Maandeeji Jeeɗiɗi Ɓurɗi Teeŋtude
e nder Alkuraan
Les Sept SIGNES Spéciaux dans le Coran
En mbismii ma winndere nde fof e nder jaŋɗeeli men. So wiyaama winndere nde fof noddaani Kerecee’en tan, walla Islaamiyaŋkooɓe tan. Noddi, ko kala gooŋɗinɗo ko Alla haali ko, jaɓi yamiroore arnde e mum nde. Ndeen yamiroore, nde o rewni e Annabaaɓe makko laaɓɓe ɓe o suɓi kaŋko e hoore makko. Ɗeen jamirooje joofiiɗe maana, cemm-bolinɗe ummiiɗe e Joomiraaɗo jom baawɗe o, ngoni maandeeji jeeɗiɗi ɓurɗi teeŋtude e nder defte ceniiɗe ɗe. Kerecee’en yo ndaar e deftere seniinde nde maa ɓe njii heen koye maɓɓe. Islaamiyaŋkooɓe yo ndaar e Alkuraan, maa ɓe njii heen koye maɓɓe. Ko ɗum kadi woni ko goɗɗo gooŋɗinɗo. Maa en njii e nder jaŋɗeeli men geɗe keewɗe maana : ƴiyal bakkaat, hakkunde Seyɗaane e Aadama e jom suudu mum, gilli Joomiraaɗo o e maɓɓe e nder jaŋde men adannde,
maande 1.
En mbismii ma winndere nde, nde jaŋngata deftere nde e teeyre.
So en jaŋngi en gayni maa en mbaaw waɗde ɓeto. Ƴeewde mbele en keɓi faamde ko jaŋnguɗen e maandeeji ɓurɗi teeŋtude ɗi.
Cimooje tuugnorɗe cuptaaɗe e nder AlKuraan. (Firo mum e Araboore kam e Pulaar)
Al-Baqarah2:29 Ko Joomiraaɗo o tagi kala ko woni e dow leydi koo fof kam e asamaanuuji jeeɗiɗi ɗi. O waɗi baawɗe makko dow asamaan. Koo ganndo fof e mum.
Al-Baqarah2:30 Nde Joom ma halfini maleykaaji ɗi, O wii; “Ma mi waɗ gardotooɗo e dow leydi he.” Ɓe mbii mo, “Mbele njogorɗa suɓaade ardo ko jiiɓoowo, dufoowo ƴiiƴam e sahaa mo min ndewat maa, amin mawnina innde ma?” O heɓɓiti o wii, “So goonga, miɗo anndi ko on ngannda!”.
Miijo e Naamndal Aaye 30 Ɗum firti, mbele neɗɗo foti waɗde ko bonannde heewnde e dow moƴƴere? Hol no Maleykaaji ɗi nganndirno ɗum?
Al-Baqarah2:31 Caggal ɗum O jaŋngini Aadama inɗe huunde fof. O holliti ɗum maleykaaji ɗi. O wii ɓe, “Kabranee kam ɗee ɗo inɗe ɓee ɗoo, so tawi ko on gooŋɗinɓe!” ( nder anniyaaji mon ko onon ɓuri himmirde e Aadama.)
2:32 Ndeen ɓe keɓɓitii, ɓe mbii mbo kaŋko Joomiraaɗo, “Baawɗe ngoodanii ma! Hay huunde ko min nganndi so wona ko nganndinɗaa min. Ko a ganndo huunde fof. Ko suuɗi e ko feeñi.”
2:33 Joomiraaɗo wii, “Eey Aadama, habru ɓe inɗe ɗee; Nde Aadama habrunoo ɓe inɗe ɗee haa gasi. Alla heɓɓiti wii, “Mbele mi wiyaani on miɗo anndi sirruuji gila e asamaanuuji haa e leydi ndii miɗa anndi kadi ko cuuɗɗon haa e ko peññinɗon.”
2:34 Nde min njamirnoo maleykaaji ɗii yoo cujjan Aadama, kamɓe fof ɓe cujji haa heddi Ibilis; oon woni caliiɗo, holli mawnikinaare, oon woni e fedde saliiɓe.
Tesko e Waaju Aaye 34 Ko Ibilis (Seyɗaane) idii fof bakkodinde e nder winndere nde (caliiɗo ɗoftaade). Ɓernde bakkaat makko ko yiitaade hoore makko haa ɓurti (o mawnikini). Waasde mbo hoolaade addani mbo mawnikinaade. So tawi eɗen njiɗi yahde to dow asamaan to, eɗen poti jaɓde (ɗoftaade) tawa aldaa e mawnikinaare ko ɗuum woni yankinaare. Yankinaare ko geɗal ɓurngal mawnude e nder sartiiji nguurndam.
Al-Baqarah 2:35 Ndeen kadi min mbii, “Eeh Aadama, hoɗ e nokku Aljanna he aan e jom suudu ma nguuron nder heen e mbelamma mon, kono woto njettoɗe lekki kiiɗo; (kiin lekki ko lekki moƴƴere e bonannde) so wonaa ɗuum maa on njeye e fedde bonɓe.”
2:36 Ɓooytaani mum, Seyɗaane wuurti ɓe heen, ɓe memi ko ɓe kaɗanoo, O yaltinii ɓe nokku mbelamma mo ɓe ngonno. Ndeen min mbii ɓe njaltee; haasidee ɓe e nder koye mum’en.
Ko heddi heen ko hoɗannde mon ko e dow leydi.
Miijo e Naamne Aaye 36 “Seyɗaane wuurtii ɓe heen…” So tawi Seyɗaane naanii ɓe e juumre, hol ko addani Aadama kam e jom suudu mum faweede kuugal? Hol ko wonno kuugal maɓɓe? Kadi en njii wonnde Aadama bakkodini. Won wiyooɓe wonnde Annabaaɓe ɓe mbakkodintaa.
Al-Baqarah2:37 Caggal ɗum Aadama heɓi koŋngol ummoraade e Alla. Alla jaɓani mbo tuubabuya makko sabu ko kaŋko woni Jurmotooɗo, Jaafotooɗo.
Al-Baqarah2:38 Min mbii ɓe, “Njippoɗe ɗo, onon fof! Waktu fof nde nel mi e mon gardotooɗo kala jaɓɗo rewi heen oon jaraani ko ina hula walla ina faaya.
2:39 Kala fof kadi mo jaɓaani (maandeeje) nelaaɓe amen ɓe e ko min ndewni e maɓɓe ko, ɓeen saliiɓe ma ngon yimɓe jeynge ko e nder magge ɓe keddoto haa abada.
2:40 Eeh sukaaɓe Isra’el, ciftore moƴƴere am e mon. So tawi on timmini aadi hakkunde am e mon, ko am ko maa mi teeŋtin ɗum. Ko miin woni kaanɗo jeerteede.
2:41 Njaɓon ko tellin mi; teeŋtinde ko mbaɗnoo mi e mon. Caloɗon wostondirde yamiroore am coggu maayngu ko min tan jari hulde.
Tesko Aaye 41 En njii wonnde Alkuraan teeŋtini yamiroore arnoonde ko adii (Tawreeta, Jabuura, Linjiila)
TaHa 20:115 Min ndokkiino yamiroore nih Aadama kono yejjiti, min tawi kadi o alanaa ɗum tiinnde.
Miijo e Naamne Aaye 115 Hol ko o aaye haalata ɗo wonande ma aan? Ina wayno Aadama heɓiino caɗeele e nder dewal mum Alla.
TaHa 20:116 Nde min mbii maleykaaji ɗi,”Cujjanee Aadama. Kamɓe fof ɓe cujji haa heddi Ibilis; oon sali.
20:117 Ndeen min mbii Aadama, Oo ko gaño ma aan e jom suudu ma. Ndeentoɗe gila o yaltinaani on e Aljanna he, so on ndeenaaki ma on ngon nuskuɓe.
TaHa 20:118 Sabu ɗum a heyɗata kadi a ɓolɗata,
20:119 a ɗomɗata,tee nguleeki naange leptataa ma.”
20:120 Ɗoon Seytaane ndarti mbo, wii mbo, “Eh Aadama, mbele mi hollataa ma lekki juutde balɗe e moƴƴere, laamu ngu bonata?”
Miijo e Naamne Aaya 120 Hol ko woni fayiida oo ɗoo Aaye, hakke hakkille ma? Hol ko woni kii lekki nguurndam haa abada? Hol ko woni ngu laamu ngu saamataa haa abada? Mbele ɓe nguuraano heen (nokku o)?
TaHa 20:121 Ndeen Aadama e Hawa fof ñaami heen, gite maɓɓe peeri, heddi e ɓe moɓo berfetti leɗɗe Aljanna ɗe. Ɗum woni Aadama luutndiima koŋngol Joom mum. O woni majjuɗo.
Miijo e Naamne Aaya 121 Hol feere Aadama heɓno mbele waawa moɓaade haa suura terɗe mum falo kerseɗe?
TaHa 20:122 Joom makko suɓii mbo caggal ɗum, jaɓani mbo tuubuya, rutti, ɗowi mbo.
20:123 O wii,” Njippoɗee ɗoo, (Aadama e Hawa), onon e kala ko waawi jokkaade e mon maa keddo luutndaade (añondirɓe e koye mum en). Kono fof nde nelaaɗo ummi e am fahde e mon kala dewɗo e mum oon majjataa kadi nimsata.
Miijo e Naamne Aaya 123 Hol ko woni nduttudi dewal (ɗoftogol) laawol Alla pooccigol ngol (laawol peewal)?
TaHa 20:124 Kala fof kadi caliiɗo koŋngol am oon maa wuur gacce kadi maa min ɗow ɗum e ngumndam to kawral to.
20:125 Oon heddo ina wiya, “Eeh joom am, ko waɗi aɗa adda mi e ngumndam tawi adan maɗa yiyanno?”
20:126 Ndeen Alla wii mbo, “Hay maandeeji amen ngariino e ma haɗaani njejjitɗaaɗi ko ɗum waɗi hannde njejjitena.”
20:127 E dow ɗum mbele min pawaani kuugal e dow oon caliiɗo (luutndiiɗo) jamirooje joom mum. So goonga nih, ko lepte jaŋngo ɗee ɓuri muusde ɓuri juudde.
20:128 Ɗum yonaani ɓe yeru, sabu min kalkiino pelle keewɗe ko adiiɓe e nder ɗii galleeji ɗi ɓe njahata hannde. Ko ɗum tigi woni teskuyaaji (maandeeji) wonande jom’en hakkilantaagal!”
Miijo e Naamne Aaye 126-128 Mbele aan e hoore ma a yii faayiida gonɗo e kabaaru maandeeji ɗi?
