Alla. A min ngooŋɗini Alla. Kadi wonan min seede, wonde amin njebbilii e makko, ɗum woni ko min Islaamiyaŋkooɓe.” (3:52)

Abdullaah: Ɗum noon Islaamiyaŋkooɓe ina mbaawi gooŋɗinde Iisaa-al-Masiihu?

Ismaa’il: Eey kay! Abdullaah. Mbele aɗa anndi hol ko Islaamiyaŋke gadinooɗo gooŋɗinde Iisaa-al-Masiihu e Quraan haa feññini?

Abdullaah: Ko aan?

Ismaa’il: Miin? Alaa, Abdullaah! Islaamiyaŋke gadiiɗo fof gooŋɗinde Iisaa-al-Masiihu e ko Quraan feññini ko Mohamed! O haalanii en Iisaa–al-Masiihu e nder ayeeji ko ina ɓura 90 e nder Quraan.

Abdullaah: Hol ko waɗi nulaaɗo Mohamed ina haalda ndaa nih (hono noon) fof Iisaa-al-Masiihu?

Ismaa’il: Sabu ɗum, nulaaɗo Mohamed ardi ko jeertinoowo. O jeertinii en kuule kulɓiniiɗe ɗe jayli keblanaaɗi wonande bakkodinooɓe ɓee, kadi o addanii en nelal gilli Alla faade e men.

Abdullaah: Hmm…. Miɗo jogii njoorto wonde Alla ina waawi yiɗde, won heen, kono dey mi sikkaani so miɗo feewi haa ko Alla ina yiɗa mi. Ɗum waɗi miɗo etoo wonde peewɗo, Ismaa’il.

Ismaa’il: Kono Abdullaah, en mbaawaa abada waɗde koye men feewɓe. Miin e hoore am mi waawaa, mi wonaa peewɗo. Ko Alla tan waawi waɗde en feewɓe. Mi janngii ɗum e nder Quraan, ɗo wiyaa, “Eeh onon gooŋɗinɓe! Hoto ndeftee e pele Seyɗaane, (nganndee wonde) oon yamiri ko hoybeende e ñaawoore. So wonaa baawɗe Alla faade e mon e yurmeende mum, hay gooto e mon njogoraano wonde laaɓɗo, kono Alla laɓɓintu kala mo O welaa. Kadi Alla ko joom nanɗe e jiiɗe.” (24-21)

Abdullaah: Moƴƴi, so goonga miɗo foti jaɓde wonde mi bakkodini saatuuji, kono kadi mi waɗii geɗe moƴƴe haa heewi. Ɗum noon so mi maayii miɗo waawi hollitde Alla wonde mi waɗiino geɗe moƴƴe haa heewi, kadi seeɗa e bakkatuuji, miɗo jogii njoorto maa Alla danndam kadi jogoo njurum e am, kadi o watta mi peewɗo.

Ismaa’il: “Kaŋko woni Allah. Hay huunde ko rewetee ko wonaa kaŋko; Laamɗo, Laaɓɗo, Jam yamo, Joom wakkilaare, Mawɗo o. Baawɗe ngoodanii Alla! Ñaawoowo ɓeen renndidinooɓe mbo e goɗɗum. (59-23)

Abdullaah: Alla, jaɓoytaa kam?

Ismaa’il: Aha kay, kono ko maa ngonaa laaɓɗo cer! Hono no mbiiru mi e nder aaye mo kaal mi ɗoo oo nih, “So wonaa baawɗe Alla faade e mon, kam e yurmeende mum, hay gooto e mon jogoraano wonde laaɓɗo.” (24-21)

Abdullaah: Ina waawi wonde…

Ismaa’il: Ɗum wonaa sikke, Abdullaah. Ɗaccu mi hokku maa yeru mbele aɗa faamana mi. So tawi a arii e am, miɗo rokku maa ñande fof poti ndiyam laaɓɗam, ɓuuɓɗam. Aɗa anndi ndiyam ɗam ina laaɓi sabu a yi’i miɗo wulna ɗam; aɗa yara ɗam tawa a sikkittaako laaɓal majjam, wolla wonaa?

Abdullaah: Eey kay.

Ismaa’il: Kono so tawiino aɗa annduno buubel tokosel ina wonno e poti maa oo? Aɗa jogornoo haa jooni yarde, wolla? Ko waawnoo heen wonde fof mbuuboñ koñ keewaano heen ko gootel tan wonnoo heen.

Abdullaah: Wonaa! Mi yarataano ɗam!

Ismaa’il: Ko haɗata maa yarde ɗam?

Abdullaah: Mbuubu ina nder heen! Ndiyam ɗam ko tunwuɗam…

Ismaa’il: Ko hono noon wayi, golle fof moƴƴe ko mbaaw ɗen waɗde e keewal, waawaa ɓattinde en Alla tawi eɗen ngondi e bakkaat (tuundi) hay so ko tuundi seeɗa (bakkaat tokooso). Alla ko pawoowo kuugal e bakkodinooɓe.

Abdullaah: Mbele aɗa sikki Alla ina tiiɗnira ɗum noon?

Ismaa’il: Eey. No Quraan haaldi, “Kala fof garɗo e Joomiraaɗo oo ina wari hoore, oon jaaƴnde mum ko jaynge, ɗoon heddotoo wuuraani-maayaani.” (20:74)

Abdullaah: Ɗum ko musiiba!

Ismaa’il: Ɗum noon ko baawɗe Alla tan e moƴƴere mum waawi waɗde en laaɓɓe.

Abdullaah: Mi faamii…

Ismaa’il: Mbele aɗa anndi gonɗo yurmeende Alla? Wiyaama hade jibineede Iisaa, Alla neliino maleyka faade e Mariyam. Alla rewniri konngol mum e maleyka o, “Kadi maa min mbaɗ mbo (Iisaa) maande faade e yimɓe ɓee, kadi yurmeende maɓɓe faade e amen, ko ɗum huunde fiɓaande:” (19:21)

Abdullaah: Mi nanii won biiɗo wonde Iisaa-al-Masiihu arani tan ko Yahuuda’en, wolla wonaa?

Ismaa’il: Kono siftor, Abdullaah, ko haalaa e nder aaye o. Ndaar kelme ɗee no moƴƴi, “maande faade e yimɓe ɓee”. Ɗum firtaani maande faade e Yahuuda’en, wolla wonaa? Ɗum wii ko yimɓe ɓee, waɗde ko aduna oo fof.

Abdullaah: Ko woni heen fof, Ismaa’il, won ko njiɗ mi naamndaade ma. Miɗo sikki waktu fof mo caɗeele ngari e maa aɗa jogii feere no aɗa safrira caɗeele maa.

Ismaa’il: Alaa, Abdullaah. Mi waawaa safrirde caɗeele am doole am ɓole. Kono Alla fodanii gooŋɗinɓe Iisaa-al-Masiihu ndewi e mum ɓee mbaawka. E nder Quraan oo, ina wiya heen.” Min mballii ɓeen gooŋɗinɓe haɓde e gaño mum’en, ɗoon ɓe pooli.” (61:14) Ɗum noon, Abdullaah… E miijo am, gaño oo ko Seyɗaane e wonndiiɓe mum. Ñande fof ombo yana e men, ombo yanira e men caɗeele mbaadi fof e nder nguurndam men. Kono, Alhamdu lillaah, miɗo waawi yejjitde ɗee caleeɗe fof sabu Iisaa ko ballo am.

Abdullaah: Ina haawi mi no Islaamiyaŋkooɓe kaalirta Iisaa-al-Masiihu ko foti nih heewde.

Ismaa’il: Mi sikkaani so e ɗum foti haawde ma, sabu Taariikaaji Iisaa-al-Masiihu ina keewi e nder Quraan. Fawtii heen, enen Islaamiyaŋkooɓe eɗen poti tarde (janngude) Quraan o fof. Tawde wonii ko noon eɗen poti tarde (janngude) aayeeji kaalɗi e Iisaa-al Masiihu ɗii. Islaamiyaŋke so diwii aayeeji kaalɗi e Iisaa-al-Masiihu ɗii tooñii, Abdullaah, miɗo anndi aɗa tara (jannga) Quraan, wolla wonaa?

Abdullaah: Eey kay, miɗo jannga (tara) Quraan o; kono ko e Aaraboore, kadi mi faamataa ɗum sabu wonaa e ɗemngal am muynu mi ngal firaa. Mi alaa Quraan mo firo mum waɗa e ɗemngal am.

Ismaa’il: Ko haɗata? Aɗa waawi yahde e nokku fof janngirdu wolla yeeyirdu defte mo njiɗ ɗaa so a yettiima maa dañ Quraan mo firo mum woni e ɗemngal men. Miɗo jogii Quraan mo firo mum jaɓaa, seettanaa e leydi (laamorgo) men.

Abdullaah: Hol ko addan maa jogaade ganndal potngal nih fof e Iisaa-al-Masiihu?

Ismaa’il: Addani mi jogaade ganndal e Iisaa-al-Masiihu ko sabu nulaaɗo Mohamed haalii ko fayti e Iisaa-al-Masiihu laabi keewɗi e nder Quraan. Jannginɗo mi ko fayti e Iisaa-al-Masiihu o ko nulaaɗo Mohamed.

Abdullaah: Mohamed arii, ko waɗi haa jooni eɗen njokki e janngude ko fayti e Iisaa-al Masiihu?

Ismaa’il: Abdullaah… Islaamiyaŋkooɓe heewɓe ina diwa e taro (jaŋde) mum’en e ko fayti e Iisaa-al-Masiihu. Sabu ɗum ɓe cikkata ko Mohamed woni nulaaɗo cakkitiiɗo arde, waɗi haŋkadi ɓe potaani waɗtude hakkillaaji maɓɓe e nguurndam Iisaa wolla nih nulaaɓe heddiiɓe ɓee. Kono nulaaɗo Mohamed ina waɗtunoo hakkille mum e nguurndam Iisaa-al-Masiihu. Ko ɗuum waɗi o yeewtanii en geɗe keewɗe ko fayti e Iisaa-al-Masiihu, sabu Iisaa-al-Masiihu ina seerti e nulaaɓe heddiiɓe ɓee.

Abdullaah: Ina seerti? Hol ko addan maa wiide Iisaa-al-Masiihu ina seertiri noon fof e heddiiɓe ɓee? Miɗo anndi tigi ko ɗum woni miijo maa, sabu aɗa wiya ñande fof eɗen poti anndude nguurndam Iisaa-al-Masiihu, kadi ndewen ɗum. Hol ko waɗi mbo seertude e heddiiɓe ɓee?

Ismaa’il: Hol ko addani mi wiide wonde Iisaa-al-Masiihu ina seerti e heddiiɓe ɓee? Moƴƴi, Abdullaah… nulaaɗo men Mohamed wii en wonde Alla neliino maleykaaji ɗii yoo njah kabroya Mariyam wonde Iisaa maa wonoy annoore hannde e janngo fof. Quraan o wii: Nde maleykaaji ɗii mbii: “Eeh, Mariyam a heɓii konngol ummoraade e Alla; innde makko wonoyta ko ‘al-Masiihu‘, ɓii Mariyam; annoore aduna e laakara; kadi ko O gooto e ɓadiiɓe Alla.” (3:45)

Abdullaah: Kono miɗo sikki so aɗa haala Iisaa-al-Masiihu, aɗa seernda Iisaa e heddiiɓe ɓee?

Ismaa’il: Moƴƴi, Abdullaah, wonaa miin seerndi Iisaa e nulaaɓe heddiiɓe ɓee e nder haala am. Ko Alla e hoore mum seerndi ɓe. E Quraan Alla wii, “E nder nulaaɓe ɓee, won ɓe min ɓurni e heddiiɓe ɓee. Won e maɓɓe mo Alla haaldi; kadi won e maɓɓe ɓe Alla ƴelliti darnde mum’en. Wonande Iisaa ɓii Mariyam, min ngaddi seedantaagal kadi min cemmbinirii ɗum ruuhu ceniiɗo o.” (2:253)

Alla haaldii e Iisaa tawi hay huunde ko ɓilii hakkunde maɓɓe. Alla jinnganii Iisaa nde o rokki ɗum maandeeji, kadi o semmbiniri mbo, Ruuhu Ceniiɗo o. Maleykaaji Alla ɗii mbii maa Iisaa wonoy peeñɗo e oo aduna kadi e janngo, kadi maa o wonoy ɓadiiɗo Alla. Ɗum noon ko Alla haaldi noon Iisaa.

Abdullaah: Mi meeɗaani yiide ɗiin aayeeji, Ismaa’il. Kono, hol ko firti “Almasiihu”?

Ismaa’il: Ɗum firata ko “gujaaɗo”. Mbele aɗa anndunoo adan, ko nebam rufetenoo e laamɓe, so ina piile lefol laamu? Geɗel e nder geɗe teeŋtuɗe (keeriiɗe) ko fayti e Almasiihu ko wonde Alla rokkii ɗum maantoode (innde), Almasiihu. Oo aaye ko Alla wujii (lefol laamu ngol) Iisaa-al-Masiihu, wonaa noon nebam laamɓe ngujetenoo ɗam kono ko ruuhu makko oo!

Abdullaah: Hmm, ina waɗi faayiida. Ƴetten yeru hannde so mi gooŋɗinii Iisaa-al-Masiihu; wiyetee ko mi wontii Kerecee, wolla wonaa?

Ismaa’il: Abdullaah, hol nde ngannduɗaa mi? Ko hol nde cehilaagal men fuɗɗii? Ɗum ɓooyi, wolla wonaa? Aɗa anndiri mi ne kay Islaamiyaŋke moƴƴo. Miɗo siftora nde ngonno ɗen sukaaɓe eɗen jahdatnoo jumaa, eɗen koordatnoo, a yilliima banndiraaɓe am e waktu layya; min ne kay mi yilliima banndiraaɓe maa. Hay gooto ne kay noddiraani mi Kerecee sabu tan anndude mi e gooŋɗinde mi Iisaa-al-Masiihu. Ko mi Islaamiyaŋke aɗa anndi, ko wonaa ɗuum, Iisaa-al-Masiihu meeɗaani wiide yoo yimɓe gontu Kerecee’en. Iisaa-al-Masiihu wii tan ko yoo en ndew ɗum. Hono no Quraan wiiri, “Nde Iisaa addi finndeeji ɗii o wii: Ngar mi e mon ko miɗo ardi e ganndal kadi mbele mi fammina on ko fayti e huunde e geɗe gonɗe luural mon. Kulee Alla ɗum noon kadi ndewon e am” (43:63)

Abdullaah: Ɗum noon, hol ko waɗi won e yimɓe ina mbiyee Kerecee’en hannde?

Ismaa’il: Miɗo haalan maa, Abdullaah, Iisaa e almuudɓe mum meeɗaani noddireede Kerecee’en. Ko añɓe maɓɓe ɓee puɗɗii noddirde ɓe Kerecee’en e duuɓi caggal nde Iisaa ŋabbiti to asamaan.

Abdullaah: Hol no nganndirɗaa ɗum?

Ismaa’il: Aɗa waawi tawde ɗum aan e hoore maa e deftere wiɗto gannde ndee.

Abdullaah: Ismaa’il, aɗa anndi geɗe keewɗe ko fayti e Iisaa-al-Masiihu, kadi aɗa yiɗi haalde sahaa fof haala Alla, hay ko wayno e hoddiiɓe men Kerecee’en. Miɗo anndi won e Islaamiyaŋkooɓe ɓee njiɗaa haaldude e Kerecee’en. Mi anndaa fof no mbaawir ɗaa udditoraade e yiɗde hono nih fof e yimɓe haa teeŋti e Kerecee’en, sabu ɗum, mi nanii wonde Islaamiyaŋkooɓe e Kerecee’en nanondiraani no feewi….

Ismaa’il: Islaamiyaŋkooɓe timmuɓe ɓee kaani ko hormaade Kerecee’en, sabu kamɓe ɓe ndewi ko defte ceniiɗe ɗee. Nulaaɗo Mohamed ko jiɗnooɗo Kerecee’en. O haalii nih haala Kerecee’en no feewi.

Abdullaah: Ko goonga e maa? Quraan oo haali ko way noon?

Ismaa’il: Eey won aaye biiɗo, “Kadi maa a tawoy e goonga wonde ɓurɓe jogaade gilli e gooŋɗinɓe ko ɓeen ngoni wiyooɓe ko min Kerecee’en. Tawata ko ina e nder maɓɓe seerenɓe kam e juulɓe hakkolinɓe, tawi kadi ɓe ngonaa ɓurniiɓe.” (5-82) Aɗa anndi Abdullaah, so en ndaari oo aaye ɗum firti ko ɓee yimɓe ko yankiniiɓe.

Abdullaah: Hol fof no mbiirataa Kerecee’en ko yankiniiɓe?

Ismaa’il: Ko addani mi wiide noon koo nani: So tawi tan ko ɓe Kerecee’en goongiray-goonga (laaɓɓe), tawataa ko ɓe jebbiliiɓe e baawɗe Alla, tawi eɓe mbaɗi gooŋɗinal ɓerɗe maɓɓe e Iisaa-al-Masiihu, hono yurmeende Alla nde. Hannde ɗoo ɗo ngonɗen ina woodi yimɓe mawnikiniiɓe haa heewi. Ɓeen ina cikka ina mbaawi yahrude doole mum en oole e baawɗe mum’en to asamaan too, eɓe cikka ko golle maɓɓe moƴƴe: waɗande yimɓe moƴƴere, rokkude miskineeɓe ko ñaami, teddingol maɓɓe Koorka, sadakuuji ɗii kadi e geɗe goɗɗe diiniyaŋkooje baɗɗiiɗe, maa addan ɓe jaɓaneede to asamaan too.

Abdullaah: Kono, waɗde geɗe moƴƴe, hay huunde alaa ko bonnata…

Ismaa’il: Miɗo jaɓan maa, Abdullaah. Hay huunde ɓuraani waɗde geɗe moƴƴe e wallude kadi yimɓe e oo aduna hannde mo ngonɗen; kono en mbaawaa yoɓirde Alla ɗeen geɗe mbele laatoo coggu naatirdi men Aljanna (asamaan).

Abdullaah: Hol ko njiɗ ɗaa wiide? Mi ndaartaani sooɗde naatirdi Aljanna!

Ismaa’il: Kono so tawi pawɗen jikkeeji men ko e geɗe moƴƴe ɗe mbaɗeten ɗee, ɗum ina firta ko njeenaari mbaɗanten Alla mbele ina jaɓa naaten Aljanna. Kono hay so eɗen mbaɗa golle movƴƴe eɗen mbaɗa kadi bakkatuuji haa heewa. So wayi noon, hol no Alla jaɓiranta en golle men moƴƴe? Miijco seeɗa aɗa anndi bakkatuuji men pamɗaani, wolla wona? Kadi ñande fof ko en bakkodinɓe, wolla wona?