TaHa 20:129 Ɗum woni aadi hakkunde ma e joom ma; oon aadi fommata (firtotaako), kadi ko taƴaaɗo happu lepte maɓɓe ina mbaawno waasde wonnde e nder dumunna daɓɓo.
20:130 Muñ no feewi e ko ɓe kaali kadi teeŋtina mawningol makko, ko adi nde naange ummoto. Ko adi nde nge mutata, kadi e jamma. Mawnin baawɗe makko (ɓure makko) e wattan ñalawma. Ina gasa keɓa weltaare.
TaHa 20:131 Woto faw gite ma abada e ko min ndokkata won e ɓeen ina neemoro e dumunna daɓɓo, ko wayno ciŋkoor ɗoo e Aduna, ɗum ko min leptirtaɓe. Ko Alla waɗi to Aljanna to ɓuri moƴƴude tee ko ko duumoto.
20:132 Yamir koreeji ma njuulu, tiinno heen no feewi. Min naamndaaki ma hay batte ko fayti e nguura. Battane moƴƴe woni ndesaari juulɓe.
20:133 Ɓe mbii, “Hol ko waɗi o addanaani min kaawniiɗe joom makko? Yeru (Alkuraan) hono no binndi gadiiɗi ɗi mbele ngardaani noon e maɓɓe?
Tesko Aaye 133 En njii ɗo kadi maande teeŋtunde (maantiniinde) e nder defte njamirooje gadane ɗe, hono Tawreeta, Jabuura, kam e Linnjiila. Eɗen mbaawi ndaarde ɗe so en ngayni e Alkuraan.
TaHa20:134 So tawiino min kalkiriino ɓe lepte ko adi e dow kuddi ko adii Muhammadu, ndeen ma ɓe mbiyanno, “Eeh Joomi amen hol ko waɗi a neldaani e amen nelaaɗo? So ɗum waɗiino, maa min ndewanno e tinndinooje ma ko adi nde amin kersine nde amin mbedde e koyeere.”
Tesko Aaye 134 Waasde rewde (jaɓde ɗoftaade) maandeeji Alla ɗi ina waɗa en hoyɓe (hersuɓe).
TaHa 20:135 Wi,”Moni fof ina fatti. Ɗum noon pattee maa on nganndu jooni yimɓe wonɓe e laawol pooccingol e ɓeen ɗowaaɓe e moƴƴere.”
Miijo e Naamne Aaye 135 Ɗoo en njii nafoore laawol peewal (pooccingol) hono foti wadde faayiida (ɓure). Islaamiyaŋkooɓe ina njuula laabi sappo e jeeɗiɗi e nder ñalawma mbele ɓe ñaago Alla yo hollu ɓe laawol peewal (poccingol) (Suura 1:6). Ko woni ngol laawol peewal? (Suura 43: 61-64)
Al-A`raf 7:23 Aadama e Haawa keɓɓiti mbii,”Eh joomi amen; min tooñi koye amen. So tawi a yaafaaki min, walla a tellinaani yurmeende ma e amen ko e nuskuɓe min njeyete.”
7:24 Alla wii, “Njippoɗe, maa on ngon añondirɓe e koye mum’en. Ma mi waɗ happu e nguurndam mon e dow leydi he gila e neema mum haa e fof mum.”
7:25 Alla wii kadi,” Ko ɗoo nguuroton, ko ɗoo kadi maayaton. Ɗoo kadi min njaltinta on.
7:26 Eeh ɓiɓɓe Aadama; min tellinani on comci ko oɗon cuuroro wonndude e cuɗaari. Kono comcol moƴƴol ngol woni njuulu (haɗde bone). Ɗum ko maande e baawɗe Alla. Nde ɓe poti wattorde (siftorde).
Miijo e Naamne Aaye 23-26 Hol feere (hakkille) mo Alla rokkunoo ɓe mbele ɓe mbaasa majjude, ɓe njaha Aljanna?
Yurmeende makko.
Mbele ina tawe e nder Aayeeji ɗi golle moƴƴe baawɗe nawde ɓe Aljanna to? Gaa, yurmeende Alla nde tan. Hol mo Alkuraan wii yurmeende Alla? (Suura 19:21)
(O wii: “Ɗum waɗi! A ɗum weeɓiri mi. Joom ma wii – Ma en mbaɗoy mbo maande wonnande yimɓe ɓe, yurmeende e maɓɓe (jokkondiral e men). Ko huunde fiɓaande.”)
Tesko e Naamne ---En njii wonnde Alla jaɓaani feere nde Aadama jogino mbele suura kerse mum; waktu mo ƴetti berfetti (o wii ma o moɓoro sabu ko ɓoliiɗo). Alla e hoore mum feewni comci mbele suura kerse maɓɓe.
Ɗum noon, wonande ma aan, hol ko woni Comcol Peewal?
Aali-`Imran 3:184 So ɓe pawiima penoowo aan Muhammadu e goonga ɓeen Nelaaɓe adinooɓe ina ngardi e finndeeji laaɓɗi (maandeeji) baɗɗi maana, dallullaaji deftere yaynotoonde nde kañum en fof pawanooma fenaande ko ɓe ngadduno fof e finndeeji mum njaggira fenaande.
Aayeeje teeŋtuɗe e nder Tawreeta
Aadama
Lasli, Suura 3
3:1 Baajol leydi ɓurnoo kullon ladde kon Alla Joomiraaɗo waɗnoo kon fof ƴoƴde. Ngol wii debbo: Ko goonga tigi ko Alla wii: “Woto on ñaam teɓɓite leɗɗe ngesa ba fof.”?
2 Debbo o jaabii wii baajol ngol: Amin mbaawi ñaamde teɓɓite leɗɗe gesa ba fof,
3 so wonaa teɓɓite lekki ngonki e hakkunde mabba ki. Alla wii: “Woto ñaamee heen, woto memee heen, woto on maayde”.
4 Tan baajol ngol wii debbo o: “Muk, on maayataa!
5 Kono Alla ina anndi, nde ñaam-ɗon heen fof, maa gite mon peertu, mbayon no Alla nih, nganndon ko moƴƴi, nganndon ko boni.”
Tesko, Waaju e Naamne Aaye 1 - 5 Ɗoo en njii no Seyɗaane jariborino jom suudu Aadama haa fawi ɗum bakkaat, mbele laato Alla. Alla ko keɓɗo hoore mum kadi hay batte ko o ɗamini e neɗɗo. Ombo jogiti e hoore makko kala ko o yiɗi. Ko ɗum woni ko jom suudu Aadama ndaartanno. O yiɗaano ɗaminaade huunde fof e Alla kadi heɓde ko o foti heɓde ko e juŋngo mum. O yinno ko fewjande fof e mum hoore makko, kala ko woni muuyo makko o heɓana ɗum hoore makko. O yiɗaano loritaade e Alla mbele o heɓa ganndal. O yiɗno ko heɓde ngal, tawa kadi ko kaŋko rokki ngal hoore makko.
Ƴiyal (haqiiqa) oon jariba oo bakkaat wonno ko mbele o waasa yowitaade e Alla. (O heɓa hoore makko)
Fenaande wonnde nde Seyɗaane waɗno e hakkille Aadama kam e jom suudu mum ko wonnde Alla haɗii ɓe huunde e moƴƴere.
Ko woni goonga ko Alla rokkii en kala moƴƴere nde njiɗno ɗen. En njiɗa hay batte goɗɗum ko ɓuri ko Alla rokki en ko. Kono Seyɗaane ina jariboo en mbele jogoɗen miijo wonngo. Mbele aɗa miijo wonnde Alla ina haɗ ma huunde moƴƴere? So tawi ina woodi, ɗum noon maa yah mbakkodinoya mbele keɓanaa ɗum hoore ma tawa a fadaani haa o rokku ma (So tawi ko huunde nde o yiɗi keɓa.)
O aaye wii ko so tawi o ñaami e kii lekki, maa o anndu ko moƴƴi e ko boni. bonannde alanaano Aadama e jom suudu mum. bonannde woodnoo nde tan ko luural hakkunde Seyɗaane e Alla. Ko hono nih wonno wonande neɗɗo. Seyɗaane yiɗno ko waade no Alla nih. Ɗum noon o haɓti kadi o bakkodini. Ko bakkaat makko idi fof e Aduna.
3:6 Debbo o yii lekki ki ina weli ñaamde, ina yooɗi e gite, ina uddita hakkille. 0 fetti heen teɓɓitere wootere, o ñaami. 0 rokki heen gorko makko gondunooɗo e makko, oon ne ñaami heen.
7 Gite maɓɓe peertii, kamɓe ɗiɗo kala, ɓe tini ko ɓe ɓalli mehi, ɓe cañi beremlefi ƴiwi, ɓe kadditii ɗum.
8 Hedde kikiiɗe, nde debbo o e gorko o nani teppe Alla Joomiraaɗo e nder ngesa he, ɓe ndogi ɓe cuuɗoyii Alla Joomiraaɗo e nder leɗɗe ngesa he.
9 Tan Alla Joomiraaɗo noddi gorko o, wii ɗum: “Hol to ngon—ɗaa?” 10 Gorko o wii: “Mi nanii teppe ma e nder ngesa he, kul-mi, waɗi noon ko mi ɓanndu mehru, ndog-mi, cuuɗoyii-mi.”
11 Alla Joomiraaɗo o wii mo: “ Mo anndin ma ko a ɓanndu mehru? Mate a ñaamii e lekki ki kaɗno-maa-mi ki?”
Miijo e Naamne Aaye 7-11 Aadama e jom suudu mum tini ko ɓoliiɓe, kadi ɓe kersi caggal nde ɓe mbakkodini sabaabu ɓe ñaami e lekki ɓe kaɗano. Feere maɓɓe wonno ko ƴettude berfetti mbele ɓe cuura terɗe maɓɓe falo kerse maɓɓe.
Kono ɗum nafaani sabu ittaani haa jooni ko ɓe ɓoliiɓe; kadi ɓe cuuɗi Alla, haa Alla noddi ɓe. Feere maɓɓe ɓennataano. Ko feere Alla nde tan safranno kersa maɓɓe. Maa en njiyoy ndeen feere e ko fayi arde.
3:12 Gorko o jaabii mo, wii: “Debbo mo ndokku-ɗaa mi o, ko oon rokki mi e lekki he, ñaam-mi.”
13 Alla Joomiraaɗo wii debbo o: “Hol ko mbaɗantaa ɗum?” Debbo o jaabii: “Ko baajol ngol fuunti mi, ñaam-mi heen.”
Miijo e Naamne Aaye 12-13 Ɗoo Aadama yooɓti jom suudu mum bakkaat mum, kadi jom suudu o yooɓti (takki) baajol leydi ngol, bakkaat mum.
3:14 Alla Joomiraaɗo wii baajol leydi ngol: “ Ɓayri a waɗii ɗuum, ma a huɗe e hakkunde jawdi ndi fof, e kullon ladde kon fof; ma a waɗtu yahrude reedu, maa a waɗtu ñaamde punndi leydi ñande fof e nguurndam ma.
15 Maa mi waɗ ngañgu hakkunde maa e debbo, hakkunde iwdi maa e iwdi makko: maa iwdi makko moññu hoore maa, maa iwdi maa soppu teppere makko.”
16 O wii debbo: “Maa mi tiisnu tampere reedu ma, maa jibingol ma muus no feewi, kayne maa gilli maa kuccu e gorko ma, kono maa o halfe.” 17 0 wii Aadama: “ Bayri a heɗiima debbo ma, a ñaamii e lekki ki kaɗno-maa-mi ki, leydi ndi maa huɗe sabu maa. Ko e lorla ittataa e mayri ko ñaam-ɗaa ñande fof e nguurndam ma,
18 ma ndi fuɗnane giye e balamaaji, maa a ñaam puɗi gese.
19 Ko e warñeende ma ndañataa ko ñaam-ɗaa haa ndutto-ɗaa e leydi ndi ngummi-ɗaa ndi; ɓayri ko a punndi, ndutto -ɗaa kadi e punndi.“
Tesko Aaye 14- 19 Baajol ŋgol, Aadama e jom suudu mum kamɓe fof kuugal fawa e dow maɓɓe.
3:20 Aadama hono gorko o inniri jom suudu mum Hawaa; ngati ko yumma mum innama-aadee’en fof.
Tesko e Waaju Aaye 20 Ɗoon tan Aadam rokki jom suudu mum innde. O wii mbo Haawa; ɗum woni guurɗo walla nguurndam tawde ko kaŋko woni yumma aade en. Enen fof e seerde ɓalli (guri) ittata ko en iwdi ngootiri jiknaaɓe men ko Aadama e Haawa. (Linnjiila- Golle 17:26)
3:21 Alla Joomiraaɗo waɗani Aadama e debbo mum comci nguru, ɓoorni ɗumen.
Tesko Aaye 21 “Joomiraaɗo Alla feewni comci nguri kullon wonande neɗɗo e jom suudu mum, kadi o ɓoorniri (holtiniri) ɗum hono nih.” Eɗen ciftora nih e nder aaye 7:8 peeje Aadama e Hawaa njogino mbele cuura terɗe mum en tawa peeje mum en nafaani. Gollal Alla ɓuri gollal men moƴƴude. Ɗoo en njii no ɓe ndartirtuno suurde terɗe maɓɓe. So tawi neɗɗo ina dañi haaju e huunde walla dañi ko caɗeele, haa teeŋti e huunde ɓurnde ganndal mum, o waawataa waɗande ɗum hoore makko. Ko Alla tan waawi safrude caɗeele makko kadi o newna haaju makko.
En njii kadi, ɗoo Alla ina jokki e yiɗde neɗɗo. Goonga nih Aadama e Hawaa fof mbakkodini hannde Alla ina jokki e yiɗde ɓe kadi ombo jokka e newnande ɓe yiɗde maɓɓe.
3:22 Alla Joomiraaɗo wii: “Jooni noon, neɗɗo waytii no gooto e men nih anndude moƴƴere e bonnande. Kaɗen mo fortude juŋngo makko mbele omo waasa fettude e lekki nguurndam he ne, o ñaama, 0 wuura haa abada.”
23 Ko ɗuum waɗi Alla Joomiraaɗo riiwi mo e ngesa Eden, mbele omo rema leydi ndi o umminoo ndi.
24 Ko nih woni o riddi mo e ngesa he. Alla Joomiraaɗo waɗi e fuɗnaange mabba seruɓeña’en wondude e silaama jeyngol njiilotooka. Noon, o haɗiri laawol lekki nguurndam reweede.
Uddirka
E ɗowgol Lasli 3:21, Alla rokki Aadama maande, hono no rokkiri e nder Suura 7:26 Alkuraan. Ɗoo en njii no Alla salorinoo peeje Aadama ɗe jogi e no suurdi terɗe mum (berfetti ƴiwi), nde O addani mbo feere makko (hono fewjude comcol nguru). Alla jaɓataaɗaldude neɗɗo e peeje mum waktu mo neɗɗo woni e caɗeele. Ɗum noon e nder Suura 7:26 Alkuraan, Alla ñawndi (safri) caɗeele kerse neɗɗo ɗe. O suurdi ɗum Comcol Peewal. Maa o safru (ñawndu) caɗeele fof diwtuɗe ganndal neɗɗo, gila e bakkaat haa e kerse mum, o suurda ɗe comcol peewal. Hol ko woni Comcol Peewal wonande ma aan? E o saha aɗum ɗeɓi anaade kono maa en njii ɗum e ko fayi arde.
Ko adii nde eɗen njalta e nde yeewtere. Miijoro e nder heen hono ndaa nih. Nde yahno haa Aadama bakkodini, ɓologol makko waɗi caɗeele e nguurndam makko (neɗɗaagal makko) ɗum woni kerse wonande mbo. Ombo yiɗno suurdeede nguru kullel mbele haɗana mbo kerse (koyeera).
Kono Aadama ina jogi haa hannde kerse diwtuɗe ganndal e bakkaat mum o. Ombo dari yeeso Alla ombo heewti gacce. Alla yii bakkaat Aadama o kadi ɗum waɗi kerse ɗo makko.
Mbele ɓuraano o heɓa suuroraade Comcol Peewal ngol tawa ombo waasa heɓde gacce e yeeso Alla? Mbele ɓuraano yooɗde so tawi Comcol Peewal heɓi suurdude gacce Aadama? Joomiraaɗo maa yiyanno e makko neɗɗo timmuɗo, kadi jaafaaɗo, ɓuri ko yiyata e makko neɗɗo puuntaaɗo koomtaaɗo haa bakkodini. Hol no Alla yiirat ma, e miijo ma aan? Mbele o yiirat ma ko poocciiɗo, jaafaaɗo, walla ko neɗɗo koomtaaɗo haa bakkodini?
Caggal nde jaŋnguɗen maande adanere en njii baawɗe Joom’en waɗani Aadama e jom suudu mum Haawa. Jooni eɗen naatana maande ɗiɗaɓere, Nuuhu e Laana ka.
Nuuhu e Laana ka.
Refto
Maande adanere holliino en hono no Alla ñawndirno caɗeele Aadama kerse mum kadi e gacce ɗe o joginoo e daraade mo e yeeso Alla omo woni ɓoliiɗo. Alla suurdi terɗe makko comci nguru kullel. En njii kadi e nder suura 7:26 wonnde comcol peewal no ɓurdi comcol ittangol e kullel moƴƴude. Feere fewjaande e caɗeele Aadama ummoriinde to Joomiraaɗo; ndeen feere ɓuri waɗde maana (fayiida) e diine feere nde o fewjuno e ɓologol makko. Ombo joginoo haaju e yurmeende Alla mbele o suurda terɗe makko. En njii kadi hol inniranooɗo yurmeende e nder AlKuraan.
Caggal nde jaŋnguɗen maande adanere – Comcol Peewal ngol Adama waɗana, en njii Jom Baawɗe o, Joomiraaɗo, yurmeende makko e maɓɓe. Jooni eɗen naatana jaŋde men ɗiɗaɓere, maande ɗiɗaɓere – Nuuhu e Laana ka.
Ndaaren jooni noon maande teeŋtunde ndeen ko ɗiɗaɓere nokkaande e nder defte ceniiɗe ɗee - Laana annabi Nuuhu.
Suura 14 Aaye 9 “Mbele maande araano e mon tawa e nde nawora ɓeen wonɓe e dow leydi, ko adii on: yimɓe Nuuhu, Adnaaɓe, Thamoudnaaɓe, kam e ɓeen arnooɓe caggal maɓɓe ko Alla tan anndi? Nelaaɓe maɓɓe ngariino e maɓɓe ina ngardi e finndeeji ɓe pawi juuɗe maɓɓe e kunuɗe maɓɓe kadi ɓe mbii kamɓe fof, ‘Ko min saliiɓe koŋngol mon, kadi, so goonga, amin njogii sikke mawɗo e dow ɗum ko noddirɗon min.’”
Suura 19 Aaye 58 “Ko ɓee ɗoo ngoni ɓe Alla ɓurni e nder annabaaɓe ummiiɓe e Aadama kam e ɓeen ɓe min ŋabbini e nder laana wondude e Nuuhu, wondude e iwdi Ibraahiima, kam e Isra’el e ɓeen ɓe min ɗownoo kadi min cuɓii ɗum’en. Nde ɓe kaalananoo (kabra) maandeeji joom moƴƴere O, ɓe njani ɓe cujji e ɓe ngoya.”
Aayeeji teeŋtuɗi e nder Alkuraan
Suura 11:25-49
Hud 11:25 Min mbaɗii Nuuhu Nelaaɗo e yimɓe mum[koreeji mum], O wii ɓe, ” Ko miin woni garɗo habrude on e jeertinde on.”
11:26 Mbele ndewon Alla. Sabu so wona ɗuum miɗo hulani on lepte muusɗe (bonɗe) ñalawma darnge.”
11:27 Dañii e oon saha won e yimɓe makko ɓe o yettin no oon kabaaru njawii mbo e nder heen, ngoni e wiide, “Min njaggirma tan ko a neɗɗo no amen nih (hay huunde a ɓuraani min) ko pamaro hakkille tan rewata e ma. Hay batte ko min njii ko ɓurɗaa min. Min njii e mon ko on fenooɓe.”
11:28 O wii,”Eeh yimɓe am! Hol ko ɗum nanndata on? So tawi mi heddiima e baawɗe joomi am, so ɗum yurmeende haawniide e gite mon, ɗeen baawɗe garɗe e am ummoraade e makko mbele min poti ko waawnude on ɗe hay so on mbelaaka ɗe (baawɗe ɗe).”
Miijo e Naamne Aaye 28 Hol ko ndee ɗo yuurmeende addan ma? Mbele nde yuurmeende ina nanndan maa e nde Aadama heɓnoo? (Caggal nde njaŋnguɗaa maande adanere nde.)
Hud 11:29 Eeh yimɓe am, mi ndaartaani ngalu e mon. Njobdi am ko Alla jogii. Mi riwtata abada ɓeen gooŋɗinɓe, maa ɓe kawroy e joom maɓɓe. Kono mi tawi ko on ɗaayɓe (majjuɓe).