Abdullaah: Eey,..sahaaji.. .

Ismaa’il: Goonga kay, Abdullaah; eɗen mbakkodina ñande fof, laabi keewɗi. Ngonɗen ko e fuuntude koye men so tawi cikku ɗen ko en mbakkodintaa!

Abdullaah: Kono mi roŋkii haa jooni faamde ko waɗi golle men moƴƴe mbaawaa wallude en.

Ismaa’il: Eey. Ɗaccu mi hollu maa hol no golle men moƴƴe mbaawirtaa duumaade; mbele aɗa jaɓi kam golle moƴƴe mbaawaa wallude gooŋɗinɓe naatde Aljanna?

Abdullaah: Ɗuum ina gasa.

Ismaa’il: Ko goonga. Won aaye biiɗo, “Golle ɓeen ɓe ngooŋɗinaani Joomiraaɗo mum’en, ɗeen golle njahdii e henndu. Hay huunde ko ɓe ndañi e ngartam moƴƴam. Ko ɗum woni majjere bonnde.” (14-18) Ɗum noon, so won cikkuɗo ko peewɗo, sabu mum waɗde golle moƴƴe, mbele ɗeen golle moƴƴe ina mbaawi wallude ɗum?

Abdullaah: Eey kay ko haɗata?

Ismaa’il: Kono Abdullaah, eɗen mbaawi yande so golle men ko moƴƴe so ngonaa. Quraan oo reentinii en, “Wii, mbele oɗon njiɗi min kaalana on ɓeen waasoyooɓe golleeji mum’en? Ɓeen ɓe tampere mum’en yoolii tawa ina cikka ngolli ko ko moƴƴi.” (18:103-104)

Abdullaah: Hmm…

Ismaa’il: Hol fof no mbaawirten hoolaade ñaawoore men janngo? Eɗen mbaawi sikkude ko en feewɓe tawa en ngonaa; eɗen mbaawi sikkude eɗen mbaɗa golle moƴƴe tawa golle men ngalaa faayiida.

Abdullaah: Kono so tawii mbaɗɗen ko golle ɗe ngannduɗen ko moƴƴe ko wayno njuulu? Ina laaɓi, Alla jaɓantu en njuulu men hono golle moƴƴe ;

Ismaa’il: Fawaaki ɗoon; Ina gasa hay njuulu men waasa moƴƴude. Ina haalaa e Quraan wonde “Neɗɗo ina nodda bonande no noddirta jam nih, sabu neɗɗo ina heppi.” (17 :11)

Abdullaah: Kono miɗo sikki haa hannde golle men moƴƴe maa mballu en.

Ismaa’il: Abdullaah, bakkaat ko huunde bonnde no feewi. Moƴƴere fof nde mbaɗɗen, heewde ɗum toɓɓe abada, waawaa fawaade e dow toɓɓon men bakkaat. Alla adii fawde kuugal mum e dow bakkaat. Quraan oo haalii, “So tawiino Alla ina jaggirtunoo yimɓe batte golleeji mum’en, hay gooto o woppataano e ndii leydi; kono ombo fodaniɓe lajal; kadi nde lajal ngal timmi fof hay gooto mo ina waawa dirtinde waktu o , wonaa yeeso, wonaa caggal.” (16-61)

Abdullaah: A wii wonde sadak dammuuji waawaa danndude en. Ɗum noon ko waɗi hitaande fof aɗa waɗa ɗum?

Ismaa’il: Saabi miɗo sooda dammuwol ko mbele mi rokka miskineeɓe ɓee teew. Miɗo yiɗi wallitde miskineeɓe ɓee haa keɓa teew, ko ɓe ñaami. Sabu aɗa anndi no teew wayi tiiɗde hannde. Sabu kadi miɗo yananaa wonaa moni fof waawi sooɗde; raɓɓikinaade, ko gilli am e maɓɓe, saabi miɗo waɗa ɗum.

Abdullaah: Ɗum noon mbele mbaɗirtaa sadak oo, ko haa Alla yoɓ maa (yeen maa)?

Ismaa’il: So goonga, Abdullaah, wonaa sabu ɗuum. Won aaye kaalɗo sadak gelooɗi. O wii, “Wonaa tebbuuli maɓɓe, wonaa ƴiiƴameeje maɓɓe njettotoo to Alla, kono yettotoo to makko, ummaade e mon ko njuulu.” (22:37)

Abdullaah: Mi jaɓii, hay so tawi golle men moƴƴe mballaani en no naatirɗen Aljanna so en maayii ina gasa laawol gonngol heɓoo no eɗen naatira Aljanna. Won sikkooɓe njahata tawo ko jaynge, kono ɓe ɗaminaaki ɓooyde ɗoon, ɓe njaltinee.

Ismaa’il: Hol fof no ɓe njaltirta heen?

Abdullaah: Ɓe cikkata ko geɗe moƴƴe ɗe ɓe mbaɗi e nguurndam maɓɓe ɗee, maa walluɓe; eɓe cikka kadi so yimɓe nduwani maa, maa ɓe caggal maɓɓe (so ɓe maayii) maa ɗum yaltin ɓe heen ko ɓuri yaawde.

Ismaa’il: Mbele Quraan oo haali ɗum?

Abdullaah: Mi anndaa nih; kono ko ɗum woni ko yimɓe ɓee kaalata.

Ismaa’il: Aɗa anndi, Abdullaah, won Islaamiyaŋkooɓe heewɓe gooŋɗinooɓe ko kaalanaa fof; miɗo nana eɓe mbiya won e huundeeji ko wayno: “Hoo, Sehil am wi’i nih, sehilaaɓe am mbi’i ɗum wolla almaami am wi’i nih wolla wi’i nah…. " Kono tawde ko en Islaamiyaŋkooɓe eɗen poti gooŋɗinde ko wiyaa e nder Quraan oo.

Abdullaah: Ɗum noon miɗo yaafnoo. Kadi, hol ko Quraan oo haali?

Ismaa’il: Moƴƴi, e no mbiiru ɗaa won e yimɓe cikkata ko seeɗa ngonata e jaynge; kono Quraan o wi’i, “Ko luutndii ɗum! Ɓeen waɗooɓe bone, ɓe bakkatuuji mum’en ceettini, ɓeen ɗoon ko yimɓe jaynge; ɗoon ɓe keddotoo haa abada.” (2:81)

Ɗum firti ko e jaynge hee ɓe keddotoo ñande fof; ƴeew kadi, Abdullaah,… hay golle maɓɓe moƴƴe mbaawataa wallude ɓe!

Abdullaah: Miɗo jogii sehil am Islaamiyaŋke ñaagontooɗo ñande fof yimɓe so maayii. O wii ko ombo ɗaminii wonde ñaagule makko ina mbaawi wallude ɓe haa ɓe ndaɗa e leepte jaynge ngee. Hol miijo maa e ɗuum, Ismaa’il?

Ismaa’il: Miɗo sikki pot ɗen ko ndaarde ko haalaa e nder Quraan oo koo. Won aaye biiɗo, “Kadi rewooɓe ɓee maa mbiyoy: Aah! Sinno duttal ina aamnotonoo! Maa min pennirtuno ɓe no ɓe pennirnoo min nih! Noon Alla hollira ɓe golle maɓɓe; nimsa fuɗanaɓe; kono ɓe mbaawataa yaltude jaynge ngee.” (2:167) Ɗum noon ina moƴƴi wattorde hakkille wonde yimɓe wonɓe nder jaynge ɓee, cowataa ɗimmol. Ɓe ciftortaa golle maɓɓe tan ko e nimsa.

Abdullaah: Mi anndaano ɗuum. Mi sikkuno wonde golle men moƴƴe, ina mbaawi wallude en, haa njalten njaynge. Yontere ɓennunde ndee mi yeewtidiino e hoddiiɓe am, ɓeen wiinooɓe ina mbaɗi jikke wonde Muhamed maa danndu ɗum en e jaynge.

Ismaa’il: Hono no mbiiru maa mi nih, won Islaamiyaŋkooɓe gooŋɗinooɓe tan kala ko yimɓe ɓee kaalani ɗum’en. Tawde noon ko en Islaamiyaŋkooɓe pot ɗen tan ko gooŋɗinde ko Quraan oo haali koo. Nulaaɗo Muhamed ina wiyee heen ko tintinoowo (deentinoowo). E no Quraan wiiri, ko Alla yamiri yoo O innire hono noon: O wii, “Hay batte ko njogii mi e hoore am wonaa ngartam wonaa bonannde, so wonaa ko Alla yiɗi. Kadi so mi annduno ko anndotaako ma mi heɓatno moƴƴere haa heewa, kadi hay bonannde wootere yottotaako mi. Miin alaa ko ngonan mi gooŋɗinɗo so wonaa deentinoowo e kabroowo.” (7:188)

Won aaye goɗɗo kadi wii, “Ko goonga, min neldii ma e goonga hono kabroowo e deentinoowo; kadi min naamnaaki ma ko fayti e yimɓe jaynge.” (2:119)

Ɗum noon, so tawii en paamii no haanirta nih oo aaye: o yiɗi wiide ko nulaaɗo Muhamed alanaa tiiɗndi ko fayti e ɓeen wonɓe e nder jaynge.

Abdullaah: Hmm… kono so mi haalaniino ɗum hoddiiɓe am, maa ɓe mettintuno!

Ismaa’il: Mettina? Miɗo yananaa ɓe mettintaano so tawi eɓe nganndi ko Quraan oo haali koo. Ɗum wonaa miijo hoore am tan; ko ɗum Alla wii Nulaaɗo Muhamed. Ndaar helmere “enen”, “min” ɗum firata ko Alla. Ɗum noon e nder oo aaye, Alla haaldatnoo ko e Nulaaɗo Muhamed, wolla wonaa?

Abdullaah: Eey, miɗo sikki ko goonga kaal ɗaa…

Ismaa’il: Ko woni heen fof, so en mbii hoddiiɓe ɓee mettinii heen, ɗum firti ɓe mettinani ko Alla, sabu ɓe njedditii ko ko haalaa e nder Quraan oo koo.

Abdullaah: Ɗum noon, Ismaa’il, ko waɗi won e Islaamiyaŋkooɓe ina ngooŋɗina so tawi maayii e nder wolde jihaad, joom mum’en ko Aljanna payi tawa celaani-cel-mbaani?

Ismaa’il: Moƴƴi… Abdullaah, wonande ma aan; hol ko firti jihaad?

Abdullaah: Jihaad firti ko “fiyannde diine” (hare hakkunde juulɓe e saliiɓe)

Ismaa’il: Kadi mbele aɗa anndi ko firti “saliiɓe”?

Abdullaah: Saliiɓe ngoni joom sanamuuji (joom tooruuji) en, ɓe ngooŋɗinaani Alla.

Ismaa’il: A haali goonga, Abdullaah! Ɗum firti ko ɓe ngooŋɗinaani ɓee. Kadi, mbele aɗa anndi hol wiyeteeɓe ngooŋɗinaani?

Abdullaah: Eey, miɗo anndi wonde won Islaamiyaŋkooɓe sikkooɓe wonde Yahuuda’en e Kerecee’en ko saliiɓe (ngonaa gooŋɗinɓe); hol ko woni miijo maa e ɗuum?

Ismaa’il: Wonande Quraan, almuudɓe Iisaa-al-Masiihu wiyetenooɓe ko Islaamiyaŋkooɓe. Almuudɓe ɓee mbii, “Ko min wondiiɓe Alla, amin ngooŋɗini Alla. Kadi wonan min seede ko e yamiroore makko min ngoni” (3:52) Ɗum noon, hol fof no almuuɓe Iisaa-al-Masiihu naŋngirtee saliiɓe (ɓe ngooŋɗinaani).

Abdullaah: Mi anndaa. Ina gasa ɓe cikkata wonde almuudɓe Iisaa-al-Masiihu ndewata ko Allaaji tati.

Ismaa’il: Mi roŋkii faamde ko waɗi eɓe miijo almuudɓe Iisaa-al- Masiihu ngonaa gooŋɗinɓe (saliiɓe). Quraan oo haalii wonde Alla ina seerndi almuudɓe Iisaa-al-Masiihu e saliiɓe (ɓe ngooŋɗinaani). E waade noon, Alla fawii almuudɓe Iisaa-al-Masiihu e dow ɓeen ɓe ngooŋɗinaani (saliiɓe). E nder Quraan ina haala heen, “(Siftor) nde Alla wii: “Eeh Iisaa, goonga maa mi ittu nguurndam maa e dow leydi, mi ŋabbin maa to am, mi seerndu maa e ɓeen saliiɓe gooŋɗinde; kadi mi waɗa ɓeen rewɓe e maa dow ɓeen saliiɓe ma haa ñande ñalawma ñaawoore…” (3:55)

Abdullaah: Hmm … mi meeɗaa miijoraade nih.

Ismaa’il: Gooŋɗinɓe ɓee e ɓe ngooŋɗinaani ɓee ina ceerti. Alla wii ko almuudɓe Iisaa–al-Masiihu ɓee ko gooŋɗinɓe kono wonaa ɓe ngooŋɗinaani. Waɗde a yi’i kay wonde almuudɓe Iisaa –al-Masiihu mbaawaa wonde saliiɓe (ɓe ngooŋɗinaani).

Abdullaah: Ndeen noon, hol ñaawoore so woodi Islaamiyaŋke barɗo almuudo Iisaa tawi wardi ɗum ko caliiɗo (mo googɗinaani)?

Ismaa’il: Moƴƴi, Quraan oo haalii ko fayti e barɗo gooŋɗinɗo. Won aaye biiɗo, “Kala barɗo gooŋɗinɗo wardi ɗum amdu e belaaɗe, oon jaaƴnde mum ko jaynge. Ko e ngeen jaynge o heddotoo haa abada. Alla mettinanii mbo, huɗii mbo, kadi maa resan mbo leepte mawɗe”. (4:93)

Abdullaah: Kono so tawii, oon barɗo hoore, anndaano ko gooŋɗinɗo o wari?

Ismaa’il: Ko ina wona fof, won mo o wari e tooñannge. Wonande Quraan oo hay so tawii dey ko e juumre, ina waɗi haa hannde ko joomum fawaa e gollal warde neɗɗo ngal. (4:92) Ko waawi wonde fof, mbele aɗa anndi kam won aaye biiɗo wonde Jihaad waawaa wonande hay gooto njooɓaari ko ina naatira Aljanna.

Abdullaah: Ko mbii ɗaa koo? Mbele aɗa joganii ɗum daliilu?

Ismaa’il: Eey, aaye oo wii, “Mbele ɗamaawu mon ina e naatde Aljanna tawa Alla seerndaani on e ɓeen haɓɓotooɓe tiiɗa heen ɓee?” (3:142)

Abdullaah: Mi nanii won aayeeji kaalɗi yoo yimɓe mbare. Ko wayno, mbaree oo neɗɗo ko bonɗo; wolla mbaree ɓee yimɓe ko saliiɓe (ngooŋɗinaani). Hol ko woni miijo maa e ɗuum?

Ismaa’il: Hmm… Ndaaren won ɗiin aayeeji kuutoraaɗi baŋ yoo baŋ seettinde wonde eɗen mbara yimɓe e innde Alla. Aaye gooto wii, “… mbaree renndinooɓe ɓee kala to taw ɗon ɓe.” (9:5) Aaye goɗɗo mo ɓe kuutorii oo wii, “Nde kawru ɗon e hare ɓe ngooŋɗinaani fof piyee heen ɗee daaɗe.” (47:4)

Caɗeele ɗee tan ko huunde e aaye oo haalaa, wolla nih hay so en kaalii aaye oo fof maa dañ heen ko ngoppuɗen firo mum tigi-rigi. So tawii en ndewii no aaye oo wiiri nih ngidotoɗen warde ko koye men tawo.

Abdullaah: Hol ko njiɗ ɗaa wiide?

Ismaa’il: Enen fof ko en bakkodinooɓe, wolla wonaa? Enen fof eɗen njogii sikki-sakka e faayre e nder ɓerɗe men; kadi sahaa fof eɗen mawnina sanamuuji e nder ɓerɗe men, ɗo en mbattortaa Alla, wolla wonaa? Ɗum noon so tawii caliiɗo ko mo gooŋɗinaani wolla sanamuyaŋke, waɗde enen kadi en ngooŋɗinaani. Ndeen noon ko adii nde eɗen mbara woɗɓe, miɗo sikki haannoo ko mbaren bakkaat e sikke gonɗo e nder men oo.

Abdullaah: Mbaɗ en so aɗa jogii sehil mo gooŋɗinaani Alla, hol no mbaɗdataa mbo e oon fannu, Ismaa’il?

Ismaa’il: Mi ñaagonoo mbo mbele ombo yarlitoo kadi o gooŋɗina Alla. Mi ñaago kadi, mbele ombo annda yurmeende e yaafuya Alla wonnde e Iisaa-al-Masiihu, kadi mbele ombo wonta almuudo Iisaa. Won aaye biiɗo, “Wii ɓeen gooŋɗinɓe yoo ɓe njaafo ɓeen ɓe ɗaminaaki ñalɗi Alla, ɗi jogori heɓtude ko ɓe keɓnoo waɗde (gollude ).” (45:14)

Abdullaah: Kono, ko waɗi omo duwanee mbele ombo wonta almuudo Iisaa-al-Masiihu?

Ismaa’il: Hol ko haɗata? Alla fodanii rewɓe e Iisaa ɓee geɗe keewɗe maanaa.

Abdullaah: Mbele ko ɗum goonga? Yeru, ko way no hol ɗuum?

Ismaa’il: Maa mi haalane ɗum; yeru gooto nani, ummiiɗo e Quraan, kolliroowo geɗe seeɗa e podooje Alla fodani almuudɓe Iisaa. O wii, “(Siftor) Nde Alla wii: Eeh Iisaa! goonga, maa mi ittu nguurndam maa e leydi, mi ŋabbin maa to am, mbele mi seerndu maa e ɓeen ɓe ngooŋɗinaani, kadi mi fawa ɓeen rewɓe e maa dow, ɓeen saliiɓe ma haa ñande ummital…” (3:55)

Abdullaah: Ɗum ina waɗi faayiida nde o wii wonde almuudɓe Iisaa-al-Masiihu ɓuri toowde, sabu ko Alla kam fawnooɓe dow ɓe ngooŋɗinaano ɓee. Kono miɗo sikki Alla haalnoo ɗum ko gila waktu nguurndam Iisaa-al-Masiihu e almuudɓe mum, ndeen, kono ɗum toɗɗaaki almuudɓe makko hannde.