11:30 Eeh yimɓe am; hol danndoowo mi e kuugal Alla so mi riddii ɓe? Mbele oɗon ciftora?
Hud 11:31 Mi wiyata on ne ko miin jogii ngalu Alla, alaa ko nganndu mi ko anndaaka, kadi mi wiyaani ko mi maleyka; fawti heen mi añata yimɓe ɓe haa mi wiya Alla jaɓantaa ɓe; sabu ko Alla tan anndi ko woni e ɓerɗe maɓɓe. (Sabu so mi wiino ɓe noon), ma mi laato e fedde fenooɓe ɓe.
11:32 Ɓe mbii; ”Eeh Nuuhu a haaldi e amen, a haaltii. Addan min ɗum noon e ɗum ko mbaajortoɗa min, so tawi ko e jom goonga en njeyeɗa.”
11:33 O heɓɓiti owii, ”Ko Alla tan addanta on ɗum. So ina wela tawa ɗum woorata on ( on ndaɗata heen).
11:34 Ɗoon waaju am alantaa on nafoore tawde ɗo njiɗannoo mi on waajaade ɗo Alla ina majjina on. Kaŋko woni joom mon, ko e makko woni nduttoor mon.
11:35 Walla ɓe mbiya, “O bismiima mbo,” wii, ”So tawi mi bismiima mbo, yo bonannde am yantu e dow am! Hay huunde ko ngon mi (tin mi) e bonanndeeji takkaton mi ɗi.”
11:36 “Kadi Nuuhu habraama; “E yimɓe ma, waɗata haŋkadi jaɓɓe so wono ɓeen jaɓnooɓe. Hoto mettin e ko ɓe nduuminoo waɗde e dow mum (golle maɓɓe).
Miijo e Naamne Aaye 36 Mbele aɗa jogoo sunaare batte golle bonɗe ɗe woɗɓe ngolli? Hakke hakkille ma, mbele Alla ina sunoo batte bakkatuuji yimɓe?
Hud 11:37 Kadi feewnu laana e yamiroore amen. Hoto woytono mi (wullito mi) ko fayti e ɓeen saliiɓe, sabu ko ɓe yooleteeɓe.
11:38 Ndeen o feewnii laana ka e yamiroore nde. Waktu fof mo koreeji makko ɗii mbirtii mbo keddoo ina njalkita mbo. O wiya ɓe, ”So on njalkitii min, baasi alaa, maa min njalkitoyo on hono noon.
11:39 Ndeen kadi nganndaton holi mo lepte kam e gacce bonɗe njogori yanoyde e dow mum!”
Miijo e Naamne Aaye 39 Alla ko joom baawɗe, Nuuhu ko ɗoftiiɗo. Mbele ɓeen jalkitooɓe Nuuhu hannde ngonaa nimsoyooɓe?
Hud 11:40 Kadi nde yamiroore amen ardi e maɓɓe nguleeki haa definirde nde ina waaƴa, min mbii mbo jolnu e laana he tagoode fof dewol mum e gorol yantude e ɓesngu maa. Haa heddoo ɓeen ɓe ñaawoore yani e mum’en, kam e ɓeen gooŋɗinɓe.” Tawi nih gooŋɗinnooɓe wondude e makko keewaano.
Miijo e Naamne Aaye 40 Hol ko waɗnoo ɓeen yimɓe inniranoode hulɓe Alla (gooŋɗinɓe) ɗoftiiɓe?
Hud 11:41 O wii, “Njolee yoo duñ gol makka e deertogol makka won e innde Alla. E goonga joom am ko jaafotooɗo, jurmotooɗo kadi.”
Miijo e Naamne Aaye 41 Hol mo Alla yaafotoo kadi, hol mo o hollata yurmeende?
Hud 11:42 Ɗoon ka hayti ka nawi ɓe hakkunde bempeƴƴe toowɗe no tule. Ndeen Nuuhu noddi ɓiyum, tawi ina woni sara laana ka. “Eeh ɓinngel am joldu e amen mbaawsa heddodaade e ɓee bonɓe.
Miijo e Naamne Hol ko addannoo ɓii Nuuhu o innireede tiiɗɗo hoore (caliiɗo)? Ƴeewen yeeso so tawi en kollanoo ma golle makko.
Hud 11:43 O jaabi, “Miɗa mooloyoo e haayre mbele mi daɗa e ndiyam ɗam.” Ɗoon Nuuhu wii mbo, “Hay gooto waawaa falaade hannde, hoddiro Alla ngo (fof ko halkotooɓe) so wonaa oon mo yurmeende makko woni e mum!” Ndeen tan bempeƴƴe keedi hakkunde maɓɓe, ɓiɗɗo oo yanti e yooliiɓe.
Miijo e Naamne Aaye 43 Hol ko ɓii Nuuhu oo fattunoo mbele dannda ɗum?
Hud 11:44 Ndeen wiya, “Eeh leydi moɗ ndiyam ma! Eeh aan Asamaan, darnu toɓo ngo!” Ndeen ndiyam ustiima, yamiroore waɗaama, laana joofi. “Yoo firtaare woodan yimɓe bonɓe!”
45 Ndeen Nuuhu noddi joom mum kadi wii, “Eeh joomi am aadi ko goonga, goonga ɓiɗɗo am ko ɓesngu am. Ka ñaawoowo mawɗo ñaawooɓe.”
Hud11:46 O wii, ”Eh Nuuhu, o jeyaaka e ɓesngu ma sabu gollal makko bonngal. Hoto naamndo ka alanaa finnde. Miɗo reentin maa hade maa jeyeede e fedde majjuɓe.”
Tesko Aaye 46 wonnde tan ko e jibinannde Nuuhu o jeyaa waɗaani ɓii Nuuhu o dadde tawde o jaɓaani maande Alla nde.
Hud 11:47 Ndeen Nuuhu wii, “Joom am, miɗo moolo e ko mi anndana. So tawi kadi a yuurmaaki mi ma mi laato e waasɓe (majjuɓe).
Miijo e Tesko Aaye 47 Hono no Aadama nih, Nuuhu ne ina foɗnoo ñaagaade yaafuya bakkaat mum. Sabu o wonaa timmuɗo. O bakkodiniino.
Hud 11:48 Ndeen yamiraama e Nuuhu ŋabbidde (joldude) e leñol kala ko wondunoo e makko nder ndeenka e duwaawu. Maa waɗoy e leƴƴi ɗi, ɗi min ndokkata mbelamma e sahaa; kadi lepte bonɗe e dow maɓɓe ummoraade e amen.
11:49 Ko ɗum woni huunde e kabaruuji e ko anndanooka ko min nganndintu maa. Wonaa aan, wonaa leñol maa, hay gooto e mon ganndunooɗo ɗi ko adii, ɗum noon jogo muñal. Moƴƴere maa woodan hulɓe Alla (battane moƴƴe).
Al-Shu'ara' 26:119 Min ndanndi mbo ɗum noon, kaŋko e kala ko o wondunoo e laana he.
26:120 Caggal ɗum min njooli heddiiɓe ɓee [saliiɓe].
Al-Shu'ara' 26:121 Maande nani - Oon saha ko ɓuri heewde e maɓɓe njaɓaano.
Al-Anbiya' 21:76 Nuuhu e noddaango min njaabii mbo min danndi mbo, kaŋko e ɓesngu makko e kulol maɓɓe.
21:77 Min ndanndii mbo kadi e ɓeen jaggirnooɓe dokke amen ko penaale. Ɓe ngoniino yimɓe bonɓe. Ɗuum noon min njoolii ɓe kamɓe fof.
Al-'Ankabut 29:14 Kaydeh min nelii Nuuhu e yimɓe mum. O wondii e maɓɓe duuɓi ujunere ŋakkunde capanɗe joy duŋngu. Ko caggal ɗuum waraango reggini ɓe sabaabunde salaade ɓe.
15 Kadi min ndanndii ɓe, kaŋko e ko wonnoo e laana he, min mbaɗi ɗum annama jeertinde winndere ndee.
Yasin 36:41 Maande wonnde wonande ɓe ko wonnde min nawi njaatiraaɓe maɓɓe e laana tedduka.
Faayiida maande nde
1. Ngal gollal ko maande Alla. Suura 26 Aaye 119-121
2. daɗndoore nde kam e Halkaare nde fof mbaddaa e nder gollal Alla. Suuru 21 Aaye 76-77
3. Sabaabu Halkaare nde ko salaade tuubde. Suura 29 Aaye14-15
4. No Alla danndiri ɓe nih ko ɗum maande. Suura 36 Aaye 41 – “Kadi min nawori leñol (iwdi) maɓɓe e nder laana tedduka (ndimnduka).”. Firo “nawori” e Araboore “hamala”; ɗuum woni naworde doŋngal goɗɗo; ƴettude roondo, walla gaddaade doŋngal.
Aayeeje teeŋtuɗi ittaaɗi e nder Tawreeta
Lasli Suura 6-9
Suura 6:5
Suura 6 Aaye 5 Nde JOOMIRAADO yii bonannde yimɓe ina mawni no feewi e dow leydi, o yii kadi miijooji ɓerɗe maɓɓe fof pawi tan ñalawma fof ko e bonannde,
Miijo, Tesko e Naamne Aaye 5 Ɗo en njii mbaadi neɗɗo caggal nde yani e ngesa ba nde. Teskuya addi wonnde miijo e anniya neɗɗo ko golli ko boni ɓuri heewde e koo golli ko moƴƴi. So tawi neɗɗo ɗaccidaama e hoore mum so Alla ɓilaaki ɗoon, ko ɓuri heewde ko o mbo dogana wonata ko bonannde kono wonataa ko moƴƴi. So tawi ko ɗum goonga (so ɗum woodi)(hiisa no Alla wiiri nih), ɗum noon hol fof no neɗɗo waawirta jogaade hoolaare wonnde golle mum moƴƴe ine mbaawi naanude ɗum Aljanna? So tawi jikku e anniya neɗɗo ɓuri abbaade ko e waɗde bonannde ɗum battane mum fof ko jeynge tan. So tawi aɗum woodi (ko goonga) mbele neɗɗo ina waawi naatde Aljanna? Golle makko moƴƴe tan mbaawaa naatnude mo Aljanna, ko ma yahde e hoddiro e yaafuya Alla (Ndaar suura 16 Aaye 61). Ɗum noon eɗen mbaawi toŋngude mbele deeƴa e hakkillaaji e ɓerɗe wonnde ko teeŋti ko naatgol neɗɗo Aljanna fawaaki tan e golle mum moƴƴe, kono ko e yaafuya Alla fawii. Ko ɓuri waɗde maana (fayiida) e nder nguurndam ko jaŋngude no heɓrata yaafuya Alla mbele eɗen naata Aljanna. Hol no miijori ɗaa heɓde yaafuya Alla?