Ismaa’il: Hol no ɗum waawirta wonde, Abdullaah? Ndaar ɗaccaa hakke. Konnguɗi ɗii, “Haa ñande ummital”. Ñalawma ummital suwaa tawo arde, wolla wonaa? Ɗum firti ko ndeen fodoore, ina rewi haa hannde, e kala dewɗo e Iisaa. Fodoore Alla nde ina toɗɗii haa hannde kala almuudo Iisaa-al-Masiihu. Kadi mbele aɗa anndi ko jogori aroyde e ɓe ngooŋɗinaani ɓee? Njiɗ mi wiide ma ko ɓe ngooŋɗinaani Iisaa-al-Masiihu ɓee?

Abdullaah: Wonaa haa no feewi.

Ismaa’il: Moƴƴi, oo aaye dewɗo heen ina haalana en ɗum.

Wonande ɓeen ɓe ngooŋɗinaani, maa mi leeptoy ɓe leepte tiiɗɗe, gila ɗoo haa to laakara, wonande ɓe ballo alanaa ɓe” (3:56) Ɗum noon Abdullaah, e nder aaye gadano oo, Alla fodanii almuudɓe Iisaa huunde waɗnde faayiida, kono e aaye ɗiɗaɓo oo, Alla fodii huunde hulɓiniinde faade e ɓeen ɓe ngooŋɗinaani Iisaa. Ɗum noon so tawii mi waawii safrude caɗeele am ɗoo e aduna ɗum haawataa kam, sabu miɗo gooŋɗini Alla, hono no fodiraa e aaye oo nih. Miɗo gooŋɗini kadi maa Alla wallam e aduna garoyoowo oo… Wonaa nih batte ko neɗɗo moƴƴo (peewɗo) wolla noon bonɗo, kono ko sabu Alla fodii wallude, kala fof gooŋɗinɗo Iisaa-al-Masiihu. Ko ɗum waɗi miɗo gooŋɗini, kadi miɗo jogii hoolaare e podooje makko!

Abdullaah: Miɗo jogii weltaare e nande ko heewi ko fayti e Iisaa-al-Masiihu, kono miɗo foti yahde haŋkadi. Wonaa e sago am, Ismaa’il, miɗo foti yahde mi ndaara peewnitoowo motooji mbele mi feewnita moto am ngoo.

Ismaa’il: Ina hawra, Abdullaah. Miin e hoore am miɗo foti yahde poosto ndaaroyde bata am ɓatakuuji, kam e nelde. Abdullaah hoto yejjit rewde to suudu janngirdu defte nduu so tawii a heɓindii ma mbele aɗa sooda deftere Quraan firaande e ɗemngal men. Eto ndaarde aayeeji kaalooji ko fayti e Iisaa-al-Masiihu ɗii. Caggal ɗuum so en kawritii gonngol eɗen mbaawa ndaardude aayeeji ɗii.

Asalaamu aleykum,

Abdullaah: Wa-aleykum salaam.

Balɗe seeɗa caggal ko min mbaynondiri, mi yiidi kadi e Abdullaah. Ɗum hawrunoo ko e ñalawma Aljumaa; min njahdi jumaa juuloyde Tisbaar. Caggal ɗuum min njahi wottoyaade. Nde tawnoo mi alaano golle oon kikiiɗe, ɗum saabi min keɓii yeewtidde hay so sahaa daɓɓo.

Ismaa’il: Asalaamu-aleykum!

Abdullaah: Wa-aleykum salaam!

Ismaa’il: Ey wa, Abdullaah, no mbaddu ɗaa e moto maa ngoo?

Abdullaah: Eey! Miɗo foti soodde ɓoggi dartinooji moto ngo tawa ko kesi;

Ismaa’il: Hol ko woni e ɓoggi maa dartinooji ɗii?

Abdullaah: Aɗa anndi moto am ngoo naywii. Pot mi tan ko lomtinde ɓoggi dartinooji ɗii. Ko e ɗuum ngon ɗen….

Ismaa’il: Eey, mi yi’i; mbar a heɓii soodde deftere ndee?

Abdullaah: Alhamdu lillaah, mi soodi; mi tawii ɗum e suudu janngirdu-yeeyirdu defte Islaamiyaŋkooje. Deftere ndee ina ŋeñaa haa yooɗi; nde ŋeñiraa ko mbaadi kaŋŋe. Maa mi holle deftere nde ñande wonde so a arii to am.

Ismaa’il: Ɗum waɗii faayiida!

Abdullaah: Kono, Ismaa’il… ko keɓ mi janngude e teskaade nani. Mi winndi aayeeji seeɗa ko fayti e Iisaa-al-Masiihu, kono mi heɓaani gaynude.

Ismaa’il: Ɗum ina moƴƴi. Hol aayeeji keɓ ɗaa yiitude?

Abdullaah: Ɗaccan am hakke, hawri ko miɗo ɓittii dumunna jawtuɗo oo. Keɓ mi gaynude tan ko simoore ɗiɗaɓere nde. No way fof aayeeji ɗi keɓ mi yiitude ko fayti e Iisaa-al-Masiihu ɗii nani. Suura : 2:87; 2:136; e 2:253

Ismaa’il: Ɗaccaa hakke no a heɓraani ko ɓuri heewde e aayeeji ɗii, kono moƴƴi eɗen mbaawi ndaardude ɗi ñande wonde.

Abdullaah: Mi fodii wonde maa mi ndaartu aayeeji goɗɗi ɗoo e yeeso.

Ismaa’il: Minne mi fuɗɗiima waɗde aayeeji ko fayti e Iisaa-al-Masiihu. Hol ko haɗat maa ƴettude ko ndenndin mi koo, mbattaa e ɗi maa ɗii? Ɗum woni aɗa waawi ndaarde mbele ñande wonde eɗen mbaawa yeewtude heen.

Ko keɓ mi renndinde tottu mi Abdullaah koo nani:

-Iisaa-al-Masiihu ko ɓii Mariyam.

Suura 2:87, 253; 3:45

-Iisaa-al-Masiihu ko daɗndoowo (al-Masiihu)

Suura 3:45; 4:157, 171

-Iisaa-al-Masiihu ko golloowo Alla.

Suura: 4:172; 19:30

-Iisaa-al-Masiihu ko Nulaaɗo.

Suura:19:30

-Iisaa-al-Masiihu ko jettinoowo konngol Alla.

Suura: 4:157,17; 5:75

-Iisaa-al-Masiihu ko konngol Alla.

Suura: 3:45; 4:171

-Iisaa-al-Masiihu ko Ruuhu Alla.

Suura: 66:12

-Iisaa-al-Masiihu ko maande wonande yimɓe ɓee.

Suura: 19:21; 21:91

-Iisaa-al-Masiihu ko seede.

Suura: 4:159; 5:117

-Iisaa-al-Masiihu ko yurmeende ummoraade e Alla.

Suura: 19:21

-Iisaa –al-Masiihu ko tiimtorgal.

Suura: 3:45

-Iisaa-al-Masiihu ko timmuɗo e nder yimɓe feewɓe.

Suura: 3:46; 6:85

-Iisaa-al-Masiihu ko joom barke.

Suura: 19:31; 43:59

-Iisaa-al-Masiihu waaɗii kaawisaaji.

Suura: 2:87

-Iisaa-al-Masiihu heɓtiniraama Ruuhu Ceniiɗo O.

Suura: 2:253

-Iisaa-al-Masiihu ummii (jibinaa) ko e mboomri.

Suura: 3:47; 19:20-21

-Iisaa-al-Masiihu ɗowata yimɓe ko e goonga.

Suura: 3:49

-Iisaa-al-Masiihu sellinii yimɓe ɓee.

Suura: 3:49

-Iisaa-al-Masiihu wuurtinii maayɓe.

Suura: 3:49

-Iisaa-al-Masiihu maayanii saliiɓe.

Suura: 3:55

-Iisaa-al-Masiihu wuurtii e Maayde.

Suura: 3:55

-Iisaa-al-Masiihu caggal nde maayi safaama faade dow asamaan kadi O wuurtii.

Suura: 3:55

-Iisaa-al-Masiihu ina rokka nguurndam.

Suura: 5:110

-Iisaa-al-Masiihu ko laaɓɗo.

Suura: 19:19

-Iisaa-al-Masiihu ko gartoowo.

Suura: 43:61

-Iisaa-al-Masiihu ina anndi ko fayi arde.

Suura: 43:61, 63

-Iisaa-al-Masiihu ina foti reweede.

Suura: 43:63

Ismaa’il: Ko ina wona fof ko njiitu mi nani, Abdullaah.

Abdullaah: Ko njogii mi e am koo ina famɗiri ko njogi ɗaa koo.

Ismaa’il: Ina moƴƴi, Abdullaah, adan, miin e hoore am mi anndaano aayeeji ko fayti e Iisaa-al-Masiihu. Njanngir mi ko seeɗa-seeɗa; ko caggal ɗuum njiitu mi ko ɓuri 90 aaye ko fayti e Iisaa-al-Masiihu e nder deftere Quraan ndee.

Abdullaah: Aɗa anndi mi hawri e Akbar nde njah mi soodoyde deftere ndee to suudu defte too.

Ismaa’il: Akbar? Hol potɗo wonde oon Akbar?

Abdullaah: Akbar ko gooto e sehilaaɓe men waktu nde ngon ɗen e duɗal men tataɓal. Ko o gooto e ardinooɓe duɗal men ngal; so aɗa siftora?

Ismaa’il: Eey… mi siftorii Akbar! Ko o neɗɗo moƴƴo.

Abdullaah: Nde kawru mi e makko (Akbar) nde, O naamni ko waɗi miɗo sooda deftere Quraan. Mbii moo mi ka‘a biiɗo yoo mi ndaartu deftere haaloore ko fayti e Iisaa-al-Masiihu tawa ko e Quraan mo firo mum woni e ɗemngal men ɓurata faamnaade. Min njeewtii heen seeɗa; kaŋko e hoore makko O winndii heen huunde ko fayti e nguurndam Iisaa-al-Masiihu.

Ismaa’il: Hol ko o wii heen?

Abdullaah: O naamnii mi so tawii njiɗ mi ko humpitaade ko heewi e nguurndam Iisaa-al-Masiihu; hol ko waɗi mi soodaani Biibal mi tara ko winnda ko fayti e Iisa?

Ismaa’il: Mbele ko goonga o haalii ko way noon?

Abdullaah: Eey, kono mi yiɗaano waɗirde hono noon. Mi nanii en potaani fawde hoolaare men e Biibal, sabu ko ɗum deftere fepindaade; ɗum noon en mbaawataa anndude hol to woni heen goonga e hol to fenaade woni heen.

Ismaa’il: Akbar ne, hol kabaaru makko ko sakkitii koo?

Abdullaah: E no o wiiri, miɗo sikki baasi alaa e makko.

Ismaa’il: Miɗo siftora enen tato fof no njannginiratno ɗen e kawgel (ɓeto) so yontiinooma. Waktu koorka ne, miɗo yahatnoo to makko jammaaji ɗii hirtoyaade. Oon sahaa ina welnoo, kono waɗii ko juuti, min njiidaani caggal ɗuum. Miɗo yiɗnoo yiide mbo hay so ñalawma gooto kadi. Kono mi anndaa to o hoɗi hannde. Mbele aɗa anndi to o hoɗi?

Abdullaah: Alaa, mi yananaaka. Mi naamnaaki nokku makko;

Ismaa’il: Ɗum ina haamnii…

Abdullaah: Ko wonaa ɗuum… aɗa jogii Biibal?

Ismaa’il: Eey-eey! Miɗo jogii Biibal. Mi janngii ɗum ne kay.

Abdullaah: Ko mbii ɗaa koo? A janngii Biibal?

Ismaa’il: Ko haɗata? Aɗa anndi miɗo yiɗi janngude ko fayti e nguurndam yimɓe mawɓe, ko wayno laamɓe, winndiyaŋkooɓe, haralleeɓe sinemaa, yimooɓe; kala heen ko hakkille am addi yoo mi anndu nguurndam mum, mi yahat to suudu defte too, mi sooda deftere jaytoore ko fayti e oon fannu, mi jannga ɗum.

Abdullaah: Kono Biibal ngal, ko ngal deftere Kerecee’en tan; kadi ko fawtii heen heewɓe mbii kam wonde geɗe keewɗe ina e nder Biibal ngal woodaani…

Ismaa’il: Mi sikkaani ɗum, Abdullaah; Mi janngii Injiila mi yiyaani heen fof ko boni e nder Taariikaaji ko fayti e Iisaa-al-Masiihu.

Abdullaah: Kono mi nanii kay Biibal ngal ko pepindaangal.

Ismaa’il: Ina haaɓnii so tawii yimɓe ɓee ina cikka wonde Biibal ngal ko pepindaangal. Miɗo sikki aan kam a jeyaaka e miijortooɓe noon ɓee; sabu ɗum oon miijotooɗo Biibal ngal ko pepindaangal, oo, heblanii ko haɓde e Alla.

Abdullaah: O heblanii ko haɓde e Alla, hol ko addan maa haalde ɗum?

Ismaa’il: Aɗa anndi Alla haalanii konnguli mum, annabaaɓe heewɓe adinooɓe; so tawii miijo men ko wonde Biibal ngal, ko pepindaangal ɗum firti ko miijo men addi ko Alla alaa semmbe. E miijo maa, mbele Alla alaa semmbe no ina waawira aynude konnguli mum, nde O rokkata ɗi annabaaɓe makko adinooɓe?

Abdullaah: So goonga! Ɗum wonaa; kono holi baawɗo haɗde yimɓe waylude “kelme” (konnguli ɗii) e nder Biibal hee?

Ismaa’il: Mi sikkaani so Alla ina ɗacca yimɓe ɓee mbayla konnguli mum ɗii. E nder Quraan ina wiya heen: hay so tawii leɗɗe ɗee fof, mbattaama kuɗi binndirɗi, hay so tawii kadi maaje ɗee fof, ngonti ngommbudi haa maaje jeeɗiɗi janti heen, konnguli Alla ɗii ngasataa; sabu ɗuum Alla ko joom doole, ko O ganndo.” (31:27)

Oo aaye wii wonde Alla ko joom baawɗe, konnguli mum ngasataa; Ɗum noon miɗo gooŋɗini Alla ko ganndo kadi ombo jogii baawɗe reende konnguli makko. Ko wonaa ɗum, Quraan haalii laabi keewɗi wonde hay gooto waawaa waylude konnguli Alla ɗi; gooto e aayeeji ɗi wii, “dursito ko kabra ɗaa e deftere joom maa nde; hay gooto kadi waawaa waylude konnguli makko ɗi, kadi a waawaa heɓde daɗndoore so wonaa e makko.” (18:27)

Aaye goɗɗo wii, “Kadi konngol joom maa timmii e goonga kam e potal; hay gooto waawaa waylude konnguli makko ɗi; ko O joom nanɗe e jiiɗe.” (6:115)

Abdullaah: Mbele aɗa jannga Biibal ngal sahaa?

Ismaa’il: Eey. Miɗo jannga Biibal, kam e Quraan oo fof. Ko wonaa ɗuum, tooñaŋnge alanaa kam e janngude Biibal, ko deftere moƴƴere. E nde haala no feewi gilli Alla faade e men. Al-Quraan ina hollira ko tagi eɗen poti janngude Biibal ngal. Won to haalaa e nokku gooto wiyaa, “O tellinii e maa deftere wondude e goonga, teeŋtinde defte telliiɗe ko adii nde. Kadi O tellinii Tawreeta e sarwirde ko adii, tawde ko ɗum ginol wonande yimɓe. O tellinii kadi ñaawoore. Kala ɓeen ɓe ngooŋɗinaani ko Alla tellini, goonga maa keɓ leepte!...” (3:3-4)

O wii kadi, “Kadi min nelii caggal maɓɓe Iisaa, ɓii Maryam, mbele min kumpita mbo e ɗum woodnoo e nder Tawreeta ko adii mbo. Kadi min totti mbo kabaaru moƴƴo (Injiila), mbele wonaa ginol e lew-lewal teeŋtinde ko wonnoo e nder Tawreeta ko adii mbo, kadi ko ɗum ginol e hirjo wonande juulɓe.“ (5:46)

Abdullaah: Kono cikatnoo mi Biibal ko deftere Kerecee’en tan e Yahuuda’en.

Ismaa’il: Alaa, Abdullaah. Biibal ko deftere yimɓe fof; siftor, nde O wii Biibal e Tawreeta ko ginol wonande yimɓe. Ɗum firti ko yimɓe fof.

Abdullaah: Kono ina haawa mi no Islaamiyaŋkooɓe janngirta Injiila.

Ismaa’il: Mi yiyaani ko haawnii e Islaamiyaŋkooɓe janngude ɗum en Injiila. Miɗo sikki Nulaaɗo Mohamed ina annduno ko woni e nder Injiila.

Abdullaah: Hol no nganndirɗaa ɗum?

Ismaa’il: Sabu O wii wonde Injiila ko ginol, kadi ko lew-lewal, binndi gadiiɗi ɗii teeŋtinii ɗum, kadi ina yaynanoo juulɓe ɓee. Miijco seeɗa. Hol fof no O anndirta wonde Injiila ko ginol, tee ko lew-lewal, tawa O anndaa ko woni e nder mum?

Abdullaah: Kono anndude en Injiila firtaani yoo en janngu ɗum.

Ismaa’il: Miɗo sikki so tawiino Mohammed yiɗaano yoo en njanngu Injiila. O haalataano ko o haali koo. Kono o waɗii ɗum. O hirjinii en nih yoo en njanngu Injiila.

E no Quraan wiiri, ko ɗum woni ko Alla yamiri yoo o haal, “Wii; Eeh yimɓe deftere, hay huunde alaa ɗo naŋti ɗon, so wonaa tawa tuugni ɗon ko e Tawreeta e Injiila kam e ko tellii e mon ummoraade e joom mon.” (5:68)

Hono no kaalirat maa mi nih Abdullaah; miɗo yiɗi janngude nguurndam yimɓe mawɓe. E nder Biibal miɗo yiɗi janngude hakkilantaagal yimɓe juulɓe rewooɓe Alla. Ko ɗum duwaaw wonande mi; Miɗo yiɗi kadi janngude Jabuura.

Abdullaah: Jabuura, deftere Daawuuda ndee?

Ismaa’il: Eey ko haɗata? Jabuura kadi ummorii ko to Alla. Siftor kadi ko haala e nder Quraan oo. “Kadi ko joom maa ɓuri anndude, ɓeen wonɓe e asamaanuuji ɗii kam e ɓeen wonɓe e dow leydi ndii. Wonande Annabaaɓe ɓee ne won kadi ɓe min ɓurni e dow heddiiɓe ɓee. Wonande Daawuuda min ndokkii ɗum Jabuura.” (17:55)

O wii kadi, “Min mbinndii nih e nder Jabuura, caggal nde winndaa e nder deftere mawnde ndee, wonde leydi ndii ronata ɗum ko sarwooɓe am moƴƴuɓe ɓee (feewɓe).” (21:105)

Abdullaah: Won e Islaamiyaŋkooɓe ngooŋɗini ko Tawreeta, Jabuura, Injiila

ngoni e nder Quraan oo. Hol ko woni miijo maa e ɗuum, Ismaa’il?