6:6 o nimsiti ko o tagnoo ɓe ko, ko waɗnoo mo waɗde ɓe e dow leydi. Ɗuum mettii mo.
Miijo, Waaju e Naamne Aaye 6 Haa ɗoo ɗo ngon ɗen bonannde neɗɗo ina heewi e dow leydi ndi haa addani Alla nimsidde ko tagirnoo neɗɗo. Binndol ngol wii ɗoo wonnde Alla mettiniino e ɓernde mum. Hol ko koŋngol ngol firata ɗo ma? Ɗum firata ko sunaare. Mbele aɗa anndunoo Alla ina sunoo e ɓernde mum so en mbakkodini? Ɗum hollirta ko Alla ina yiɗi en no feewi. So tawiino o yiɗaano en ko mettere (finnere) tan o jogantoo en so tawii en mbakkodini. Kono tawde ombo yiɗi en haa diwti, ina muusa mbo so en mbakkodini sabu oon bakkaat ina seernda en e makko. Ombo yiɗi en sara makko. Mbele aɗa yiɗi ɓadaade Alla? Mi wiyaani tan Alla ina mettinana en so en mbakkodini. Ko mbii mi woni ombo jogoo heen ɗiɗi fof mette kam e sunaare fof.
6:7 Ko ɗuum waɗi o wii: “Maa mi moomtu yimɓe tagnoo-mi ɓee fof e dow leydi. Maa mi bonnu kadi kala kulloñ e laadooji e ndiwri, ɓayri mi nimsitii ko peewnirnoo-mi ɗe.”8 Kono Nuuhu, JOOMIRAAƊO welaa ɗum. 9-10 Jooni noon, kabaaru Nuuhu nani: Nuuhu dañi ɓiɓɓe tato worɓe - Saama, Haama e Yaafasa. Nuuhu ko gorko peewɗo ko nuunɗuɗo e nder jamaanu mum. 0 rewata tan ko Alla.
Miijo, Tesko e Naamne Aaye 8-10 Alla heɓii neɗɗo peewɗo ummaniiɗo haɓaade kala bonannde e nder Aduna he e oon sahaa: Nuuhu, binndol ngol wii ɗo ko wonnde Nuuhu ko neɗɗo peewɗo, mo nawdetaake e hay gooto e sahaa mum. Wiyaama nih ombo yahdanno e Alla. Hol ko ɗum firti, e hakke hakkille ma? Ɗum firti ko Alla ko sehil makko, kadi ombo wondanno e Alla; o yeewtida e makko caɗeele makko, nguurndam makko, kam e huunde fof. Mbele wonaa hono nih mbadatta e sehil ma? Mbele sehilaaɓe njahdataa? Mbele aan aɗa yahda e Alla? Mbele Alla ko sehil ma? Mbele aɗa haalda e Alla geɗe keewɗe e nguurndam ma hono no mbaddataa e sehil maa nih?
6:11 Kono yimɓe heddiiɓe ɓee fof ko ooñiiɓe e yeeso Alla. Ɓe kebbinii aduna oo fitina.
12 Alla ndaari aduna o; o tawi omo ooñii, ngati tagooje guurɗe ɗe fof ndewi ko e laawol ooñaare. 13 A11a wii Nuuhu- “Mi fellitii momtude tagooje guurɗe fof, ɓayri ɗe kebbinii e aduna o bonannde. Ma mi momtu ɗe, mi momta leydi.
14 Ƴettu leɗɗe biyeteeɗe gofer, cehaa heen laana mbayka no wakannde mawnde nih, mbaɗaa heen cuuɗi, ɓaataa e mum koltaar nder e boowal.
15 Ko hono nih cehirtaa ka: ka jogotoo ko diraaji teemedde tati njuuteendi, e diraaji capanɗe joyi njaajeendi, e diraaji capanɗe tati tooweendi.
16 Mbaɗanaa ka wuddere yaynorde nde diraa ɓilotoo hakkunde mum e les mbildi ndii, mbaɗaa damal heen baŋnge. Mbaɗaa to nder to kuɓeeje tati pawondirɗe.
17 Miin noon, maa mi addu ilam ɗufan e dow leydi, mbele aɗam momta kala ko wuuri e les asamaan: ko woni e dow leydi fof, ko ko momtotoo.
Miijo e Tesko Aaye 13-17 Ɗoo Alla wii Nuuhu wonnde maa O halku Aduna oo fof o halkira ɗum ilam ɗuufam. Caggal ɗuum o yamiri Nuuhu yo feewnu laana mawka.
6:18 Kono maa mi waɗ hakkunde men aadi; maa a jol e laana he, aan e ɓiɓɓe maa worɓe, debbo maa e rewɓe ɓiɓɓe maa.
19 Njolnaa e laana he kadi kullon, kullel fof e leñol mum, leñol fof heen ɗiɗi, dewel e gorel, mbele akon ndaɗa.
20 Ndiwri, e kullon, e laadooji, ɗiɗi heen e leñol fof maa ngar e maa mbele ina ndaɗa.
21 An ne, ƴettaa ñamri kala, mbaɗaa ɗum njooɓaari. Ma ndi won nguura mon, aan e majji.”
Miijo e Naamne Aaye 18-21 Ɗoo en njii wonnde Alla fiɓondiri Aadi e Nuuhu. Nuuhu e galle mum maa ndaɗ e halkaare nde Alla anniyii waɗde e dow leydi he nde o waɗirta ilam ɗuufan. Ɗum noon, hol jogorɗo danndude Nuuhu e galle mum (iwdi)?
6:22 Nuuhu waɗi ko Alla yamirnoo ɗum koo fof.
Miijo e Tesko Aaye 22 Ɗoo, aɗa waawi anndude hol ko waɗnoo Nuuhu neɗɗo peewɗo e yeeso Alla. Wiyaama ɗo wonnde Nuuhu waɗannoo tan ko ko Alla yamiri.
Suura 7
7:1 JOOMIRAADO wii Nuuhu: “Jol e laana he, aan e galle maa fof; ngati mi yii e oo ɗoo jamaanu, ko aan woni neɗɗo peewɗo e yeeso am
Miijo, Tesko e Naamne Aaye 1 Ɗoo Alla wii Nuuhu yo naat e nder laana ka. Hol daliilu (finnde) dokkaaɗo ɗoo hollude en wonnde Alla danndi Nuuhu e ilam ɗufan ɗam? Sabu ɗuum e oon jamaanu ko Nuuhu tan wonnoo keɓtinaaɗo e peewal ɗo Alla ɗo. (Jooni noon eɗen mbaawi ƴeewde comcol peewal ngol yeewtere mum waɗaa e Suura 7 Aaye 26 no nafoore mum (ɓure mum) poti.).
2 E jawdi ñaameteendi ndi fof, jolnu heen dewol e gorol laabi jeeɗiɗi, yantude e kullon ladde ñaameteekon kon fof, dewel e gorel, laabi jeeɗiɗi. Jawdi ndi ñaametaake ndi, ndiin ne, njolniraa ndi dewol e gorol tan. Kullon ladde kon ñaametaake kon, koon ne, njolniraa kon dewel e gorel tan.
3 Ko fayti ko e ndiwri, jolnu heen dewel e gorel laabi jeeɗiɗi, mbele geɗel fof e leñol mum ina daɗa, wooda e aduna. 4 Heddii tan ko balɗe jeeɗiɗi mi waɗa toɓo e dow leydi he hakke jammaaji capanɗe nayi e ñalawmaaji capanɗe nayi, tan mi momta e dow leydi kala tagoore nde mbaɗnoo-mi.” 5 Nuuhu waɗi ko JOOMIRAAƊO yamirnoo ɗum koo fof. 6 Nuuhu yahratnoo ko e duuɓi teemedde jeegom nde ilam ari e dow leydi nde.
7 Kaŋko e ɓiɓɓe makko worɓe, e debbo makko, e rewɓe ɓiɓɓe makko, ɓe njoli e nder laana he, mbele eɓe ndaɗa e ilam dufan ɗam.
8-9 E jawdi ñaameteendi ndi e ndi ñaametaake ndi, wondude e kullon ladde ñaameteekon kon e kon ñaametaake kon, geɗel heen fof dewol e gorol, ngari haa njettii, njoli e laana he, no Alla yamirirnoo ɗum Nuuhu nih.
10 Balɗe jeeɗiɗi caggal ɗuum, ilam ɗufan ari e leydi. 11 E hitaande teemedde jeegoɓere nguurndam Nuuhu, ñalawma sappo e jeeɗiɗaɓo e lewru ɗiɗaɓuru, gite ndiyam luggere leydi fof pucciti, damuɗe diƴƴe asamaan ngudditii.
12 Toɓo toɓi e dow leydi jammaaji capanɗe nayi e ñalawmaaji capanɗe nayi.
13 E oon ñalawma, Nuuhu e ɓiɓɓe mum tato worɓe, Saama, Haama e Yaafasa, debbo Nuuhu e esiraaɓe mum tato rewɓe, njoli e nder laana he.
14 Kamɓe e kullon kon e laadooji ɗii e ndiwri ndii, geɗel heen fof e leñol mum, ɓe njoldi.
15-16 E ko waɗi ko woŋki fof, ɗiɗon e heen, geɗel kala, dewel e gorel, njoldi e Nuuhu e laana he, no Alla yamirirnoo mo ɗum nih. Tan JOOMIRAAƊO uddi damal nga1 caggal makko.
Miijo e Naamne Aaye 15-16 Hol fof no Nuuhu waawri uddude damal laana ka no ngal way mawnude? Alla uddani mbo ngal.
7:17 Ilam ɗufan woni e walde balɗe capanɗe nayi e dow leydi. Ndiyam ŋabbi, suuti laana ka haa ka woni e yeƴaade.
18 Ɗam ŋabbi, ɗam toowi, haa laana ka waɗti hayde e dow ndiyam he.
19 Ndiyam ina ɓeydoo heewde, kaaye ɓurɗe toowde ɗe fof njoolii. 20 Kaaƴe ɓurɗe toowde njoolii diraaji sappo e joyi.
21 Kala ko dillatnoo e dow leydi maayi: ndiwri, jawdi, kullon ladde, laadooji, kañumen e yimɓe fof.
22 Ka1a ko foofatnoo e dow njoorndi ndii fof maayi,
23 ka1a tagoore wuurnoonde e dow leydi firtii, gila e yimɓe haa e kullon, haa e jawdi. Fof firtii, haa heddii Nuuhu e ko joldunoo e mum e laana he ko.