Ismaa’il: Mi janngii Tawreeta, Jabuura, Injiila, mi tawii kadi Injiila e nder Quraan.

Abdullaah: Ko goonga? Mbele aɗa waawi hollude mi ɗum?

Ismaa’il: Eey kay kono aɗa foti anndude tawo ko firti Injiila. Mbele aɗa anndi ɗum, Abdullaah?

Abdullaah: Miɗo sikki ko deftere loownde konngol Alla tottunoo Iisaa-al Masiihu?

Ismaa’il: Eey, jaŋde Iisaa-al-Masiihu ko Injiila, kono ina woodi ko ɓuri ɗum, Abdullaah. Firo goongiray goonga Injiila wolla cargol kabaaru, ko fayti e Iisaa-al-Masiihu, e ko Alla waɗani en batte Iisaa; kadi Alla nelii Iisaa, mbele maayaa, kadi ummoo e maayde, mbele eɗen mbaawa ɓamteede, caggal maayde men. Ko ɗum woni firo Injiila! Ɗum kadi ina tawee e nder Quraan oo, siftor oo aaye, “(Siftor) nde Alla wii: Eeh Iisaa, maa mi ittu nguurndam maa e dow leydi, mi ŋabbin maa to am mbele mi seerndu maa e ɓeen saliiɓe gooŋɗinde, mi fawa e ɓeen rewɓe e maa dow ɓeen saliiɓe gooŋɗinde…”(3:55)

Ko ɗuum woni kabaaru Injiila. Kabaaru moƴƴo o ko hol feere Alla no daɗndirta en e jaynge, kadi naaten Aljanna.

Abdullaah: Feere Alla no daɗndirta en? Mi faamaani. Hol no aaye o waawata yerondirde ɗum?

Ismaa’il: Ndaar kelme ɗee (konnguɗi) “Maa mi waɗ ɓeen rewɓe e maa dow…” hol wiiyeteeɓe?

Abdullaah: Mbele ko almuudɓe Iisaa-al-Masiihu?

Ismaa’il: Tigi, O wi’i ko wonde Alla maa waɗ dow, kono dow oo ko hol toon?

Abdullaah: Mi anndaa.

Ismaa’il: Ina woɗɗondiri e dow ɓeen ɓe ngooŋɗinaani, ɗum woni bakkodinooɓe ɓee, Abdullaah, O wiyaani les bakkodinooɓe ɓee… kono Alla fotnoo waɗde ko geɗe tati, geɗel gadanel ngel, Alla warii Iisaa, kadi Alla ŋabbinii Iisaa dow, geɗel battindiingel ngel ko Alla waɗii Iisaa poolɗo, wonaa tan e dow ɓe ngooŋɗinaani kono hay e dow maayɓe. Ko ɗum, ɓeen rewɓe e Iisaa-al-Masiihu maa pool maayde kadi naata Aljanna.

Abdullaah: Naata Aljanna? Hol no nganndirtaa eɓe naatoya Aljanna?

Ismaa’il: Moƴƴi aaye oo ina jokki, “Kadi, koy e am woni nduttoor mon.” (3:55) Ɗum noon, e ganndal maa hol to Alla woni?

Abdullaah: Dow asamaan… Alla ina dow asamaan. Hmm…aɗa anndi, Ismaa’il, so mi miijiima nguurndam maa, mi yi’i no hakkille maa woniri e yimɓe ɓee…

Ismaa’il: Alhamdullilaah. A jaaraama e manoore. A jaaraama e miijo maa njogi ɗaa ngoo, kono, aɗa foti mijcitaade wonde Alla ina yiɗi en. Quraan oo wii, “ Ko kaŋko kadi woni jaafotooɗo, joom gilli”. (85:14)

Ko ɗuum tagi mi yiɗde yimɓe ɓee, sabu Alla ina yiɗi mi… E ko ina wona fof. Hol ko waɗi aɗa wiya wonde miɗo yiɗi yimɓe kadi hakkille am ina e yimɓe?

Abdullaah: Moƴƴi, jooni waɗii jonte ɗiɗi ko mbii ɗaa yoo mi yah to koɗdiiɗo men mi ndaaroya ɗum. Ko o lelinooɗo o sellaani ko ina wona lebbi keewɗi, a ñaagani maa ma mbo. Mi yiino mbo janngo e mum, o selliino. Mbiino ɗaa ko yoo mi daro mi fattu maa e suudu sara ɗoon nde ñaagantono ɗaa mbo nde; hol ko nduwotono ɗaa?

Ismaa’il: So miɗo ñaago, ñaagotoo mi ko Alla. Mi ñaagotaako yoo yimɓe ɓee njiyam wolla yoo nanam. Ñaagortoo mi ko sabu Alla, miɗo gooŋɗini, O mbo nana mi kadi maa O jaabo duwaawu am, hono no Quraan oo wiiri, “Noddee joom mon e nder nehdi, kam e nehtaare kam e suuraare” (7:55)

Abdullaah: Aɗa anndi kam, e ɗum haawi mi no koddiiɗo men oo selliri? Hol ko kaal ɗaa nde nduwoto ɗaa ndee?

Ismaa’il: So miɗo ñaaganoo ñawɗo, ñande fof mi siftortu no Iisaa-al-Masiihu waɗiratnoo kaawisaaji keewɗi, kadi gootel e kaawisaaji, ɗi o waɗatnoo ko sellinde ñawɓe. Won aaye gooto wii Alla wonantu “ …nulaaɗo faade e sukaaɓe Israa-il, kadi O wiya ɓe, e goonga , ngar mi ko miɗo ardi e maande ummoraade e joom mon. E mon ngardu mi ko no mbaadi yeeso solndu, kadi mi wutta e nder mum, e yamiroore Alla ɗum wonta solndu. Kadi mi sellina jibinaaɗo gumɗo, kam e ñawɗo baras, kadi mi wuurtina maayɓe e weleede (yamiroore) Alla. Kadi mi janngina on ko ñaamat on e ko ndenndint on e nder galleeji mon. Ɗum kadi ko maande wonande on so tawii ko on gooŋdin ɓe!” (3:49)

Abdullaah: Hol ko waɗi ɗum noon aɗa miijoo Iisaa?

Ismaa’il: Hol ko haɗata? Alla rokkii fartaŋ e yamiroore Iisaa yoo sellin, kadi Iisaa ko ɓurɗo ɓattaade Alla. Tawde Iisaa ko ɓurɗo ɓattaade Alla, kadi Alla rokii ɗum fartaŋe e yamiroo sellinde, miɗo waawi duwaade e ñaagaade Alla sellinde neɗɗo, fawaade e fartaŋe mo O rokki Iisaa-al-Masiihu oo.

Abdullaah: Mi faamaani no moƴƴi :

Ismaa’il: Miin e hoore am mi faamraani noon fof, kono en potaani fawaade e ƴoƴre men ɓolde, so eɗen ñaagoo eɗen poti gooŋɗinde. Siftor kelme ɗee “konngi ɗii”. Ɗum ko maande wonande on, so tawii ko on gooŋɗinɓe! Miɗo gooŋɗinnoo wonde Alla maa sellin koddiiɗo men e fartaŋe mo O rokki Iisaa oo, kadi hono noon hawri e cellal koddiiɗo men! Ɗum ko finnde! Mi siftorii Taariik Al Ghasali mo njanngunoo mi ko fayti e gumɗo mo Iisaa sellinnoo, miɗo yananaa O anndaano hol no O foti sellirde. Ombo gooŋɗinnoo wonde maa Alla sellin mbo. Nde Iisaa wii ɗum noon gumɗo o ‘rokkam junngo maa, gumɗo oo gooŋɗini werti junngo mum, kadi Alla sellini mbo.

Abdullaah: Ɗuum ina waɗi faayiida.

Ismaa’il: Hol ɗuum, Abdullaah?

Abdullaah: Eey, neɗɗo mo Iisaa sellini jibinaaɗo gumɗo oo. Hol ko waɗi aɗa sikka wonde ko Iisaa sellini jibinaaɗo gumɗo, tawi wonaa oon mo duuɓi mum keɓi nokku?

Ismaa’il: Mi anndaa, Abdullaah. Kono ɗum ina siftina mi gila nde Aadama e Hawaa, nde njani e bakkaat nde, enen fof en njibinaama wumɓe e fannu ruuhuyaŋkaagal.

Abdullaah: Wumɓe e fannu ɓurɗo ganndal men?

Ismaa’il: Eey, aɗa waawi janngude ɗum nder Taariik Aadama e Hawaa e waktu nde ɓe mbakkodini haa ɓe njaltinaa Aljanna. Suura: 20:125-126

Wii, ”Eeh (Aadama) wiya: Eeh, joom am, hol ko waɗi aɗa adda mi ɗoo e ngumndam tawi adan, miɗo yiyatnoo? (Alla, kaŋko) wiya: Hay ɗuum ne maandeeji amen (tinndinooje) ngariino e maa kono a yejjitiiɗi ko e dow ɗuum hannde A yejjitaama” (20:125-126)

Abdullaah: Ina waawi O yiɗi wiide Aadama wumi ko rafi.

Ismaa’il: Alaa, Abdullaah, O yiɗi wiide tan e goonga, ngumndam makko ko e fannu ruuhuyaŋkaagal, sabu ko ɗum rewaa-rewi; ɗum wonti kuugal bakkodinooɓe fof. O wii, “Ko hono noon pawret en kuugal e dow oon mo gooŋɗinaani ko joom muum tellini e mum. E goonga leepte jaŋngo ɗee ɓuri juutde e bonde.” (20:127)

So tawii ɗum firti ko ngumndam rafi, ɗum noon enen ne ko ɗaam ngumndam rafi haani heptaade en. Sabu ɗuum enen fof ko en bakkodinooɓe, wolla wonaa? Waɗde ɗum foti wonde ko ngumndam ɓerɗe men, Abdullaah. Won aaye biiɗo, “Ko haɗiɓe ɗannaade e leydi ndii, haa ɓe keɓa ɓerɗe faamde, kadi ɓe keɓa noppi ko ɓe naniri? Sabu ɗum wonaa gite ɗe ngumata kono ko ɓerɗe gonɗe e nder becce ɗee ngumataa” (22:46) Mbele aɗa anndi ko waɗata e nder ɓerɗe yimɓe mum en ngumi ngumndam ruuhuyaŋkaagaal?

Ismaa’il: Ender Quraan, Iisaa-al-Masiihu wii, ” ….miɗo safra jibidinaaɗo e ngumndam… ” (3 :49). Caggal ɗum Alla wii Iisaa-al-Masiihu, “Aɗa sellintunoo e yamiroore am jibidinaaɗo e ngumndam…” (5:110) Ɗum noon Abdullaah, ɗum firti ko eɗen poti gooŋɗinde Iisaa–al-Masiihu tawde ina waawi sellinde ngumndam men ruuhiyaŋkaagal.

Abdullaah: Miɗo jogii deftere “Taariik annabaaɓe”. Mi janngii wonde ko Iisaa-al-Masiihu tan waɗnoo heen kaawisaaji.

Ismaa’il: Ko way no hol ɗum?

Abdullaah: Ko wayno hokkude solndu nguurndam e wuurtinde maayɓe.

Ismaa’il: Miɗo gooŋɗini wonde kaawisaaji Iisaa ɗii ina kollira ko kaŋko woni dokkoowo nguurndam. O mbo waawi rokkude nguurndam terɗe e nguurndam ruuhiyaŋkaagal. Iisaa-al-Masiihu ko ummital kadi ko o nguurndam.

Abdullaah: Hol ko njiɗ ɗaa wiide?

Ismaa’il: Wonande Quraan, nde Alla tagi neɗɗo Alla wuttu e nder neɗɗo ruuhu mum, neɗɗo wonti huunde wuurnde, wondude nanɗe jiiɗe e memaandi. Ndeke noon en njii no ruuhu Alla oo jogorii baawɗe, kam tan rokkude nguurndam. Sabu Iisaa ko ruuhu Alla wiyetee e nder Quraan, ɗum firti ko foofaango makko ina jogii baawɗe rokkude nguurndam solndu ɓakkere haa wonta solndu wuurndu, kadi maayɓe nguurta.

Abdullaah: Mbele aɗa gooŋɗini ummital maayɓe wolla wonde ko aayeeji ɗii ko kaalata koo, ko ɗum maale tan?

Ismaa’il: Moƴƴi, Abdullaah, aayeeji Quraan ɗii mbiyaani ko ɗum wolla ko ɗuma. Ina gasa wona ɗiɗi fof. E goonga Iisaa ina wuurtina maayɓe, kadi ombo rokka nguurndam ruuhiyaŋkaagal ɓeen maayɓe. Ko ina wona fof Abdullaah, nde keɓori ɗaa fof, eɗen mbaawi yeewtidde heen ko heewi. Miɗo jogii geɗe goɗɗe ɗe pot mi gollude ko adii Takkusaan, ɗum noon miɗo foti yahde gila jooni. Aɗa ruttoo to jumaa too kikiiɗe?

Abdullaah: Alaa, miɗo sikki njuulat mi ko galle; mi juulda e galle am. Miɗo foti ndaarde so tawii moto am ngoo feewi.

Ismaa’il: Ɗoo e yeeso seeɗa ɗum noon.

Abdullaah: Ismaa’il, ɗaccu hakke mbaasaa yejjitde Alet garoowo, so aɗa fiɓi haa hannde yahdude e am, miin e galle am, to reenirdu (marirdu) kulle ladde too; Wolla? Addor ɓamirgal maa nate, ɗaccaa hakke; mbele eɗen mbaawa heɓde nate keewɗe.

Ismaa’il: Moƴƴi no feewi. Mi yejjittaa ɗum, Abdullaah. Asalaamu-aleykum.

Abdullaah: Wa-aleykum-salaam.

Ŋande Alet Abdullaah noddi mi subaka law naamnaade so miɗo waawi arde mi hacitoo to mum’en, ko adii nde amin njaha to marirdu kulle ladde too. Nde min kacittoo ndee, Abdullaah naamnii kam ko fayti e gilli Alla e Iisaa-al-Masiihu.

Ismaa’il: Hannde ina waɗi faayiida yahde to marirdu kulle ladde too. Oon ñalawma ina yooɗi hannde, Abdullaah.

Abdullaah: Ina moƴƴi sabu ñande cakkittoo mi yahde to marirdu kulle ladde too, asamaan oo ina iirɗunoo, kadi ina waɗanoo wis-wis .

Ismaa’il: Hol no moto maa ngoo way?

Abdullaah: Moto am ngoo feewnaama, kadi mi ittii ngo e junngo peewnoowo o. Miɗo ɓittinoo, so mi alaa moto kono jooni baasi alaa.

Ismaa’il: Alhamdu-lillaah.

Abdullaah: No golle maa ne?

Ismaa’il: Baasi alaa, kono mi heɓiino caɗeele seeɗa e ordinateer am. Aɗa anndi koddiiɗo am luɓinomaama mi ordinaateer am oo, kono o anndaano lefol ngol ina wondunoo e ñawu. Ɗum ɗeɓi nih bonnude ordinateer am. Alhamndu-lillah, mi heɓii feewnitde fof; mi waɗii heen kaɓtorgal ñawu o; miɗo fotnoo kadi ɓamtaade leppi keewɗi.

Abdullaah: A mettinanii mbo e ɗuum?

Ismaa’il: Hol ko waɗi miɗo mettina? O ñaagimaama mi yaafuya kadi mi waawi feewnitde ordinateer o.

Abdullaah: Eey, kono haaju maa boni heen no feewi. Ko ina wona fof; miɗo anndi ina weeɓru maa yaafaade hay oon bonnuɗo ordinateer ma.

Ismaa’il: Abdullaah, Alla yaafimaama mi bakkatuuji am, kadi udditii ɓernde am, mbele mi annda yurmeende mum e batte Iisaa-al-Masiihu. Tawde noon Alla yaafimaama mi, hol ko haɗata mi yaafaade sehil am oo e juumre mum?

Abdullaah: Ina ɗeɓa tiiɗde mi yaafaade woɗɓe. Ina gasa tag maa yaawde yaafaade ko sabu aɗa ɓadii Alla…

Ismaa’il: Alhamdu-lillah, Abdullaah. Miɗo tini, miɗo jogii jokkondiral moƴƴal e Alla, hono no mbaddu mi e sehil ɓurɗo ɓadaade mi. Miɗo gooŋɗini Alla ina anndi mi no feewi, kadi miɗo yiɗi anndude Alla.

Abdullaah: Hol fof no mbaawirtaa jogaade jokkondiral e Alla e no Alla way woɗɗude nih?

Ismaa’il: Alla woɗɗaani, Abdullaah. Alla ina ɓadii en. E nder Quraan ina wiyee heen, “Min tagii tigi-rigi neɗɗo kadi e min nganndi ko woni ngoƴa mum, miin kadi ɓuri ɓadaade ɗum, hay e ɗaɗol daande mum.” (50 :16)

Alla ina ɓadii en kadi Ombo yiɗi yoo en nan eeraango makko. Kadi kuccit en e makko. E nder aaye goɗɗo O wii, “Kadi so sarwooɓe am ɓee naamnitiima ko fayti e am ɗum noon ko miɗo ɓadiiɓe no feewi: miɗo jaaboo noddoowo mi waktu mo O noddata mi oo. Yoo ɓe nooto noddaango am, kadi ɓe ngooŋɗina mi so ɓe njiɗi mi ɗowaɓe e peewal.” (2:186)

Kono Abdullaah, Alla fof e ɓadaade en, en mbaawaa ɓattaade ɗum sabu Alla ko ceniiɗo enen ko en bakkodinooɓe. Mi haalanii ma ko fayti e aaye gooto biiɗo, “ Kala fof baawɗo arde e joom mum, ardi e war-hoore oon e goonga ko jaynge woni jaaƴnde mum, ɗoon o heddotoo wuuraani-maayaani.” (20:74)

Ɗum noon Abdullaah, hol fof no mbaawirt en ɓadaade Alla so tawii ko en bakkodinooɓe?

Abdullaah: Mi anndaa.

Ismaa’il: Eɗen poti heɓde jokkondiroowo’en e makko tawa ko ceniiɗo, kadi ɓattiiɗo Alla, tawa ko baawɗo yooltude hujjaaji men. Ɗum ko Iisaa-al-Masiihu gooto waawi ɗum; gaa Iisaa-al-Masiihu ko ceniiɗo, kadi ko kaŋko ɓuri ɓadaade Alla. Quraan haalanii en haa gasi wonde Iisaa ko ɓadiiɗo Alla.

“(Siftor), nde maleykaaji ɗii mbii: Eeh, Mariyam hono nih woni a heɓii konngol ummoraade e Alla, innde makko wonata ko “Al-Masiihu” “Iisaa” ɓii Mariyam, lewlewal ɗoo e aduna, lewlewal janngo (laakara). Kadi ko o gooto e ɓadiiɓe Alla”. (3:45) Ɗum noon Abdullaah, tawde wonii Iisaa ko ɓadiiɗo Alla miɗo waawi rewrude e Iisaa haa mi yottoo Alla.

Abdullaah: Kono hokkam hojom gooto. A wii eɗen poti gooŋɗinde e gooto ceniiɗo; mi sikkuno ko Alla gooto tan woni ceniiɗo;

Ismaa’il: Mbele aɗa siftora, ko maleyka oo wiinoo Mariyaama waktu nde o ari haalande mbo jibinegol Iisaa-al-Masiihu?

O wi’i: “Ko mi nelaaɗo joomi ma, habrude ma dokkal ɓiɗɗo laaɓɗo”. (19:19)

Iisaa jibinaaka tan ceniiɗo, Iisaa heddodiima e senaare mum e peewal mum e nguurndam mum fof. Maleykaaji ɗii kaaliino kadi, “Maa o haaldoy e yimɓe e tiggaagu makko, kadi nde o yontoyi, fof ko e yimɓe feewɓe o limoytee (jeyete).” (3:46)

Ruuhu Alla woni ko e Iisaa, ko ɗuum waɗi Iisaa ko ceniiɗo.

Abdullaah: Moƴƴi, miɗo waawi jaɓde Iisaa ko neɗɗo ceniiɗo, kono hol no o waawi waɗirde huunde ko fayti e bakkattuuji men?

Ismaa’il: Won aaye gooto e nder Quraan biiɗo, “Kaŋko (Iisaa) maa o wonoy maande ko fayti e waktu o. Hoto cikkitoɗee hay batte. Kadi ndewee e am, laawol pooccingol nani.” (43:61)

Mbele aɗa anndi oon aaye, Abdullaah?

Abdullaah: Eey, mi nanii oon aaye.

Ismaa’il: Mbele aɗa gooŋɗini Iisaa ko gartoyoowo?

Abdullaah: Sikke alaa heen, kadi miɗo gooŋɗini so Iisaa artoyii, o tellortoo to asamaan too, ko wonde ñaawoowo peewɗo.

Ismaa’il: E nder ɗuum, mbaɗ en so neɗɗo warii hoore kadi jaggaama, ñaawaama to yeeso ñaawoowo. Ƴett en yeru so oon golluɗo war-hoore ƴarlitiima e goonga gollal waɗi ngal, yaafniima, ñaagiima yurmeende, mbele ñaawoowo oo, ina jogoo yurmeende e makko, yaafoo mbo?

Abdullaah: Ɗuum ina waawi wonde, kono mi alanaa ɗum daliilu tiiɗɗo.

Ismaa’il: Mbele aɗa jogii gooŋɗinal wonde ñaawoowo ina jogii fartaŋe wonde jurmotooɗo jaafotooɗo war-hoore?

Abdullaah: Eey, Ismaa’il; kadi so tawii jooni war-hoore oo, ina anndi ñaawoowo o; kadi ombo anndi ñaawoowo o, ko jurmotooɗo, e nder ɗuum, mbele kadi ñaawoowo oo, ina yurmoo kadi yaafoo war-hoore oo?

Abdullaah: Alaa no wayataa.

Ismaa’il: Ɗum noon, Abdullaah, so tawi aɗa gooŋɗini Iisaa ko ñaawoowo peewɗo aɗa fotnoo gooŋɗinde, kadi tawde ko o ñaawoowo peewɗo wonde ombo jogii fartaŋe yurmaade e yaafaade. Quraan e hoore mum wi’i en wonde Alla neldii en Iisaa mbele O holla en yurmeende makko. E nder Quraan O wii, ” Kadi min mbaɗa mbo (Iisaa) maande wonande yimɓe ɓee kadi yurmeende ummoraade e amen ko ɗum huunde fiɓaande.” (19 :21)

Tawde Iisaa ko Ruuhu Alla, kadi Iisaa ko laaɓɗo ko peewɗo hol mo Alla foti huutoraade mbele holla en yurmeende mum?

Abdullaah: Moƴƴi, mi fuɗɗiima faamde ko mbii ɗaa koo; kono miɗo jogii naamnal goɗngal. Mbele aɗa gooŋɗini Alla wuurnoo ko e Iisaa-al-Masiihu?

Ismaa’il: Sabu ɗum Iisaa ko konngol Alla, kadi ko o Ruuhu mum, ko haɗata?

Abdullaah: Kono ina haawa mi no Alla wuurdata e nder neɗɗo.

Ismaa’il: Hol ko haawnii e ɗuum, Abdullaah? Mbele aɗa anndi taariik Muusa nde O ŋabbi e dow haayre ndee, o tini Alla ina ɗoon; E oon taariik, Alla wonnoo ko e nder kuɗooli cukkuɗi. Wiyaama, “Kadi nde o ari nde, min noddi mbo bannge ñaamo caatngol ngol e nokku ceniiɗo oo, ɗoon ɗo lekki kii woni; Eeh Muusaa! Ko miin Alla, Joomiraaɗo Aduna oo”. (28:30)

Aaye goɗɗo kadi wii,” Nde o ari nde, min noddi mbo, malu woodanii oon gonɗo e nder jaynge e ko satii ɗum kadi baawɗe ngoodanii Alla, Joomiraaɗo aduna oo. “Eeh, Muusaa, ko miin Alla joom baawɗe oo, ganndo oo” (27:8-9)

Abdullaah: Hol ko oo taariik haalata ɗoo?

Ismaa’il: So tawii Alla ina waawi, wonde e nder kuɗooli cukkuɗi, ɗum firti ko Alla ina waawi wonde e nokkuuji keewɗi. Tawde Alla waawii wonde e nder kuɗooli cukkuɗi miɗo sikki Alla roŋkataa wuurde e nder Iisaa-al-Masiihu.

Abdullaah: Mbele ko ɗum goonga e maa?

Ismaa’il: Alla ina waawi kala ko yiɗi. Ombo jogii baawɗe; baawɗe makko ngalaa ɗo kaaɗi, wolla wonaa?

Abdullaah: Eey, kono mi sikkaani so Ombo waɗa ɗum.

Ismaa’il: En mbaawaa dartinde baawɗe makko. Alla ko kam suɓii laawol mum mbele holla en teddungal mum e yurmeende mum. Laawol ngol Alla waɗi ko neldude Iisaa-al-Masiihu, mbele maaya, kadi wuurta tawde ko yurmeende makko, mbele mbaaw en heɓde Alla.

Abdullaah: Mbele Iisaa-al-Masiihu maayde mum, e guurtugol mum, ko mbele Alla ina jaɓana en? Hmm…..ko ɗum miijo moƴƴo wonande mi. Hol to keɓ ɗaa ngoo miijo?

Ismaa’il: Miɗo anndi ina tiiɗi faamde podooje Alla ɗee, kono Alla ko hono nih fodiri.

Abdullaah: Kono e jaŋɗeeli amen njannginaa mi, ko Iisaa maayaani. Mbele aɗa anndi ko Quraan oo haali?

“…fawaade e konngol maɓɓe: ‘Min mbarii Iisaa e goonga, Iisaa ɓii Mariyam, nelaaɗo Alla oo…’ tawi dey ɓe mbaraani mbo nih, saka ɓe nduppa mbo, kono ɗum ko fenaande faayodinde! Ɓeen haalɓe ko fayti heen ngalanaa ɗum ko laaɓi; ɓe ngalaa heen ganndal teeŋtungal, ɓe ndewi tan ko tiiɗeende kadi wonaa eɓe mbari mbo e goonga.” (4:157)

Ismaa’il: Miɗo wondi e oo aaye, Abdullaah. Ndaar tawo hol gonɗo “ɓe” e nder aaye o.

Abdullaah: Yahuuda’en, wolla wonaa?

Ismaa’il: A haali goonga. Ko Yahuuda’en gonnoo. Kadi miɗo faamii e wonde Yahuuda’en mbaraani Iisaa-al-Masiihu. Mbele aɗa anndi ɓeen warɓe Iisaa-al-Masiihu?

Abdullaah: Alaa, mi anndaa.

Ismaa’il: Ko Roomnaaɓe! Ɗum noon Quraan oo haali goonga, Yahuuda’en mbaraani Iisaa-al-Masiihu. Ko Roomnaaɓe ɓee mbari Iisaa-al-Masiihu.

Abdullaah: Muño seeɗa… ko njiɗɗa wiide?

Ismaa’il: Taariik Oo wi’i wonde ko Roomnaaɓe ɓee mbarii Iisaa-al-Masiihu.

Abdullaah: Kono Alla haalii wii wonde ɗaccataa, gooto e annabaaɓe mum ɓee mbaree.

Ismaa’il: Abdullaah, Quraan oo alaa fof ɗo wi.i wonde, Alla ɗaccataa annabaaɓe mum wolla nelaaɓe mum ɓee mbaree. E dow ɗuum nih aayeeji keewɗi ina kaala, ko fayti e annabaaɓe makko waraaɓe ɓee. E yeru won to njiyataa e nokku, wi’ee, “Alla nanii e goonga, konngol ɓeen wi’ɓe: Alla ko baasɗo, kadi minen ko min alɗuɓe; amin ndesi konngol maɓɓe, hay warngooji ɗii ngaldaa e sariya annabaaɓe ɓee; kadi min mbi’a ɓe meeɗee e jaynge. Ɗum ko batte ko ngollir ɗon juuɗe mon, ko adii! Sabu ɗuum Alla takkataa sarwooɓe mum bonande. Ɓeen wi’ɓe Alla ina wondi e amen e waasde gooŋɗinde nelaaɗo, so wonaa gaddanɗo min sadak cumaaɗo. Wii: «Nelaaɓe arnooɓe ko adii kam e goonga ngardiino e finndeeji wondude e ko ɓe naamni ɗon koo. Hol ko waɗi mbar ɗon ɓe, ɗum noon so tawi ko on goongiyaŋkooɓe?” (3:181-183)

Abdullaah: Kono mi meeɗaa nande Islaamiyaŋke biiɗo ina gooŋɗini ko Roomnaaɓe mbari Iisaa-al-Masiihu.

Ismaa’il: Moƴƴi; so mi wi’i ma, ko Alla wari Iisaa-al-Masiihu; Hol ko mbiyataa?

Abdullaah: Waawaa wonde! Ko adii fof mbi’i ɗaa ko Roomnaaɓe mbarii Iisaa-al-Masiihu, caggal ɗuum kadi mbiyaa ko Alla wari mbo. Hol fof no geɗe ɗiɗi mbaawirta wonde goonga?

Ismaa’il: Moƴƴi, Abdullaah, ƴetten yeru, so neɗɗo ƴettii laɓi wardii ɗum neɗɗo; eɗen mbaawi wi’ide ina wona neɗɗo o, warii mbo, wolla neɗɗo o wardi mbo ko laɓi. Roomnaaɓe ɓee ina njerondiree e laɓi kii, e oo ɗoo yeru mo ndokku mi. Miɗo sikki Alla huutorii ko Roomnaaɓe, mbele ngona sabaabu bargol Iisaa-al-Masiihu. Aɗa siftora taariik yimɓe Mohammed fiitotonooɓe becce nawii raay e gaño nder wolde “Badir”? Hol ko Quraan wi’i? Wonaa onon mbari ɓe ko Alla wari ɓe; kadi nde mbeddotono ɗaa womre leydi ndee, wonaa aan weddinoonde ko Alla weddinoo nde; ɗum wonnoo ko hulɓinde gooŋɗinɓe e maande yooɗnde ummoraade e makko. “Alla ko joom nanɗe kadi ko O joom jiiɗe.” (8:17)

Wonande aaye oo, ɗum noon; Hol barɗo gaño oo? Ko Alla wolla ko yimɓe Mohamed ɓee?

Abdullaah: Cikku mi ko kamɓe ɗiɗo fof. Kono, hol ko addanta Alla warde nelaaɗo mum?

Ismaa’il: Alla ina jogii baawɗe fof. E nder Quraan O wi’i, :“Hol jogiiɗo baawɗe haɗde Alla, so tawii o yiɗi ko warde nelaaɗo (Al-Masiihu) ɓii Mariyaama oo? Mariyaama e hoore mum, denndaangal yimɓe ɓee fof, wonɓe e dow leydi ndi? ...Ko Alla tan jeyi laamu asamaanuuji ɗii, kam e leydi ndii e ko woni hakkunde asamaan oo e leydi ndii. O tagata ko ko welaa, kadi Alla ko joom huunde fof.” (5:17)

Abdullaah: Kono hol ko addani mbo warde Iisaa-al-Masiihu?

Ismaa’il: Moƴƴi, eɗen nganndi Yahuuda’en njiɗiino warde Iisaa, kadi ɓe mbaddiino maalde, hol no ɓe mbaɗirta? Kono Alla won ko hoddirnoo, kadi ombo joginoo anniya makko. Ko ɗuum saabi nde O wii, “Kadi ɓe (heddiiɓe ɓee) ngoni e fewjude jamfa; Alla firti feere jamfa maɓɓe!” (3:55)

Abdullaah, Alla joginoo ko hoddiro. Ɗum wonnoo ko mbele O feewna laawol ngol O daɗndirta yimɓe, tawa ko e makko kadi naata Aljanna.

Abdullaah: Kono haa hannde mi alaa tiiɗndi hollirde wonde Quraan wii wonde Iisaa maayii. Mbele aɗa waawi hokkude heen daliilu?

Ismaa’il: Mi waawaa hokkude daliilu tawa aldaa e seedeeji. Ɗum noon alaa e sago, naatan en wiɗto mbele ƴeew en so eɗen mbaawi heɓde seedeeji.

Abdullaah: Hmm… Ɗum way kono,“film” polis nih… tawa eɗen ndaarta yiitude goonga oo.

Ismaa’il: A haali goonga, Abdullaah. Ndaart en ɗum noon so eɗen mbaawi yiitude so Iisaa-al-Masiihu maayii, kadi wuurti wolla alaa. Puɗɗoro ɗen e aaye mo tarɗaa oo. O wii, “ … batte konngol maɓɓe: min mbarii e goonga Iisaa ɓii Mariyam, Nulaaɗo Alla oo …tawi nih ɓe mbaraani mbo saka ɓe nduppa mbo; kono ɗum wonnoo ko fenaande faayodinnde! Kadi ɓeen yeewtooɓe ko fayti heen ngalanaa ɗum tiiɗnde hay batte ɓe ngalaa ko wayno ganndal laaɓngal, ɓe ndewi tan, ko e caɗeele sikke kadi e goonga ɓe mbaraani mbo.” (4:157)

Abdullaah, ɗaccu mi naamnoo maa huunde. E oo aaye, mbele aɗa waawi fellitde Iisaa ko baraaɗo wolla waraaka?

Abdullaah: Alaa.

Ismaa’il: Hol ko haɗi?

Abdullaah: Sabu ɗuum yimɓe oo aaye, ngonnoo ko e kumpa e ko waɗnoo koo. Ɓe ngalaano ganndal laaɓngal e ko waɗnoo koo; ko sikki-sakka tan ɓe mbaɗatnoo. Ɓe laaɓanooka e goonga, so tawii ko ɓe warɓe Iisaa. Ɗum noon e oo aaye, mi waawaa heen tonngude ɓe mbarii Iisaa wolla alaa.

Ismaa’il: Hmm…mbaɗ en so tawii ko “Polis” ndaaret en hono no mbiiru ɗaa nih, a jaɓii? Kadi tawa won baraaɗo; hol no ɓe ndaardata ko waawata hollude barɗo oo? Caggal wiɗto o hollita ɗum to ñaawirde too, wolla wonaa? Kono hay e yeeso ñaawirde nde o waawaa hollirde goonga oo, so tawii o alaa seedeeji so tawii kadi alaa biiɗo ko kañum waɗi gollal ngal.

Abdullaah: A haalii goonga. Eɗen njogii haaju e seedeeji kono hol ceedotooɗo hollirde wonde Iisaa maayii?

Ismaa’il: Ɗum ko naamnal moƴƴal, Abdullaah. Eɗen njogii haaju e seedeeji ɗiɗi, ɗiin seedeeji ngoni Iisaa-al-Masiihu e Nulaaɗo Muhammed! Kono eɗen njogii haaju e ko ɓe kabri.

Abdullaah: Njiɗ ɗaa wiide ko Iisaa haali e ko Muhammed haali?

Ismaa’il: Eey! Ɗaccu mi hollu maa aayeeji e ko Iisaa-al-Masiihu haali e ko Muhammed haali; ko adii fof, Iisaa haalii. Iisaa wii, “Kadi yoo jam won e am ñande ñalawma njibinaa mi, ñalawma mo maay mi haa ñalawma mo ngummittoo mi e nguurndam”. (19:33)

E nder aaye dewɗo heen, nulaaɗo Muhammed haalii wii: “Oon woni Iisaa ɓii Mariyam: konngol goonga oon mo ɓe njedditii”. (19:34)

E nder oo aaye ɗiɗaɓo, eɗen mbaawi yiide wonde Nulaaɗo Muhammed ina wondi e haala Iisaa haali adan ka; wonde Iisaa jibinaama, wonde Iisaa maayii, wonde Iisaa wuurtii.

Abdullaah: Kono Ismaa’il, e nder oo aaye, Iisaa wiyaani wonde maayii. O wii, “so o maayoyii.”

Ismaa’il: Ko noon tigi, o huutorii konngol ngol “so mi maayoyii.” “tawi wonaa mi maayii”, sabu oon waktu ombo wuurnoo, nde o haalata ɗum ndee. Hol no nguurɗo wiirata hoore mum maayii?

Abdullaah: Hmm… Miɗo sikki a haalii goonga; mi miijoranooki noon.

Ismaa’il: Ɗum noon, Abdullaah, hol ko Muhammed wii e haala Iisaa? O wii, “konngol goonga”; miɗo sikki oon sahaa Nulaaɗo Muhammed ina fotnoo wiide, “Kettoɗee kam; hoto mbaɗee jeddi e ɗuum, hoto njeddondiree ko heddii heen koo, kadi hoto cikkito ɗee, sabu Iisaa maayii kadi wuurtii hakkunde maayɓe!”. A yi’i Abdullaah, ko ɗum huunde laaɓnde e tuugnaade e aayeeji ɗii.

Abdullaah: Eey, miɗo siftora nde jannget en duɗal Quraan en njanngii sifa annabi Muhammed. Miɗo sikki ko o neɗɗo peewɗo.