Miijo e Tesko Aaye 23 Ko annabi Nuuhu e ɓesngu mum e ko njoldi e laana ka, keɓi daɗde e halkaare ilam ɗam waɗi e leydi ndi.
7:24 Ndiyam ɗam dammbii e dow leydi he ñalawmaaji teemedere e capanɗe joyi.
Suura 8
8:1 Alla siftori Nuuhu, kullon ladde kon, jawdi ndi e kala ko o joldunoo e laana he; o yamiri henndu yoo wuttu e dow leydi he: ndiyam ɗam fuɗɗii ɓeeɓde.
2 Gite ndiyam luggere leydi nde, kañumen e damuɗe asamaan ɗe nguddaa, toɓo silti haŋkadi.
3 Ndiyam woni e ɓeeɓde, ina ɓeeɓa tan. Nde balɗe teemedere e capanɗe joyi ɓenni, ndiyam ɗam ustii.
4 E ñalawma sappo e jeeɗiɗaɓo e lewru jeeɗaɓuru, laana ka guusi e dow haayre wiyeteende Ararat.
5 Ndiyam ɗam woni e ustaade haa ñalawma gadano e lewru sappoɓuru. Ko ndeen cettameeje kaaƴe peeñi. 6 Nde balɗe capanɗe nayi ɓenni kadi, Nuuhu udditi henorde nde waɗnoo e laana he nde.
7 O jaggi jey, o acci ɗum diwi, ina yaha ina arta haa ndiyam ɗam ɓeeɓi e dow leydi he.
8 O jaggi kadi foondu, o woppi ɗum diwi, mbele omo ƴeewa so tawii ndiyam ɗam ustiima e dow leydi he.
9 Kono foondu ndu roŋki dañde nokku ɗo juurii, ngati ndiyam ɗam ina heddinoo tawo e dow leydi ndii fof; ndu arti e makko e nder laana he, o forti juŋngo makko, o jaggi ndu, o waɗti ndu e laana he.
10 O fadi kadi haa balɗe jeeɗiɗi goɗɗe timmi, o jaggi kadi foondu ndu, o woppi ɗum diwi.
11 Ndu arti e makko kikiiɗe, tan o yii beremlefol keccol iwngol e lekki oliwi ina woni e hoggo mayru. Ko ɗuum waɗi, Nuuhu anndi ndiyam ɗam ustiima no feewi e dow leydi he.
12 O fadi kadi haa balɗe jeeɗiɗi goɗɗe timmi, o jaggi foondu ndu, o acci ɗum diwi; e ngol noon, ndu artaani.
13 E hitaande teemedde jeegoɓere e goo nguurndam Nuuhu, e ñalawma gadano e lewru adanndu, ndiyam ɗam hori. Nuuhu itti mbildi laana ka, o lemii e saraaji he fof, tan o tawi leydi ndi yoorii.
14 E ñalawma noogaas e jeeɗiɗaɓo e lewru ɗiɗaɓuru, leydi ndi yoori haa laaɓi.
15 Nih woni, Alla haaldi e Nuuhu, wii ɗum:
16 Ƴeeŋ e laana hee - aan, debbo maa, ɓiɓɓe maa worɓe e rewɓe mumen.
17 Ƴeeŋnu kadi kullon ladde kon fof, jawdi ndii fof, wondude e laadooji ɗi fof; yo ɗi caro, ɗi njeeña, ɗi keewa e dow leydi he.” 18 Nih woni Nuuhu yeeŋi e laana he, kañum e ɓiɓɓe mum, e debbo mum, e esum’en rewɓe.
19 Kullon ladde koñ fof, laadooji ɗii fof, ndiwri ndii fof, jawdi ndii fof, geɗal heen fof, ƴeeŋi e laana he. 20 Nuuhu mahani JOOMIRAADO sakkorde. O jaggi e kala jawdi ñaameteendi ndi, e ndiwri ndi, o sumi sadakeeji ɗi e dow oon nokku.
Tesko Aaye 20 Nde yahno haa ndiyameeje ilam ɗufan ɗam hori (yoori) e leydi he (ina yaha ko fotino hitaande); Nuuhu e ɓesngu mum kam e kulloñ njalti e laana ka. Nuuhu ko jom teddungal, nde Alla daɗndunoo mbo kaŋko e iwdi makko, o feewni sakkorde; kadi o ƴetti kala kullel ɓurngel laaɓde e fannu heen (gila e daaba haa e ndiwri) o suɓi ɗum e laaɓal o hirsi e dow sakkorde nde mbele laato sadak weltinde Alla.
8:21 Uureeki ki weli JOOMIRAAƊO, wii e hoore mum: “Haŋkadi, mi wontaa huɗ leydi ndi sabu ko innama-aadee’en mbaɗata ko. Mboɗo anndi miijooji aadee’en ko bonɗi gila e cukaagu mumen. Haŋkadi, mi wontaa firtir ko tag-mi nih.
22 Cagga1 aduna gasaani, jabbere e coñal, ɓuuɓol e nguleeki, nduŋngu e ceeɗu, jamma e ñalawma, nattataa.”
Miijo e Tesko Aaye 21 Uurngol daabaaji (kullel) cumaaɗi wonno ko laati deeƴnoowo Alla. Oo sadak mo Nuuhu waɗno weli Alla no feewi haa Alla wii, “Ko heddii heen ko mi wonta huɗir leydi batte neɗɗo, sabu bonannde ko ko ɓooyi nehaade e neɗɗo gila ko cukalel kadi mi wonta halku haa mi momta ko mbaɗnoo mi hono no mbaɗ mi jooni nih.” Nuuhu noon wonaa kañum idi waɗde sadak daaba cumaaɗo fahde e Alla. Abel kadi waɗiino ɗum e Lasli Suura 4 Aaye 4. En njii e nder ɗii ɗoo fannuuji ɗiɗi fof Alla ina weltoo no feewi e sadak daaba aɗum weltina mbo kono eɗen mbaawi anndude waɗde sadak daaba cumaaɗo ko huunde mawnde to Alla. Maa en keɓoy anndude haqiiqa o yeeso kala huunde weltinoore Alla ina heewi nafoore (fayiida).
Sura 9
9:1 Alla waɗi e Nuuhu e ɓiɓɓe mum barke. 0 wii ɓe: “Njeeñee, keewee, kebbinee aduna o. 2 Kullon ladde, ndiwri, laadooji, liɗɗi, fof maa hul on, doga on. Ɗi mbaɗaama e kalfaandi mon.
3 No ndokkirnoo-mi on nih huɗo hecco gila adan, jooni oɗon mbaawi ñaamde kala ko wuuri ina yaha.
4 Kono woto ñaamee teewu keddoriingu ƴiiƴam, ngati ko kañnjam woni nguurndam maggu.
5 Ƴiiƴam mon kadi, fittaandu nguurndam mon, maa mi yoɓno ɗum; maa mi yoftano kala neɗɗo mo kullel wari; neɗɗo barɗo banndum ne, maa mi yoɓno ɗum nguurndam neɗɗo.
6 Kala dufɗo ƴiiƴam neɗɗo, maa ƴiiƴam mum rufire ƴiiƴam banndum, ngati Alla nanndini neɗɗo ko e mum.
7 Ɗum noon, njeeñee, keewee, caroɗee e aduna hee fof.”
8 Alla wii kadi Nuuhu e ɓiɓɓe mum:
9 “Jooni, maa mi waɗ aadi hakkunde men, maa mi waɗ mo hakkunde am e jibinannde maa,
10 e kala kulloñ nguurkoñ ngondukoñ e maa, kala ndiwri, kala jawdi, kala ko ƴeeŋnoo e laana he.”
11 Mi waɗii aadi hakkunde am e mon wonnde ilam ɗufan ngoɗɗam wontaa firtude tagoore, wontaa firtude leydi haŋkadi.” 12 A11a wii kadi: “Maande aadi mo mbaɗ-mi hakkunde am e mon, hakkunde am e tagoore o, nani, ɗum ko wonande yontaaji garayooji ɗii kala:
13 mi waɗii timtimol am e nder duule, yoo ngol won maande aadi hakkunde am e leydi.
14 So tawii mi renndinii duule e dow leydi, timtimol maa feeñ e nder duule he,
15 ma mi siftor aadi mbaɗdu-mi e mooɗon o, onon e tagoore, aadi mbiyɗo ndiyam wontaa wayi no ilam ɗufan nih saka firta tagoore. 16 So timtimol ngol feeñii e nder duule, maa mi ndaar ngol, mi siftora aadi mo firtotaako mo mbaɗ-mi hakkunde am e tagoore o.” 17 A11a reftanii ɗum Nuuhu, o wii: Ko ɗuum woni aadi mo mbaɗ-mi hakkunde am e tagoore o.
Tesko Aaye 12-17 Alla wii kadi, “Ɗum woni maande aadi am. Miɗo waɗa ɗum hakkunde am e mon, hakkunde am e kala ko tagaa fittaandu ko sati on. Nde maande wonata kadi hakkunde am e jibinannde aroore caggal mon. Maa mi waɗ timtimol e duule he, ngool timtimol wonata maande aadi hakkunde am e mon (leydi). So mi addi duule ɗee e dow leydi, nde timtimol ngol feeñ fof maa mi siftor aadi hakkunde men kam e aadi hakkunde am e kala ko taga fittaandu. Nde timtimol ngol woni e nder duule ɗee fof ma mi yii kadi mi siftora aadi mo mbaɗ mi haa abada hakkunde am e kala ko tagaa fittaandu e dow leydi.” Kadi Alla refti, “Timtimol ngol ko maande aadi mo mbaɗ mi hakkunde am e kala ko tagaa fittaandu e dow leydi ndii.”
Faayiida maande Laana Ka
Geɗal jiitiniingal e maande nde – Annabi Nuuhu ko ɗoftiiɗo (gooŋɗuɗo) wonnoo. Ombo jaɓnoo koŋnguli Alla haalatnoo ɗii e ko fayti e ilam ɗufan ngarojam ɗam. Tawde woni koo gooŋɗinɗo, o feewni laana, kadi o naati heen. Laana peewniraaka leggal danndi Nuuhu e galle mum.
Battane mum Nuuhu wonii gadano e nder gooŋɗinɓe hesɓe; gooŋɗinɓe keɓat faabu Alla (daɗndoore) e ɗooftaare.
Maande nde miijo aynata – Ko Alla tan, waawi waɗde yimɓe e laawol daɗndoore. Aadama waawaano suurde gacce mum. Alla newnani mbo Comcol Peewal. Nuuhu waawaano heɓande hoore mum laawol daɗndoore e ñaawoore Alla nde; Ko Alla tan waawi ɗum. Alla ƴetti waɗi ɗum nih “hamala”, o nawi Nuuhu e nder laana ka. Miijo woni kala yimɓe rewɓe kadi gooŋɗinɗo fof ina mbaawi keɓa ndeen fodoore.