Ismaa’il: Tigi-rigi. Ɗum noon, so tawii en ngooŋɗinaani wonde Iisaa maayii kadi wuurtii, ɗum firti ko en njedditiima ko annabi Muhammed haali koo.

Abdullaah: Ina waɗi geɗe keewɗe ɗe mi faamaani e kabaaru Iisaa, aan fof e waawde haalde ko fayti e Iisaa. Ina heddi haa jooni kaawis gooto to banngal am. Hol ko Iisaa woni tigi-rigi?

Ismaa’il: Hoto ɗum hawjine so tawi tan ko a faamaani. Nde Iisaa al-Masiihu artoyi fof, wonaa faamɓe mbo ɓee, o ndaartata kono ko gooŋɗinɓe mbo o ndaartata. Hono no o wiiri, “ ..;Kono Alla ŋabbinii mbo to mum, kadi Alla ko joom baawɗe kadi ko ganndo. Hay gooto e yimɓe deftere ndee, mo ina gooŋɗina mbo, ko adii maayde makko. Kadi ñande ñalawma darnge maa O seedtoyo hakkunde maɓɓe”. (4:158-159)

Abdullaah: Moƴƴii, Ismaa’il, miɗo jogii haa jooni naamne ko fayti e Iisaa-al-Masiihu, kono waktu men jaagol to marirdu kulle too yonti.

Wonii weltaare mawnde e yiide kulle ɗee, to marirde ndee, kadi tawno min ƴettii nate haa keewi. Caggal ɗuum, min njooɗii les lekki, amin ndaara sukaaɓe Abdullaah ina pija e nder geddu he.

Abdullaah: Miɗo jogoo weltaare e yiide kulle ɗee fof haa teeŋti e cewngu. Cewngu ina yooɗi leeɓol. Miɗo yiɗa hay memde ɗi; goonga nih weeɓaani, sabu ko ɗe kulle ñaaɗɗe. Miɗo anndi eɗi mbaawi yande e am.

Ismaa’il: Eey, kono e jamanuuji jawtuɗi, ɗee kulle wonaa nih ciforinoo; ko waktu nde Aadama e Hawaa naatani bakkaat, ko ndeen Alla wayliri ɗe nih.

Abdullaah: Ɗum ne haaɓnii.

Ismaa’il: Aɗa anndi e sahaaji yimɓe e kulle fof ceertaano no feewi, ina mbarondira, kadi ina mbaɗa golle kaaɓniiɗe.

Abdullaah: Mbele aɗa sikki ko batte njomu Aadama e Hawaa nguu rewi haa yimɓe ina mbakkodina haa jooni?

Ismaa’il: Eey, miijo heen, Abdullaah. Aadama e Hawaa mbakkodinii, ɓiɗɓe maɓɓe ne mbakkodini kadi ko ummii e maɓɓe ne bakkodini. Eɗen mbaawi waɗde diidol e nder Quraan ko arnoo e maɓɓe. O wii, “Kadi min mbii, Eeh Aadama, hoɗ e Aljanna aan e joom suudu maa, kadi nguur on heen, no njiɗir ɗon, kono hoto ɓadto ɗee kii ɗoo lekki: so wonaa ɗum on ngondat e yimɓe bonɓe”. (2:35)

Alla rokkii ɓe wellitaare waɗde fof, so wonaa hoto ɓe ɓatto lekki ngooti kii O haɗi ɓe ki; kono mbele aɗa anndi ko ɓe mbaɗi?

Abdullaah: Ɓe luutndii Alla?

Ismaa’il: Ɗum ko goonga! Quraan O wii, “e waade noon, min mbagginiino Aadama ko adii; kono o yejjitii, min tawaani tiiɗndi e makko”,

Mbele aɗa anndi ko ari caggal ɗuum? O jokki e wiide, “Kamɓe ɗiɗo fof (Aadama e Hawaa) ɓe ñaamii heen; ndeen tan woni ɓologol maɓɓe, ɓe keddii eɓe cuuroro berfetti lekki Aljanna. Aadama luutndiima joom mum kadi woni o majji.” (20:121) Oo aaye hollirta en kono Aadama e Hawaa ndewri e Ibliisa ngoppi Alla. Miɗo yananaa Alla mettiniino e ko Aadama luutndii heɗtii haala Ibliisa kaa; waasi rewde ɗum. Quraan wii: “Caggal ɗuum Seyɗaane ndaarti mbo wii: Eeh Aadama mbele mi hollataa ma lekki nguurndam haa abada kam e laamu ngu bonata?” (20:120)

Abdullaah: Ina wayno Ibliisa fodanii ɓe aduna oo. Ɗum haawnaaki so ɓe njaɓanii mbo (keɗiima mo).

Ismaa’il: Eey, kono Alla haalaniino ɓe, haa gasi wonde Ibliisa ko gaño maɓɓe. O wii, “Noon min mbii: Eeh Aadama, oo ko gaño maa aan e joom suudu maa. Ndeento ɗee! gila o yaltinaani on Aljanna, sabu so on njaltii on nimsat.” (20:117)

Abdullaah: Aadama e Hawaa kedditiima caggal ɗum e ngonka kaaɓniika, wolla wonaa?

Ismaa’il: Wonaa tan Aadama e Hawaa kono hay ɓiɗɓe maɓɓe kadi; Quraan oo wii, “Kadi haalanɓe e goonga taariik ɓiɗɓe ɗiɗo Aadama. Sukaaɓe ɗiɗo ɓe mbaɗii sadakeeji. Gooto e maɓɓe sadak mum jaɓaa, keddiiɗo oo sadak mum jaɓaaka; mo sadak mum jaɓaaka oo wii mo sadak mum jaɓaa oo ko mi baroowo ma sikke alaa. Alla jaɓanta tan ko juulɓe.” Jaɓanaaɗo sadak oo wii noon; (5:27)

Kadi maa yiyoy ɗum e aayeeji garooji. “Ɓernde makko duñii mbo e warde miñiiko; O wari mbo ɗum noon, o yanti e fedde waasɓe”. (5:30)

Caggal ɗuum, Quraan o wii yimɓe fof ko bakkodinooɓe. O wii, “E goonga neɗɗo timmaani, ina boni no feewi”. (14:34)

Aaye goɗɗo oo wii,…” Sabu ɗuum o timmaani hay seeɗa gila e hoore makko kadi hay batte ko o anndi.” (3:72)

Ɗum noon, Abdullaah, a yi’i wonde yimɓe fof, ko bakkodinooɓe wonaa tan wonii heen.

Abdullaah: Moƴƴi! Ko en yimɓe tan enen fof eɗen njuuma.

Ismaa’il: Wonaa tan njuumre famarnde, Abdullaah. Enen e Aadama e Hawaa fof ko en gootum, sabu eɗen cuɓoo sahaa fof waasde rewde Alla, kadi mbaɗ en ko O añi.

Abdullaah: Ko goonga, ina gasa tawa eɗen cuɓoo waasde rewde Alla waktuuji, kono mbele aɗa sikki Alla, ina heddii yiɗde Aadama e Hawaa? Ko wonnoo heen fof O yaafimaama ɓe, wolla wonaa?

Ismaa’il: Eey, O mbo yiɗnooɓe sabu O fodanii ɓe yaafuya, kono fawaade yoo ɓe ndew sarɗiiji makko.

Abdullaah: Sarɗiiji? Hol ɗiin sarɗiiji?

Ismaa’il: E nder Quraan Alla wii Aadama e Hawaa, “Kadi min nelii caggal maɓɓe Iisaa, ɓii Mariyam, mbele teeŋtina ko wonnoo e tawreeta ko adii mbo. Kadi min ndokkiino mbo l’Injiila, ɗoon ɗo ɗowrugol e fooyre (lampa) mbele teeŋtinde ko wonnoo e nder Tawreeta ko adii mbo, kadi wona ginol kadi hirjo wonande juulɓe”. (5:46)

Abdullaah: Hol ko njiɗ ɗaa wiide, Ismaa’il?

Ismaa’il: Moƴƴi, caggal nde Aadama e Hawaa njani e bakkaat ndee, Alla yaafimaama ɓe e dow sarti. Sarti oo wonnoo ko yoo ɓe ndew laawol makko. Alla fodanii ɓe kadi kala ndewɗo e laawol mum hee fotaani hulde kadi nimsataa. Quraan oo jokki e haalande en wonde L’Injiila oo, ko kam woni fooyre (lampa), woni ginol famminde en wonde eɗen poti rewde e laawol Alla ngol kanngol woni L’Injiila. Ɗum noon Alla maa danndu en e kulol.

Abdullaah: Hmm…huunde nde mi faamaani, hol ko waɗi Alla ina nela Iisaa.

Ismaa’il: Abdullaah, Alla neliri Iisaa ko mbele O teeŋtina goonga oo kadi mbele O nawa en e laawol lewlewal Alla ngal. E goonga, enen fof ko en bakkodinooɓe kadi tawde ko en bakkodinooɓe eɗen kula njoɓdi bakkaat e leepte ɗe keɓoy ten e ko fayi arde; kono Alla rokkii en teddungal e yurmeende mum, mbele eɗen mbaasa heɓde njoɓdi bakkatuuji men. Alla nelii Iisaa-al-Masiihu mbele holla en yurmeende mum. Ɗum noon en ngalaa haaju e hulde ko jogori aroyde caggal maayde.

Abdullaah: Kono Ismaa’il, mi anndaa ko waɗi Alla ina nelda en Iisaa, mbele holla en yurmeende mum. Hol ko woni hakkunde Iisaa-al-Masiihu e yurmeende Alla?

Ismaa’il: Abdullaah, Alla neldiri Iisaa-al-Masiihu ko no sadak mawɗo dow bakkatuuji men, ɗum ko mbele eɗen mbaawa daɗde e leepte jaynge.

Ismaa’il: Moƴƴi, Abdullaah, so mi miijiima Alla, ina waɗi huundeeji ɗi mi faamataa nih; kono Quraan jannginaani en yoo en mbakkilo e faamaamuya men; O wii ko yoo en pawo e gooŋɗinal men; Abdullaah, mbele aɗa waɗti hakkille e nokkuuji keewɗi e Quraan puɗɗorii ko ‘Eeh ! gooŋɗin ɓe ‘. O wiiyaani “Eeh! mon faam ɓe… ”

Abdullaah: Eey, miɗo anndi. Mi tarii aayeeji ɗi… miin ko mi gooŋɗinɗo. Hol ko njiɗ ɗaa wiide ɗum noon?

Ismaa’il: Ko njiɗ mi wiide ko nani: so tawii en miijiima e ngonka yimɓe ɓee, heewɓe e maɓɓe cuusaa maayde; mbele aɗa anndi ko saabi ɗuum? Saabi ɗum ko ɓe ngooŋɗinaani ko Alla haali koo; kadi tawde ɓe ngooŋɗinaani, ɓe ngalaa jikke, sabu ɓe nganndaa ko jogori heɓoyde ɓe so ɓe maayii. Eɓe kula ko jogori waɗoyde ñande ñalawma ñaawoore.

Abdullaah: Hol ko njiɗ ɗaa wiide?

Ismaa’il: Mbele miɗo waawi rokkude ma yeru, mbele aɗa faama miijo am? Ƴett en yeru so tawii aɗa yaha njillu, wuro woɗɗungo tawa ko wuro e nder leydi ndi a meeɗa yahde; miɗo sikki a yahataa e maggo tawa a anndaa e wuro hee hay gooto, wolla wonaa? Kadi aɗa anndi ko saabi?

Abdullaah: Cikku mi miɗo waawi majjude, sabu mi anndaa mbeddaaji ɗii wolla mi anndaa no njahrat mi heen; kono miɗo waawi soodde natal ɗo miɗo waawa ndaarde ɗowruɗi.

Ismaa’il: Eey kono mbele aɗa jaɓi ɗiin kabaruuji gonɗi e natal ngal, waawi ɗum rokkude tan ko neɗɗo njilliiɗo wuro ngoo?

Abdullaah: Eey, miɗo sikki ko goonga kaal ɗaa.

Ismaa’il: Ɗum noon a yi’i aɗa dañi haaju e kolloowo ma, huundeeji ɗii, e hol no njahrataa e nder wuro ngoo?

Abdullaah: Ko goonga.

Ismaa’il: Ɗum noon so tawii won mo nganndu ɗaa koɗɗo e wuro ngoo wolla so tawii aɗa anndi neɗɗo jahɗo e wuro ngoo, tawa ina waawa haalande ma hol ɗo e hono njahrataa toon, a jogotaako faayre aɗa majja!

Abdullaah: Kono sahaaji ina ɓura welde yillaade nokku tawa hay batte ko kumpiti ɗaa heen. Huundeeji keewɗi faayiida ɗii kabroyta caggal ɗum.

Ismaa’il: Ɗum ina waawi wonde goonga so tawi a ɗanniima won e nokku. Kono jooni haala mum ko, hol ko jogori aroyde caggal so a maayii; mbele aɗa yiɗi waɗde kawgel njanaa e ɗo boni?

Abdullaah: Moƴƴi, haala maa feewi Ismaa’il.

Ismaa’il: Fawtii heen, hono no mbiiru maa mi nih, yimɓe ɓee ina kuli maayde e ñalawma ñaawoore oo fof, sabu ɗuum ɓe nganndaa ko jogori aroyde e maɓɓe so ɓe maayii, kadi eɓe kuli hade ɓe ñaaweede.

Abdullaah: Kono won e yimɓe ɓee wiyooɓe kam en haaju mum en alaa e ko jogori aroyde so maayii, ɓe mbii ko hay gooto waawaa anndude ko aroyta caggal maayde.

Ismaa’il: Ɗum ina siftina mi yeru neɗɗo mo keɓ mi ƴettude e taariik am (daarol); eɓe njaha e nder wuro ngo ɓe nganndana, kono ɓe ngalaa feere no ɓe njottortoo e hol kadi ko jogori heɓde ɓe, so ɓe njettiima toon. Eɗen poti anndude ko ɓe jogorɓe majjude.

Abdullaah: E ko fayti e maa, Ismaa’il?

Ismaa’il: Mi jogaaki faayre e ko jogori aroyde e am, mi hulaani kadi ñalawma ñaawoore wonaa hay ko laakara koo.

Abdullaah: Hol fof no mbaawirtaa wiide nih? Ɗum wayi kono ngon ɗaa ko e fiitaade becce nih; fawtii heen, hay gooto waawaa anndude ko heɓoyta ɗum caggal maayde e sikki am; ko Alla tan anndi ɗum.

Ismaa- il: Mi fiitaaki becce, Abdullaah; miɗo jogii hoolaare e deeƴre ko fayti e ko heɓoyta mi caggal maayde, ɗum kadi fawaaki e koyɗol am; ko batte Iisaa –al-Masiihu; Quraan oo wii, nde Maleykaaji ɗii mbii: “Eeh Mariyam, konngol ummoraade e joomi maa nani: innde makko wonata ko: Al-Masiihu, Iisaa, ɓii Mariyam, maande ɗoo e janngo, koo gooto e ɓurɓe ɓadaade Alla”. (3:45)

Abdullaah: Ɗum noon, hol no Iisaa waawirta wallude ma?

Ismaa’il: Ko hono no mbiiru maa mi nih e nder daarol am ngol; so tawii miɗo yaha e wuro wonngo ngo mi meeɗaa yiide mi majjat so tawii mi anndaa e wuro hee hay gooto; moƴƴi, jooni miɗo jogii mo nganndu mi janngo. Alhamdulillaah miɗo anndi Iisaa-al-Masiihu gooto e ɓurɓe ɓadaade Alla; ko O maande ɗoo e janngo; ɗum noon so mi maayii mi majjataa.

Abdullaah: Kono ñande ñalawma ñaawoore, mbele a jogaaki faayre e oon ñalawma?

Ismaa’il: Hol ko waɗi miɗo hula? Miɗo anndi wonde Iisaa-al-Masiihu, ko nelaaɗo Alla kadi ombo anndi ko aroyta e ñalawma ñaawoore hee. E nder Quraan oo O wii, “Maa O wonoy maande ko fayti e waktu oo; hoto cikkito ɗee hay batte; kadi ndewee e am, laawol pooccingol nani.” (43:61) Tawde miɗo gooŋɗini Iisaa, kadi miɗo rewri mbo hono ko o yurmeende ummoraade e Alla, ko ɗuum waɗi mi alaa faayre e ñalawma ñaawoore ndee.

Abdullaah: Miɗo gooŋɗini wonde Iisaa-al-Masiihu ko gartoyoowo gonngol.

Ismaa’il: Islaamiyaŋkooɓe heewɓe ina ngooŋɗini ɗum, miin kadi miɗo gooŋɗini ɗum. Hol fof no miijori ɗaa gartugol Iisaa-al-Masiihu e nder Aduna oo? Miliyoŋaaji yimɓe maa njii mbo; miɗo ɗaminii wonde maa yimɓe heewɓe ndaartu yiidude e makko kono Iisaa maa anndu hol heen wonɓe tigi-rigi almuudɓe mum.

Abdullaah: Hol ko njiɗ ɗaa wiide, wonde maa o anndit ɓeen rewnooɓe e makko e goonga? Ɗum Ko Kerece’en, wolla wonaa?

Ismaa’il: Alaa, Abdullaah, njiɗ mi wiide ko oon gooŋɗinnooɗo Iisaa, rewi ɗum; kono faayiida oo, wonaa to bannge diine mum. Iisaa wiyaani yimɓe ɓee yoo ngontu Kerecee’en. Iisaa wii, “Ngardu mi e mon ko ganndal e famminde on huunde e ko fayti e luural hakkunde mon. Kulee Alla, ɗum noon kadi ndewee e am; e goonga Alla ko joom am, joom mon; ndewee mbo, ɗum noon, laawol pooccingol nani.” (43:63-64)

Abdullaah: Kono hol fof no mbaawirtaa wiide wonaa e faayiida diine maɓɓe? Mi sikkatno ko Kerecee’en tan ngoni almuudɓe Iisaa-al-Masiihu.

Ismaa’il: Won jibinaaɓe e nder ɓesngu Kerecee’en, kadi eɓe mbiyee Kerecee’en batte ɓesngu maɓɓe, kono ɗum firtaani, eɓe ngooŋɗini e goonga wolla eɓe ndewi Iisaa-al-Masiihu; kono wonde ɓe Kerecee wallataaɓe e ñalawma ñaawoore oo, so tawii ɓe ngooŋɗinaani wolla ɓe ndewaani Iisaa, kadi ɓe njaɓi Iisaa ko yurmeende Alla.

Abdullaah: Mbii ɗaa ɗum noon ko e Kerecee’en won heen ɓe ngonaa gooŋɗinɓe; wolla wonaa? Ɗum noon hol no mbaawirtu mi seerndude hakkunde Kerecee gooŋɗinɗo, rewi Iisaa e Kerecee mo gooŋɗinaani?