En mbismiima winndere nde e jaŋde men aroore, maande tataɓere (3) ko adi eɗen ngudda. Siftorde e maande go’o (1) bakkaat gilli Joomiraaɗo e Aadama e Hawa – Comcol Peewal. Maande ɗiɗaɓere – Ilam Ɗufan - Nuuhu e Laana ka – Alla fiɓi aadi Ilam ɗufan wonta momtu ko O tagno.
Uddirka
Daabaaji cumaaɗi ko huunde waɗde faayiida to Alla.
Maande Comcol Peewal kam e maande Laana Ka kolliri en ko wonnde Alla ina jogii baawɗe no ina danndira yimɓe kadi no ina fawra kuugal e bakkodinɗo. Alla holliri en wonnde ma o danndu en e bakkaat men e feere makko, kono wonaa e feere men. Jooni noon ma en njii no o timminirta feere yooɗ nde. E feccere aroore, so Alla jaɓi, ma en njii maande tataɓere teeŋtunde nde Alla waɗi, ndeen maande woni sadak mo Ibrahiima waɗno.
Ibrahiima
Refto
En njii e nder maande Comcol Peewal kam e maande Laana Ka, njooɓaari ndi Alla e hoore mum joginoo ina danndira jiyaaɗo mum. Maande timminirtaake tan e golle moƴƴe ɗe yimɓe gollata.
Jooni noon; hol no Alla yuɓɓinirta gollal ngal?
Cimooje tuugnorɗe cuptaaɗe e nder AlKuraan.
Al-`Ankabut 29:23 Wonande kala jedditiiɗo aayeeji Alla ɗi e kawral mum, ɓeen kadi yedditiiɓe yo ɗamtindo yurmeende Alla. Kadi maa ɓe keɓ lepte muusɗe[bonɗe].
29:24 Oon saha alaa ko wonnoo jaabowol maɓɓe so wonaa; mbaree mbo walla nduppee mbo. Ɗum fof e waade noon Alla sowi mbo (danndi mbo) e jeynge. Ɗum yonii maande wonande yimɓe gooŋɗinɓe ɓee.
Miijo e Tesko Aaye 23-24 Ɗoo en njii wonnde Ibrahiima ko maande.
Sura 37:83-113
Al-Saffat37:83 Ibrahiima ko gooto e hoohooɓe diine laaɓɗo jeya.
Miijo e Naamne Aaye 83 Eɗen ummo seese seese e Nuuhu haa yetto Ibrahiima. Hol no Ibrahiima rewrannoo laawol Alla ngol? Leelata keɓen heen faamamuya.
Al-Saffat 37:84 Ibrahiima yehi e joom mum ina yahdi e ɓernde laaɓnde.
Miijo e Naamne Aaye 84 Hol ko woni ɓernde sellunde?
Al-Saffat 37:85 Sahaa mo o naamndi Baaba makko e dental ngal o wii, “Hol ko ndew ɗon?”
37:86 Mbele e majjere ngonɗon e mum nde ndartoton ko allaaji ɗi njiida e Alla gooto O?
Miijo e Naamne Aaye 86 Hol ɗiin allaaji goɗɗi gaa Alla gooto mbo yimɓe ɓe njiɗi oo?
Al-Saffat 37:87 Hol ko woni anniya mon e Joomiraaɗo jom winndere ndee?
37:88 Nde ɗum yawti o hooyni dow o ndaari koode ɗee.
37:89 Caggal ɗuum o wii, “O sellaani.”.
37:90 Ɗoon tan ɓe nduŋtii, ɓe njehi.
37:91 O waɗi ɓodi ɓodi o hucci e allaaji maɓɓe ɗii, o wii ɗi,”Mbele on ñaamataa?”
37:92 “Hol ko haɗi on jaabaade mi?”
37:93 Tan o woni e fiirude ɗi juŋngo makko ñaamo ngo.
37:94 Ɗoon e ɗoon yimɓe ɓee ngari e makko ina ndoga.
37:95 O heɓɓitii o wii ɓe,”Mbele ndewoton ko onon e koye mon ko peewnirɗon juuɗe mon?
Al-Saffat 37:96 Tawi kadi ko Alla tagi on, tagi ko peewnuɗon ko?”
37:97 Ndeen ɓe mbiyondiri e koye maɓɓe,”Mahan en mbo gaabugu mbeddoɗen mbo e nder ƴulɓe boɗeeje jeynge.”
37:98 Ɓe njiɗiino jamfaade Ibrahiima, kono min mbaɗi ɓe foolaaɓe. Min ƴetti mbo min pawi mbo e dow maɓɓe.
37:99 Caggal ɗuum o wii, “Miin, mi ruttiima e Joomi am mbele o ɗowa mi o hisna mi.”
37:100 O ñaagi joom makko yo rokku mo ɓesngu tawa ko e moƴƴuɓe.
37:101 E dow ɗuum min kabrii mbo gargol ɓiɗɗo gorko moƴƴo. Oon woni Ismaaiila.
37:102 Nde Ismaaila heɓnoo duuɓi yahdude e makko, o wii, “Ɓiŋngel am, mi yii e koyɗol miɗo woni e hirsude ma. Jooni hol ko woni miijo ma?” Ɗoon Ismaaiila heɓɓitii wii baaba mum, ”Eeh jiknaaɗo am tedduɗo [korsuɗo], waɗ ko njamiraɗaa; maa a tawoy am e fedde moƴƴuɓe.”
37:103 Baaba e ɓiɗɗo fof ngonii jebbiliiɓe e fodoore Alla. Ndeen Baaba o hippi ɓiɗɗo o.
37:104 Ndeen min noddii mbo, min mbii, ”Eeh Ibrahiima!
37:105 Min mbii mbo ɗo o gooŋɗini koyɗol makko nih. O jaɓi yamiroore ko hono nih min njoɓirta waɗooɓe ko moƴƴi!”
37:106 Ɗuum woni gollal ceettiniingal.
Al-Saffat 37:107 Ɗoon min cootti layya mo o jogornoo waɗde o (hono ɓiyiiko o) min mbaɗtiri ɗum layya kaanɗo e moƴƴere.
Miijo e Naamne Aaye 107 Hol firo ngol ɗo koŋngol soottaade? (Firo e saggitorde – “Mbele ko ɓoccitaade e macungaagu (wonta dimo) walla ko yoɓirde kuugal fawano buuɗi kaalis?”)
Al-Saffat 37:108 Min njaggiri gollal makko maantiniingal e ko aroyta.
37:109 Yoo kisal won e Ibrahiima.
Naamndal Aaye 108 Hol duwaaw mo Ibrahiima woppanano? Ƴeewtindo e Tawreeta.
Al-Saffat 37:110 Joom golle moƴƴe ko ɗum woni nduttudi mum.
37:111 Ibrahiima ko e gollooɓe ɗoftiiɓe jeyano.
37:112 Min ngaddani mbo kabaaru moƴƴo hono nelaaɗo cuɓaaɗo e nder goongiyaŋkooɓe. Oon wiyetee ko Ismaaila.
37:113 Min nduwaniima mbo kaŋko e Ismaaila. E nder leñol makko ina heen neɗɗo moƴƴo, ina heen gaño makko peññiniiɗo.
Aayeeje teeŋtuɗe e nder Tawreeta
Lasli Sura 12 aaya 1-4
1 JOOMIRAAƊO wii Ibraam, “Ummo leydi maa, leydi baaba ma’en. Ummo galle baaba ma, payaa leydi njogor-mi hollude ma ndi.”
2 Maa mi waɗe leñol mawngol,
maa mi waɗ e maa barke,
maa mi mawnin innde maa,
maa barke jippine e yimɓe sabaabunde maa.
3 Maa mi huɗ huɗɓe ma;
maa a barkinire leƴƴi aduna ɗi fof.
4 Ibraam ummii no Joomiraaɗo wiyrunoo ɗum nih; Loɗ yahdi e makko. Ibraam dañnoo ko duuɓi capanɗe jeeɗiɗi e joyi nde yalti Haran nde.
Tesko Aaye 1-4 Ɗoo Alla fodani Ibrahiima wonnde maa mawnin leñol mum. Kono o haaɗaani ɗoon tan; o wii mbo kadi maa mi duwane, kadi maa mi barkin leƴƴi Aduna ɗi fof sabaabunde ma.
Sura 15 aaya 1
1 Ndeen ɗum ɓennii, koŋngol JOOMIRAAƊO ari e Ibraam e nder jiyɗe, wii, “Ibraam, woto hul! Ko miin woni njogitaari maa; maa njeenaari maa heew no feewi.”
Miijo, Tesko, e Naamne Aaye 1 Ɗoo Alla ina haalda e Ibrahiima e nder njiiɗe. Mbele Alla meeɗi haaldude e maa e nder njiiɗe walla e koyɗol? O wii mbo, “Woto hul, Ibrahiima! Maa mi reene kadi maa mi rokke dokkal maŋngal. “
Ɗuum kadi ko fodoore wonnde nde Alla rokki Ibrahiima so wonno ko aan e hoore maa? Mbele aɗa jogii kuli huli? Mbele aɗa jaɓi Alla woni njogitaari maa kadi deenoowo maa? Ina tawee e nokkuuji keewɗi e nder Tawreeta, e nder Linjiila ɗo Alla wii en hoto en kul. O fodi wonnde maa o reen en. Mbele aɗa gooŋɗini ɗum? Mbele aɗa jogii hoolaare e Alla wonaa deenoowo maa? Mbele Alla ina waawi danndude en e Seyɗaane, jinneeji, yitere bonnde kam e kuddi? Haalaama kadi wonnde njeenaari Ibrahiima ina jogori mawnude no feewi. Linjiila fodanii en wonnde Alla ina joganii en njobdi so en ndaartii ɗum.
2-3 Ibraam jaabii, wii mo, “JOOMIRAAƊO, hol ko njogor-ɗaa tottude mi? Mi dañaani, a rokkaani mi iwdi, jogori ronde mi ko mawɗo liggantooɓe mi o, hono Eliyeesa mo Damas; ko kaŋko heɓata ngalu am.”
Miijo e Tesko Aaye 2-3 Ɗoo Ibrahiima ñaagiima Alla, ɓiɗɗo tawde alaa ɓiɗɗo hay gooto. E Lasli 12:7, Alla fodi wonnde ma tottu leydi Kanaan fof iwdi Ibrahiima. Ɗuum waɗi jaakre e Ibrahiima, o woni e wiide e hoore makko hol fof no mo alaa ɓiɗɗo rokkirte ko foti no leydi ruttoo fodanee maa iwdi mum ron.