Ismaa’il: Kerecee goongiray goonga ina gooŋɗini Alla danndii ɗum e leepte bakkaat e dow sadak mawɗo mo, O waɗani ɗum oo; hono maayde Iisaa-al-Masiihu ndee, eɓe ngooŋɗini wonde ko barke e yurmeende Alla waɗi ɓe feewɓe kadi maa ɓe keɓ yaafuya bakkatuuji maɓɓe, kadi wonaa tan e golle maɓɓe moƴƴe ɗe ɓe mbaɗi e doole maɓɓe; ko wayi noon ina winndaa e nder Quraan, “Ɗoon ina winndaa, ko kaŋko tan jari hulde, kadi ko kaŋko jogii yaafuya.” (74:56)

Eɓe ngooŋɗini wonde Alla rokkii ɓe nguurndam ruuhiyaŋkaagal e innde Iisaa-al-Masiihu. Miɗo siftora e nokkuuji ɗo tar mi, ɗo Iisaa-al-Masiihu wii, “So neɗɗo jibinaaka gonngol, waawataa heɓde nokku Alla oo.” Yuhanna 3:3

Abdullaah: Hol fof no nganndir ɗaa ɗum fof?

Ismaa’il: Moƴƴi nde tawno koɗ ɗen ko e leegal Islaamiyaŋkooɓe, kadi doole e sehilaaɓe men ko Islaamiyaŋkooɓe, won kadi e gollodiiɓe men, wonɓe e diineeji goɗɗi. Miɗo jogii musiɗɓe Kerecee’en kadi; ɓe meeɗi tan ko moƴƴude e teddinde mi, kamɓe fof e anndude ko mi Islaamiyaŋke. Waktuuji jeewte amen pawaaki tan e gollal kono ko e fannuuji (geɗe goɗɗe) ko wayno politik e geɗe ruuhuyaŋkooje. Ko waawi wonde fof, minen fof e wonde juulɓe, hay batte, ko ina haɗa min naamnaade ɓe ko ɓe ngooŋɗini e mum koo. E nder Quraan Alla wii Nulaaɗo Mohammad yoo naamno e yimɓe deftere ndee so ombo njogii naamne e ko Alla holliri mbo koo, kadi so tawii aɗa jogii sikkitaare e ko min tellini e maa, naamno ɗum noon ɓeen janngunooɓe deftere tellinoonde ko adi maa. Goonga oo ummorimaa tigi-rigi ko to joom maa: Hota way ɗum noon no ɓeen sikkittooɓe. (10:94)

Abdullaah: Geɗel ngel ndoŋku mi faamde e Kerecee’en: hol ko saabi eɓe ndewa allaaji tati?

Ismaa’il: Hol ko njiɗ ɗaa wiide, eɓe ndewa Allaaji tati?

Abdullaah: Mi nani ko wonaa gootol, wonde Kerecee‘en ndewi ko Allaaji tati: Alla, Iisaa, e Maryaama.

Ismaa’il: Ɗum bettataa kam so tawii a haalii ɗum.

Miɗo miijo hono nih e jamanuuji jawtuɗi kono mi heɓii hawrude e huunde e Kerecee’en naamnii mi ɗum en. Ɓe mbii mi wonde Kerecee’en ina ngooŋɗini Alla, Iisaa e Ruuhu Ceniiɗo oo, kono wonaa Mariyam.

Abdullaah: Hol ko njiɗ ɗaa wiide? Ɗum ina wayno haa jooni ko allaaji tati.

Ismaa’il: Moyƴi, ɓe mbii ko Kerecee’en ngooŋɗini ko Alla gooto, kono e waktu Muhammad ina woodnoo pelle diiniyaŋkooje gooŋɗinooje allaaji tati wolla njaggira Mariyam no Alla. Miɗo gooŋɗini ko ɓe mbii wonde Kerecee’en ngooŋɗini tan ko Alla gooto, hono no men enen Islaamiyaŋkooɓe no ngooŋɗinir ɗen Alla gooto nih.

Abdullaah: Hol ko ɓe njiɗi wiide, ɗum noon so ɓe mbii wonde eɓe ngooŋɗini Alla, Iisaa e Ruuhu Ceniiɗo oo?

Ismaa’il: Moƴƴi, Abdullaah, hol ko njiɗ ɗen wiide so en mbii, “Bismillahi Rahmaani rahiim”? E innde Alla, joom yurmeende, njurumdeero; mbele mbi’i ɗen ko Alla ko al-rahmaan e ko al-rahiim ko allaaji tati ɗi njiida, wolla ko Alla gooto?

Abdullaah: Alaa, Alla ko gooto.

Ismaa’il: Ko goonga. So en tarii inɗe Alla capanɗe jeenayi ɗee mbele ɗum firti ndew ɗen ko allaaji keewɗi wolla ko gooto?

Abdullaah: Gooto!

Ismaa’il: A haali goonga, Abdullaah. Ɗum noon eɗen poti janngude huunde e ko gooŋɗintee koo; Ko adii nde eɗen ñaawa ɗum; so wonaa ɗuum en njuumat e ñaawoore men e dow ko ɓe ngooŋɗini koo.

Abdullaah: Kono mi nani ina woodi aayeeji keewɗi e nder Quraan biyooji wonde Kerecee’en moƴƴaani kadi ko bonɓe.

Ismaa’il: Miɗo sikki aayeeji ɗii njiɗi wiide tan ko won e yimɓe deftere ndee ko noon mbayi, kono wonaa fof. Quraan Oo wii, “Kono kamɓe fof ɓe ngonaa gootum; Ina woodi e yimɓe deftere nde, fedde foocciinde, ɓe nganndu ɗaa so jamma arii, ɗiin waktuuji njanngat aayeeji Alla ɗii ina cujja”. (3:113)

Won kadi aaye biiɗo, “Ina woodi e ngoonga e nder yimɓe deftere ndee, ɓeen gooŋɗinɓe Alla e ko tellinaa faade e mon ɗum ko tellinaa kadi faade e maɓɓe; Eɓe njankinanii Alla, kadi ɓe njeeytataa aayeeji Alla ɗii coggu maayngu. Ko ɓeen njoɓdi mum en woni to joom mum en. E goonga Alla ina jogii, ina heblanii ndesaari ndii”. (3:199)

Abdullaah: Ɗum noon so tawii aɗa yeewtida e musiɗɓe ma ko fayti e diine, hol no wayata e maa so tawi won ko hakkille maa nanngaani? Mbele e ɗum mettu maa haa naatanaa fitina?

Ismaa’il: Alaa Abdullaah; ndeen mi tooñat. Quraan oo wii, “Kadi njeewtidee e yimɓe deftere ndee tawa ko e newaare…” (29:46) Ɗum firti ko so tawii eɗen njeewtida e yimɓe deftere ndee kaan ɗen ko hollude newaare e no fotiri.

Abdullaah: Hmm… Ɗum noon mbele musiɗɓe maa Kerecee’en ɓe meeɗaani haalande ma ko fayti e Iisaa-al-Masiihu?

Ismaa’il: Eey, sahaaji; so tawi min ndentii waktu fooftere hakkunde ñalawma, wolla so min njaltii gollal, amin kaalda geɗe keewɗe ko jiidaa tan e gollal ngal. Fawtii heen alaa fof ko ɓuri feewde e jeewte amen ruuhuyaŋkooje.

Abdullaah: Ɗum noon hol jeewte keew ɗaa dañdude e maɓɓe?

Ismaa’il: Ko fayti e nguurndam, galleeji, gollal; sahaa gooto e sehilaaɓe am ina yiɗa haalde ko fayti e caaɗeele garɗe e mum yiɗde ndaartude tinndinooje. Mi etoo waktu fof, hirjinde mbo e gooŋɗinal, barke e yurmeende Alla, kadi tawa aldaa e sikkitaare. Mi haalana ɓe yoo ɓe janngu defte ceniiɗe ɗee, mbele eɓe njiita laawol e fooyre Alla ndee.

Abdullaah: Mbele eɓe njaɓa tinndinooje maa?

Ismaa’il: Eey, haa teeŋti e ɓeen gooŋɗinɓe Iisaa-al-Masiihu, ndewi ɗum. Alla ko podanɗo ɓe poolgu e dow caɗeele maɓɓe, jiidaa e ɓeen ɓe ngooŋɗinaani ɓe ngaldaa e ɗamaawu, kadi ɓe ngalaa neɗɗo balloowo ɓe; hono no wiira e nder Quraan oo, “(Siftor) nde Alla wii: Eeh, Iisaa, e goonga maa mi ittu nguurndam maa e dow leydi, mi ŋabbin maa to am, mi seerndu maa e ɓeen ɓe ngooŋɗinaani ma, kadi mi waɗa ɓeen rewɓe e maa dow ɓeen ɓe ngooŋɗinaani ma haa ñande ñalawma ummital. So ɗum yawti ko e am nduttoto ɗon; kadi maa mi ñaawoy hakkunde mon e ɗuum ko woni luural hakkunde mon; wonande ɓeen ɓe ngooŋɗinaani maa mi leeptoya ɓe leepte muusɗe gila ɗoo e aduna haa e laakara, wonande ɓe danndoowo alanaa ɓe. (3:55-56)

Abdullaah: Aɗa anndi Ismaa’il, ko ɗum jogor ɗum toɓde; eɗen poti hootde hade men leppude.

Ismaa’il: A haali goonga, Abdullaah; kono adii nde eɗen ceerta, miɗo yiɗnoo haalande ma wonde Aset garoowo kew ina galle am. Miɗo yiɗnoo kawraa heen so aɗa dañtora.

Abdullaah: Hol ko oon kew woni?

Ismaa’il: Ko kew mo min njiɗi waɗande miñam, min njiɗnoo ko mawninde sabu gollal kesal ngal Alla newnani mbo ngal.

Abdullaah: Ɗum waɗii faayiida! Al hamdul lillaah! Maa en njiidir Aset ɗum noon. A salaamu aley kum!

Ismaa’il: Wa aleykum salaam!

Aset pawtiiɗo heen oo Abdullaah arii to am hawritde e kew hee; wondude e miñam oo, e won e sehilaaɓe mbele min mawnina ko miñam oo heɓi gollal ngal koo.

Min mbaɗi kew oo ko e nder ngesa sewo-sewo caggal galle oo. Nde yahnoo haa yimɓe ɓee fof njahi, miin e Abdullaah min keddii e nder suudu min njokki e jeewte amen.

Ismaa’il: Al hamdu lillah, miñam oo dañii gollal. O jooɗiima seeɗa. O gollaani, min ñaagiima o heɓii gollal; kadi ko ngal ɗoo gollal nih ɓuri gollal makko adan ngal; Alla ko moƴƴo, Alla ko joom yurmeende faade e men.

Abdullaah: Waktu fof aɗa haala yurmeende Alla. Hol ko njiɗ ɗaa wiide ɗoo?

Ismaa’il: Yurmeende Alla ndee ko dokkal ummoraade e makko; hay batte ko mbaaw ɗen waɗde haa coodt en nde saka ruttude nde. Miɗo yiɗnoo rokkude ma yeru aɗa jaɓa?

Abdullaah: Eey kay….

Ismaa’il: Mbaɗ en jooni miɗo jogii mobel, mi wii yoo a lootan am ɗum, kadi mi yoɓ maa kaalis so a gayni. Mbele ɗoon mi hollii ma yurmeende?

Abdullaah: Alaa… so tawi mi looti mobel maa, aɗa joganii mi huunde.

Ismaa’il: Kono so miɗo anndi ka baasɗo hay dara a alaa, kadi miɗo rokku maa kaalis hono no dokkal meere, ɗum firti ko a ɓittaaka, yoo a waɗ huunde … e nder ɗuum mbele aɗa sikki ngon mi ko e hollirde ma yurmeende?

Abdullaah: Eey…ɗum firti ko a holli kam yurmeende.

Ismaa’il: Moƴƴi, Abdullaah, Alla rokkii en Iisaa-al-Masiihu dokkal meere, hono no yurmeende mum, Quraan oo wii en: “Kadi maa en mbaɗ mbo maande wonande yimɓe ɓee, kadi yurmeende ummoraade e amen; ko ɗum huunde fiɓaande” (19:21) Aaye goɗɗo ina sifoo hol ko waɗi eɗen njogii haaju e yurmeende Alla. O wii, “Kadi so wonaa no fof barke kam e yurmeende Alla hay gooto e mon waawataano laaɓde… “(24:21)

Abdullaah: Hol fof no mbaawirtu mi heɓde yurmeende makko?

Ismaa’il: Waɗ tan gooŋɗinal maa e hoolaare maa e Iisaa-al-Masiihu, hono ko kam woni yurmeende Alla, ko ɗuum tan waawi laɓɓinde en, kadi sellinta en.

Abdullaah: Hol ko firti, waɗde gooŋɗinal mum e hoolaare mum e Iisaa-al-Masiihu, hono yurmeende Alla?

Ismaa’il: Alla ina yiɗi tuubgol (yirlitaare) hono waylude jikku e miijooji.

Abdullaah: Hol ko wonanno waylude jikku e miijooji?

Ismaa’il: Ɗum firti ko hoto en cikku Alla jaɓiranta en ko batte golle men, poɗ ɗen tan gooŋɗinde ko barke e yurmeende Alla e Iisaa-al-Masiihu mbaaw ɗen heɓde Alla, so ɗuum yawti, eɗen mbaawi heɓde barke, yurmeende kam e yaafuya Alla!

Abdullaah: Miɗo sikki tigi Alla hollii ma barke e yurmeende mum aan e galle maa; so goonga miɗo weltii e ko miñe oo heɓi gollal moƴƴal koo. Miɗo weltanii mbo no feewi.

Ismaa’il: No gollal maa, Abdullaah?

Abdullaah: Al hamndu lillaah, miɗo jogii gollal moƴƴal; njoɓdi moƴƴiri, baasi fof alaa e gollal ngal; kadi mi jogaaki caɗeele kaalis.

Ismaa’il: Ɗum ko huunde moƴƴere, Abdullaah.

Abdullaah: Ɗum fof e waade noon, baasi alaa e gollal hee, baasi kadi alaa e am, kono haɗaani sahaaji miɗo jammbita. Njiɗ mi wiide ma ko wonde kaalis e geɗe ɗe njogii mi ɗee mbaɗaani mi neemiiɗo.

Ismaa’il: Njiɗ ɗaa wiide ko a neemaaki e dow ɗuum fof?

Abddullah: Ko noon. Hol no mbaawirtaa neemaade, Ismaa’il? Alaa ko ngon ɗaa so wonaa ko a jannginoowo; mbi’i ɗaa ko gollal jannginoowo yoɓataa no feewi; kono kala nde ndaar mi yeeso maa nji’at mi ko aɗa heewi jam.

Ismaa’il: Abdullaah, sehil am hay so tawii njoɓdi am heewaani miɗo yetta heen Alla, e ko rokki mi koo. Ko ina wona heen fof hay huunde ko duumotoo e oo aduna. Kono mi dañii jam sabu miɗo gooŋɗini Iisaa jogiiɗo jam kadi baawɗo rokkude mi jam oo. Iisaa wii, “Kadi yoo jam won e am ñande ñalawma mo njibinaa mi, ñalawma mo maay mi haa ñande ummittoo mi.“ (19:33)

Abdullaah: Mi alaa jam; e nder am, miɗo tina ko mi maayɗo e ruhuuyaŋkaagal.

Ismaa’il: Mbele aɗa siftora Taariik Iisaa e solndu nduu? Miɗo sikki en kaaliino ko fayti e oon Taariik. Ɗum wonno ko hono no, Iisaa wuttirno e nder solndu ɓakkere, ndu wonti solndu wuurndu; O wii, “Kadi nde O wiyata: Eeh Iisaa ɓii Mariyam, siftor moƴƴere am e maa aan e neene maa e waktu nde kebbinirtuno maa mi ruuhu ceniiɗo oo; e tiggaagu maa aɗa haaldatnoo e yimɓe, hono no kellifaaɗo nih; miɗo janngintuno maa deftere ndee, ganndal Tawreeta e L’Injiila! Aɗa feewnatnoo ƴettaa ɓakkere mbattaa ɗum solndu e yamiroore am ɗum wonta solndu; aɗa safratnoo kadi e yamiroore am, jibinaaɓe e ngumndam e joom baraas; kadi e yamiroore am aɗa wuurtintunoo maayɓe. Miɗo danndatno maa e sukaaɓe Israa‘il waktu nde ngaddantuno ɗaa ɓe maandeeji ndee; kono ɓeen ɓe ngooŋɗinaano ina mbiyatnoo ko ɗum ñenngi laaɓɗi.”  (5:110) Quraan oo ne kay haali wonde Alla maa neldu Iisaa. “ …...Kadi maa o won nelaaɗo faade e sukaaɓe Israa-il (kadi o wiya ɓe ) e goonga ngardu mi e mon ko maande ummoraade e joomi mon; wonande on miɗo feewna ɓakkere e mbaadi solndu, kadi mi wutta e nder heen e yamiroore Alla ɗum wonta solndu; kadi miɗo sellina jibinaaɗo e ngumndam e oon ñawɗo baraas kadi mi wuurtina maayɓe e yamiroore Alla mi janngina on ko oɗon ñaama e ko oɗon ndenndina e galleeji mon. Ɗum ko maande wonande on; so tawii ko on gooŋɗin ɓe!” (3:49)

Abdullaah: Eey miɗo siftora mi haaliino ngol daarol, ko ɗum daarol baɗngol faayiida!

Ismaa’il: Ndaar ko Iisaa waawi waɗde, ombo jogii baawɗe feewnude colli tawa ko ɓakkere, kadi e baawɗe makko o waɗa ɗi guurɗi. Ko wonaa ɗum tan Iisaa ina jogii baawɗe wuurtinde maayɓe. Alla rokkii mbo baawɗe waɗtude fittaandu e colli mahraa ɗi ɓakkere, kadi e wuurtinde maayɓe. Ɗum firti ko Iisaa ina jogii baawɗe ko wonaa tan waɗtude fittaandu, kono kadi e ruuhuyaŋkaagal. Ko ɗum waɗi miɗo jogii hoolaare e Iisaa hono ko o dokkoowo nguurndam. O rokkii kam nguurndam ruuhuyaŋkeewal.

Abdullaah: Aɗa anndi, Ismaa’il, mi miijiima e ko kaal ɗaa e Iisaa-al-Masiihu ko, kono miɗo jogii haa jooni naamne; Hol ko waɗi eɗen poti gooŋɗinde Iisaa-al-Masiihu; kadi ndew en e mum, wonande ma?

Ismaa’il: Jooni so tawii aɗa hebii eɗen mbaawi ndaarde aayeeji e nder Quraan mbele ƴeew en ko wiya heen; miɗo sikki dañii nih ko njeewtu ɗen ko fayti e nder majji.

Abdullaah: Eey kay, miɗo hebii.

Ismaa’il: Miɗo jogii firooji Quraan haa heewi, aɗa waawi tardude e am aayeeji ɗii so ɗuum yawti mi fammin maa won e nokkuuji. Suura:20:121 wii, “Kamɓe ɗiɗo fof (Aadama e Hawaa) ɓe ñaamii heen, ɗum saabi ɓologol maɓɓe kadi eɓe moɓoroo berfetti Aljanna. Aadama luutndii e dow ɗuum joom mum ɗum woni O majji.” Oo aaye holliri ko no njaatiraaɓe men Aadama e Hawaa no njanirnoo e bakkaat e luutndagol maɓɓe Alla.

Suura 33: 72 wii, “Miin tottiino ma asamaanuuji ɗii, leydi ndii kam e tule ɗee, teddeendi roondaade donngal waɗde ko moƴƴi e ruttude bonande. Sabu ɗum waasde feewde (timmude) e hoore maa kadi e waasde ɗum anndude.“

Oo aaye holliri ko gila ndeen, yimɓe fof ko bakkodinooɓe, fof ko bakkodinooɓe, wonaa tan ko woni heen. Enen fof en kollirii waasde en yoneede en njooɗdaani e hoolaare Alla ndee.

Suura 20: 74 wii, “Kala fof garɗo ina wari-hoore to joom mum oon e goonga ko jaynge woni jaaƴnde mum, ɗoon ɗo o maayataa, o wuurataa”.

Oo aaye hollirta, Alla ko laaɓɗo; en mbaawaa yettaade to mum eɗen mbakkodini so ɗuum waɗii maa Alla naw en jaynge ɗo keddoto ɗen haa abada.

Suura 5:95 wii, “Eeh gooŋɗinɓe! Hoto mbaree kullon e waktu ngonɗon e ɗanngal, kala e mon barɗo kullel e belaaɗe mum, yoo yoɓir ɗum e jawdi mum ndariindi tolno ko o wari koo, hono ñaawoore nde yimɓe ɗiɗo naattuɓe e nder mon nih, kadi ɗum wona no sadak mo o yottinta e kaaba oo faade e miskineeɓe, wolla noon tuububuya (njaafnordi) hono ndi ñamminirta miskineeɓe wolla o yoɓira ɗum koorka. Ɗuum ko mbele ombo waasa meeɗde mette gollal ngal o waɗi ngal. Alla yaafinooma ko yawti kono kala fof duttiiɗo e bonannde, Alla halkat ɗum. Alla ko joom baawɗe ombo jogii baawɗe halkude.”

Oo aaye hollirta ko wonde so tawii en mbaɗii bakkaat no O mawniri, wolla no O famɗiri fof, eɗen poti yoɓde. Kadi ne njoɓdi bakkatuuji ɗii haani ko tolnaade e hakke bonannde waɗaande ndee. Eɗen mbakkodina ñande fof, ɗum noon so tawii eɗen njokki e bakkodinde, holi baawɗo anndude ko njogor ɗen yoɓoyde battane mum?

Suura 5:27 wii, “Kadi yeewtan ɓe e goonga taariik sukaaɓe ɗiɗo Aadama; kamɓe ɗiɗo fof ɓe meeɗii yaltinde sadakuuji; gooto e maɓɓe jaɓanaa sadak mum, keddiiɗo oo jaɓanaaka sadak mum; oon mo jaɓanaaka wii: ina laaɓi ko mi baroowo ma; goɗɗo jaɓanaaɗo sadak oo wii: Alla jaɓanta tan ko ummoraade e gooŋɗinɓe.”

Kadi Suura 22:37 wii, “Wonaa teewu maɓɓe wolla nih ƴiiƴam maɓɓe ko waawi yettaade to Alla, kono so wonaa gooŋɗingol mon alaa ko ina ummoroo to mon haa yottoo mbo.”

Ɗii aayeeji kollirta en, ko hono no yimɓe etortonoo, waɗde sadakuuji dammujii, miijaade wonde teewu nguu kam e ƴiiƴam ɗam ina mbaawi deƴƴinde Alla e fitina mum; kono Quraan oo haalii wii wonde sadakuuji ɗii mbeltintaa Alla; yimɓe ɓee puɗɗii waɗde sadakuuji, kono Alla jaɓiranta ɓe ko batte neɗɗo peewɗo. Kono hol to peewɗo heɓotoo tawde enen fof ko en bakkodinoo ɓe?

Suura 74:56 wii, “Kono ɓe ciftoroyta ko so Alla ina welaa ko kaŋko tan haandi e huleede, sabu ko kaŋko jogii yaafuya oo.”

Oo aaye hollirta wonde ko en mbaawaa waɗirde, koye men feewɓe, tawa ko doole men ɓole; ko Alla woni ñaawoowo kadi ko kaŋko waɗata yimɓe feewɓe; en mbaawaa heɓde peewal e waɗde en golle moƴƴe wolla sadakuuji tan. Suura 5:33 wii, “Njoɓdi ɓeen waddooɓe e Alla e nulaaɗo mum, kadi nduttoo ina koomta yimɓe e dow leydi ndii ko wareede, nduppee wolla juuɗe mum’en taƴee koyɗe mum en taƴee luut-luutondiree wolla ndiiwee e leydi ndii; ko ɗum wonata koyeere maɓɓe, ɗoo e aduna kadi e laakara, battane maɓɓe (ndesaari maɓɓe ne) wonata ko leepte mawɗe.”

Ɗum firti wonde ko kuugal bakkodinooɓe ko yoo mbare, nduppe, junngo e koyngal taƴee luut-luutondire wolla noon ndiiwee e leydi ndii - ɓe koyne e aduna, ko ɓuri ɗuum bonde ndesaari maɓɓe ko leepte kulɓiniiɗe, toon to laakara.

Ɗum noon Abdullaah, caggal nde nji’i ɗaa ɗii haalaaji mbele aɗa ɗaminii eɗen mbaawi daɗde e kuule Alla ɗee?

Abdullaah: Caggal nde keɗtii mi kuule ɗee, Alla yamiri wonande bakkodinooɓe ɓee, mi sikkaani so tawii eɗen mbaawi daɗde.

Ismaa’il: Ko waɗi?

Abdullaah: So mi miijiima tawat mi ko hay gooto timmaani (feewaani). Eɗen njuuma kadi hay gooto laaɓaani cer.

Ismaa’il: Ɗum noon, eɗen kaandi e leepte, wolla wonaa?

Abdullaah: Miɗo sikki ɗum; kono ko waɗi aɗa haalana mi ɗum fof?

Ismaa’il: Kaalirat maa mi ɗum ko mbele aɗa miijoo e bonannde kam e musiiba bakkaat oo! Mbele aɗa waawi miijaade kuule ɗe njogor ɗen heɓde e batte bakkatuuji men?

Abdullaah: Ina hulɓinii mi yiɗaa miijaade ko fayti heen.

Ismaa’il: Ɗum noon Abdullaah, janngan am aaye deftere maa Quraan ndee.

Abdullaah: Njiɗ mi ko ngoppira noon.

Ismaa’il: Ɗum noon, so mi faamii a yiɗaa kuule ɗee pawoo e dow maa, wolla wonaa?

Abdullaah: Hay seeɗa!

Ismaa’il: Miin e hoore am miɗo sikki ne kay, hay gooto yiɗaa ɗee kuule bonɗe pawoo e dow mum.

Abdullaah: Miɗo ñaagii ne kay hoto ɗum yanoy e dow am…

Ismaa’il: Wonaa ko njiɗ mi, kono ko ɗum aroyta e bakkodinooɓe ɓee fof.

Abdullaah: Kono Alla ko jaafotooɗo.

Ismaa’il: Eeh, kono kadi dey Alla ko peewɗo, kala bakkodinɗo haandi ko e leepte.

Abdullaah: Kono Alla ko jurmotooɗo, kadi ko O jurumdeero.

Ismaa’il: Ko goonga laaɓɗo kaal ɗaa, Abdullaah. Ko ɗum waɗi Alla feewnii laawol ngol eɗen mbaawira daɗde e kuule jaynge.

Abdullaah: Hol noon?

Ismaa’il: Ndaaren Suura 5:33

Ngol ɗoo njanngat mi ko e deftere maa Quraan ndee. “Njoɓdi ɓeen waɗdooɓe e Alla e nulaaɗo mum ɓee, ɓe nduttoo eɓe koomta yimɓe e dow leydi ndi ko yoo mbare wolla nduppe wolla juuɗe mum’en kam e koyɗe mum’en taƴee luut-luutondiree wolla boom njaltinee leydi ndii, ɗum wona koyeere maɓɓe ɗoo e aduna e laakara fof, ɗum wonanoyaɓe leepte mawɗe toon.” Ɗaccu hakke, waɗ ɗee geɗe fof, ɗe kaandu ɗen ko: wareede en, nduppe ɗen, juuɗe men e koyɗe men taƴee, luut-luutandiree, ndiiwe ɗen, koyne ɗen e aduna, kadi keɓoy en leepte bonɗe laakara. Jooni noon Abdullaah, miijo e ɗum ɗoo… waɗ jooni yeru so Alla arii e maa wii ma, “Abdullaah, ko mi peewɗo, kadi ko mi garɗo halkude ma, sabu ko a bakkodinoowo; kono heen bannge miɗo yiɗ maa no feewi, sabu ko mi njurumdeero kadi ko mi deeƴnoowo ɓerɗe, mi yiɗaa keɓaa leepte; mi feewnii laawol ngol ndanndirtu maa mi e kuule; ɓam laawol am meere-meere hono yurmeende ummoraade e am; yurmeende nani. Won mo njogii mi mo ina soodta leepte maa. O jibinaa ko e ruuhu am laaɓɗo; ko O konngol am; O jibinaa ko hono yurmeende amen. Ko O ceniiɗo. O wardaa ko sabaabunde maa; O duppiraa ko sabaabunde maa; juuɗe makko e koyɗe makko ngaañiraa ko batte leepte maa; mi wuurtinii mbo e nder maayɓe, mbele keɓaa foolde maayde, kadi keɓaa nguurndam Aljanna; kadi maa O won ballo maa e oo aduna e laakara, sabu ko mi mawninɗo mbo ɗoo e aduna, kam e to laakara; kadi so tawii a jaɓii mbo no lomto yolnde maa roondii leepte maa, ɗum noon a daɗii e ñaawoore!”

Jooni noon, Abdullaah… Alla alaa mo wonani, wolla wonaa?

Abdullaah: Eey…..

Ismaa’il: Ɗum noon, so Alla rokketeno neɗɗo hono nih mbele aɗa jaɓatnoo ngaal dokkal?

Abdullaah: Eey-eey mi jaɓat. So mi dañii mo, ina ƴetta leepte am roondoo so mi riiwtii ɗum tawata ko mi kaangaaɗo… so Alla rokkat no mi mo ina ara roondaade leepte am, hono nih mi diccotono e yeeso Alla, mi sujjana ɗum, mi yetta ɗum e ko O addani mi doondotooɗo bakkatuuji am koo.

Ismaa’il: Ɗum wonaa tan taariik, Abdullaah… Alla ina yiɗi en e goonga!!! O neldiri Iisaa-al-Masiihu ko mbele roondoo leepte men; so tawii en ngooŋɗinii Iisaa hono no sadak mawɗo mo Alla fewji mbele cootto ɗen, ɗum noon en keɓataa leepte jaynge; Iisaa waraama, duppaa, kadi juuɗe mum e koyɗe mum ngaañaa. O waɗiri ɗum fof ko mbele eɗen ndaɗa e kuugal kaanduno ɗen.

To Suura 3:55, O wii ko Alla warii Iisaa-al-Masiihu, O wuurtinii ɗum kadi, O ŋabbitinii ɗum to makko. E dow ɗuum Alla fodii ɓamtude almuudɓe Iisaa dow saliiɓe ɓee. Siftor nde Alla wii: “Eeh Iisaa, e goonga, maa mi ittu nguurndam maa e dow leydi, mi ŋabbin maa to am, mi seerndu maa e ɓeen ɓe ngooŋɗinaani; kadi mi waɗa ɓeen rewɓe e maa dow ɓeen ɓe ngooŋɗinaani haa ñande ñalawma darnge.” (3:55)

Ɗum noon Abdullaah, so tawii en ngooŋɗinaani Iisaa-al-Masiihu, kadi en ndewii e mum, maa en ŋabbine dow kadi, nguur en to Aljanna.

Abdullaah: Ñande fof miɗo sikka ko e moƴƴere am e golle am moƴƴe ɗee mbaɗat mi Alla jaɓiranta mi; kadi ñande fof ɗamaawu am ina woni wonde Alla maa jaɓan am, mi naata Aljanna; kono jooni mbii ɗaa mi ko e yurmeende e ballal mum kam e gooŋɗingol Iisaa-al-Masiihu e dewgol e mum tan waawi waɗde mi jaɓanaaɗo to Alla. Hol no mbaawirtu mi heɓde ballal e yurmeende Alla?

Ismaa’il: Mbele aɗa yiɗi noddude Iisaa-al-Masiihu jooni?

Abdullaah: Mi anndaa hol ko mbiyat mi…

Ismaa’il: Mbele aɗa jaɓa mi ñaagonoo en e innde maa?

Abdullaah: Mi jaɓii. A jaaraama, Ismaa’il.

Ismaa’il: Bismillah Alhamdulilaah, miɗo yettu maa no feewi Alla, e innde nulaaɗo Muhamed garduɗo haɓrude e reentinde kuugal bonngal pattungal bakkodinoowo hono am. Miɗo yiɗnoo yettude ma, kadi. Alla nde kollu ɗaa mi ballal e yurmeende maa ndee neldu ɗaa Iisaa-al-Masiihu mbele ina roondoo kuugal am ngal kaandunoo mi. Jettooɗe ngoodanii ma, kadi Alla nde nguurtin ɗaa Iisaa hakkunde maayɓe ŋabbitin ɗaa ɗum to asamaan mbele min ne kadi miɗo waawa ŋabbineede e nguurndam to asamaan, laakara janngo; Aamiin.

Gila ndeen, miɗo jokki e hawritde e Abdullaah mbele min njeewta jeewte ruuhuyaŋkooje kam e njuulu.

“Njoɓdi ɓeen haɓooɓe e Alla e nulaaɗo mum, ndutto ina koomta aduna oo, ko yoo ɓe mbare, wolla ɓe nduppee wolla juuɗe maɓɓe e koyɗe maɓɓe taƴee luut-luutondiree, wolla ɓe ndiiwe e leydi ndii, ɗum wonana ɓe koyeere ɗoo e aduna e laakara, toon to ɓe tawoyta leepte bonɗe.” (5:33)

“ …haa heddii ɓeen tuubɓe ko adii nde ina njana e baawɗe mon: nganndee ɗum noon, Alla ko jurmotooɗo kadi ko jaafotooɗo.” (5:34)

Alhamdul lillaah! Eɗen njetta Alla e gollal mum tawde eɗen mbaawi heɓde yaafuya bakkatuuji gila ɗoo e aduna. Hol ko ɓuratnoo ɗum bonde so tawii en keɓaani ballal e yurmeende Alla e Iisaa-al-Masiihu ko adii nde eɗen maaya.

Alhamdul lillaah, en njettii Alla nde suɓanii en yoo en nganndu tuubde, eno O holliri en wonde keɓreten yaafuya bakkatuuji men, keɓen nguurndam haa abada to asamaan (Aljanna) tan ko e ballal e yurmeende mum e Iisaa-al-Masiihu.

Alhamdul lillaah en njettii Alla e nde udditani en ɓerɗe men haa mbaaw ɗen anndude laawol pooccingol e ballal (moƴƴere) makko kam e yurmeende makko e Iisaa-al-Masiihu jarlitiiɗo yoo ware, duppee jaɓi yo juuɗe e koyɗe fof yoo ngaañe mbele ɓama leepte ɗe kaanduno ɗen ɗoo e aduna haa e laakara.

Miɗo ñaago yoo on ndañ jam caggal nde njanngu ɗon ndee deftere.

Yoo Alla uddit ɓerɗe mon mbele keɓ on anndude ballal (moƴƴere) e yurmeende Alla ndee. Aamiin

Asalaamu-Aleykum wa-rahmatul laahi wa-barakaatuhuu.

Jettooje

Aayeeji Quraan Ceniiɗo kaalaaɗo e ndee deftere ittaa ko e (deftere Quraan seniinde ndee, waanjitaande e ko laaɓi e ɗemngal Latee, firo Farayse (Tuubaŋkoore.)

Binndol Farayse (Tuubaŋkoore) ngol reftii caatagol mum ko yiilirde mawnde nde wiɗtiyaŋkooɓe gannde Islaamiyaŋkooɓe ndee IFTa nde Janginooɓe e ardiiɓe diine. A H 1429,2008

Eɗen njiɗi yettude ɓeen wallit ɓe en e golle deftere ndee gila e firooɓe haa e saatotooɓe e ɓeen kadi wallit ɓe e muulngo.

Je m’appelle Isma’il. Je suis musulman, d’une grande famille musulmane dans un pays non-arabophone. Pendant quelques années j’ai travaillé comme enseignant. J’ai un cher ami qui s’appelle Abdullah. Nous habitons le même village, et nous sommes des copains depuis l’enfance. Nous avons grandi et joué ensemble. Nous sommes allés à l’école ensemble. Parce que nous sommes de si bons amis, nous pouvons naturellement discuter de tout ce qui se passe dans notre vie, ou de n’importe quelle chose que nous voulons. J’aime parler des choses spirituelles. Voici des exemples de conversations typiques que j’aurai pu avoir avec mon ami musulman Abdullah.

Mbiyetee mi ko Ismaa’il. Ko mi Islaamiyaŋke. Ummii mi ko e galle mawɗo Islaamiyaŋke e nder leydi ndi ɗemngal Arab ɓuraani haaleede. Mi jannginii duuɓi keewɗi e duɗe Farayseyaŋkooje. Miɗo jogii musiɗɗo gooto omo wiyee, Abdullaah. Minen koddi e wuro wooto, kadi ko min yahdiiɓe gila e cukaagu. Ko minen pijji kadi mawnidi. Minen jahdi duɗal Farayse, gila e cagataagal amen. Saabu ɗuum ko min sehilaaɓe tedduɓe, amin njeewtida e nder amen geɗe fof baawɗe wonde e nguurndam amen wolla nih huunde fof nde min njiɗi. Njiɗ mi wiide ko geɗe ɗe min ɓuri waawde yeewtude ɓuri abboraade ko e geɗe ruuhuyaŋkooje (ko diwti ganndal men). Yeru seeɗa e jeewte ngoow mi dañdude e musiɗɗo am Abdullaah ɗee nani.