4 Ndeen tan JOOMIRAAƊO haaldi e makko, wii mo: - Wonaa oon jogori wonnde donoowo maa, ko mo ndañ-ɗaa e duhol maa jogori wonnde donoowo maa.
5 Ndeen o yaltini mo boowal, o wii mo: - Ndaar asamaan o, lim koodee ɗe so aɗa waawi. Ko noon iwdi maa jogori fotde.
Miijo e Tesko Aaye 4-5 Alla wii Ibrahiima wonnde maa a dañ ɓiɗɗo kadi mi hebbina iwdi makko haa ɓe pota e koode asamaan ɗee.
6 Ibraam hooli JOOMIRAAƊO. Ko ɗuum waɗi JOOMIRAAƊO jaggiri mo peewɗo.
Miijo, Tesko, Waaju e Naamne Aaye 6 Ɗum ɗoo ko aaye baɗɗo fayiida. Oo ɗoo Aaye holliti ko hoolaare Ibrahiima mawnde nde o joginoo e Alla haa addani Alla riiwtude ñaawoore e makko. So tawii aɗa yiɗi yahde Aljanna so tawii a maayi, aɗa foti ndaartude peewal. Yimɓe heewɓe ina cikka wonnde ngonirta peewɗo tan ko waɗde golle moƴƴe. Aaye o holliri wonnde Peewal yowitii tigi-tigi. Ko e hoolaare timmunde (jebbilaare) ngooŋɗina Alla. Hol ɗo pawɗaa hoolaare ma mbele mbaawa natde Aljanna so tawii a maayi? Mbele aɗa jogii hoolaare e golle ma moƴƴe walla mbele pawɗaa hoolaare ma ko e Alla?
Sura 21 aaya 1-7
1JOOMIRAAƊO siftori ko wiyinoo Saaratu ko, waɗani ɗum fodoore mum.
2 Saaratu woni reedu, dañdi e Ibrahiima ɓiɗɗo gorko tawi Ibrahiima naywiino, e sahaa mo Alla wiynoo mo.
3 Ibrahiima inniri ɓiɗɗo gorko o, “Isaaga”.
4 Isaaga dañi balɗe jeetati tan, o naattini ɗum no Alla yamirirnoo ɗum nih.
5 Ibrahiima yahratnoo ko e duuɓi teemedere nde Isaaga jibinaa nde.
6 Saaratu wii: - Alla weltinii kam, mi jalii; neɗɗo fof nanɗo ɗum maa jalan am.
7 Saaratu wii kadi: -Holi miijinooɗo maa Ibrahiima dañdu e Saaratu ɓiɓɓe? Ndeen-ne-dey, mi jibinanii mo ɓiɗɗo gorko e nder nayeewu makko.
Miijo e Tesko Aaye 1-7 Alla joom baawɗe o ina tiiɗnu no fodoore fodannoo Ibrahiima e Saaratu ndeen o rokki ɓe Isaaga. Oon woni ɓiɗɗo mo leyɗeele aduna oo fof mbarkinirtee sabaabunde mum. Ibrahiima heɓiino duuɓi teemedere kadi Saaratu ne heɓi duuɓi capannɗe jeenay. Duuɓi Saaratu yaharanno ɗii heɓde heen ɓiɗɗo ko huunde tiiɗnde, kono Alla waɗii kaawniiɗe; alaa fof ko sattiri Alla.
Sura 22 aaya 1-18
1 Nde ɗum ɓenni, Alla ƴeewtindii Ibrahiima, wii ɗum, “Ibrahiima!”
O wii, “Naam!”
Miijo e Tesko Aaye 1 Ɗoo e nder Aaye 1 en njii Alla ina haalda e Ibrahiima tawi alaa ko ɓilii hakkunde maɓɓe. Joom men ko laamɗo mo ni emen fof kadi ombo haalde e yimɓe makko.
2 Alla wii. “Naŋngu ɓiye bajjo mo korsin-ɗaa o, hono Isaaga; njahaa leydi Moriya, mbaɗaa ɗum toon sadak cumeteeɗo e dow wootere e kaaƴe ɗe njogor-mi haalande ma nde.”
Miijo, Tesko, Waaju e Naamne Aaye 2 Alla ƴetti Ibrahiima ƴeewtindi ɗum wii mbo yo ƴettu ɓiyiiko Isaaga mo o yiɗnoo no feewi o waɗana ɗum sadak juɗaaɗo. Mbele aɗa anndi ko ɗum huunde tiiɗnde wonande Ibrahiima? Isaaga wonno ɓiɗɗo gorko mo Alla fodannoo Ibrahiima e nder nayeewu mum; ɓiɗɗo gorko mo Alla jogornoo barkinirde Aduna oo fof e batte mum. Ɓiɗɗo gorko mo Ibrahiima e Saaratu mo poɗno fattude ko foti no duuɓi noogas e nayi. Caggal nde ɓe keɓi fodoore Alla. Kadi en njii gonngol hono sadak daaba cumaaɗo way heewde nafoore to Alla.
3 Ibrahiima ummii subaka law, haɓɓi mbabba mum, nawori maccuɓe mum ɗiɗo e Isaaga. O feciti leɗɗe ngam sadak kirseteeɗo o, o yehi to Alla wii mo to.
4 E ñalawma tataɓo he, Ibrahiima ɓamti gite mum, soynii nokku o to woɗɗi.
5 O wii maccuɓe makko ɓe, “Ndaroɗee ɗo, onon e mbabba ba. Miin e cukalel ngel, amin njaha ɗaa sujjoyde, min ngarta e mon jooni.”
6 Ibrahiima ƴetti leɗɗe, roondi ɗumen Isaaga kañum, jogii jeyngol ngol e laɓi ki. Ɓe njahdi.
7 Ndeen tan Isaaga wii baab mum, Ibrahiima, “Baaba am!”
O wii, “Naam, ɓiŋngel am!”
Isaaga wii, ”Jeyngol ngol e leɗɗe ɗe nani, kono hol to bortel sadak cumeteeɗo o woni?”
Miijo e Tesko Aaye 3-7 Ɗoo en njii anniya oo fof e tiiɗde waɗde haɗaani Ibrahiima ɗoftii Alla. E nder Aaye 5 en njii wonnde sadak daaba cumaaɗo baɗanteeɗo Alla oo ko ɗum gooŋɗingol.
8 Ibrahiima wii mo, “Alla e hoore mum maa feewju bortel sadak o.” Ɓe ɓenni, ɓe njehi.
Miijo e Tesko Aaye 8 Nde Isaaga naamndi baaba mum to jawgel sadak cumeteengel ngel woni, Ibrahiima wii mbo, “Alla ma newnu jawgel sadak…” Ɗoo en njii oon kabaaru e nokkuuji keewɗi e nder Kuraan, Tawreeta e Linjiila. Neɗɗo ina eto ndaartande hoore mum, no ñawndiri tiiɗalla mum, kono ko njooɓaari Alla ndi ɓuri fof moƴƴude. En njiino ɗum e Lasli 3:7 kam e 21 kadi e nder Suura 7:26 Alkuraan.
9 Nde ɓe ngari e nokku mo Alla wiynoo o, Ibrahiima waɗi ɗoon sakkirde. O renndini leɗɗe ɗe, o toŋngi ɓiyiiko o hono Isaaga, o fawi ɗum e dow sakkirde he e dow leɗɗe he.
10 Ibrahiima ƴetti laɓi ki, woni e wiyde ina hirsa ɓiyum o hono Isaaga.
11 Ɗoon tan maleyka JOOMIRAAƊO noddi mo dow asamaan, wii, “Ibrahiima! Ibrahiima!”
O nooti, o wii, “Naam!”
12 Maleyka o wii, “Woto fayru juŋngo maa e cukalel he dey. Woto waɗ mo hay batte. Mi anndi haŋkadi, aɗa huli Alla, tawde a salaaki rokkude ɗum ɓiye bajjo o.”
Miijo e Tesko Aaye 9-12 Gooto e maleykaaji Alla ɗii haɗi Ibrahiima hirsude ɓiyum. Ɗum wonnoo tan ko ƴeewndaade (22:1) nde Alla waɗno mbele o ndaara so tawi Ibrahiima ina yiɗi ɗum haa ɓuri ko yiɗi ɓiyum ko.
13 Ibrahiima ɓamti gite mum, yii njawdi, gallaaɗi mum in loggi e nder sopoƴuru. O yehi, o addoyi njawdi ndi, o lomtini ndi ɓiyiiko o, o waɗi ndi sadak cumaaɗo.
Miijo e Tesko Aaye 13 Ibrahiima ko gooŋgiyaŋke. En njii wonnde Alla newnanii mbo jawgel cumeteengel, ƴeew ɗii ɗo koŋnguli celluɗi ɗoo henna, “…O yaha o ndaarta ngel, kadi o rokka mbo o lomtina ɗum sadak mo o njogorno waɗde o”. Ko ɗum kabaaru teeŋtuɗo keewɗo fayiida mo tawaten jeewte mum e nder Tawreeta e Linjiila. Isaaga ko poɗnooɗo maayde, kono jawgel ngel maayi e yolde makko. Neɗɗo fof, woni gorko mum woni debbo mum enen fof ko en bakkodinooɓe kadi eɗen poti maayde kadi njahen jeynge, kono tawde ma en njiiyoy ɗum e jaŋdeeji garoyooji, Alla neldi en sadak garduɗo maayde e yolnde men mbele ndaɗen e kuugal bakkaat kam e jeynge kadi njehen Aljanna.
14 Ibrahiima innirii oon nokku: “Alla Peewjoowo”. Ko ɗuum waɗi, ina wiyee hannde: “To haayre to, JOOMIRAAƊO maa fewju”.
Miijo, Tesko e Waaju Aaye 14 Ibrahiima innirii nokku o “Joomiraaɗo newnoowo”. En njii e nguurndam men kala ko waawi wonnde, Alla ko newnoowo.
15 Maleyka JOOMIRAAƊO o noddi Ibrahiima ɗiɗaɓol dow asamaan,
16 wii, “JOOMIRAAƊO wii: ‘Mi woondirii hoore am, ɓayri a waɗii ɗum ɗoo, a salanaaki mi ɓiye bajjo o,
17 maa mi waɗ e maa barke, maa mi yeeñnu iwdi maa haa waya no koode asamaan nih, haa waya no ceenal gonngal e sara geej nih; iwdi maa maa fool añɓe mum.
18 Maa leƴƴi aduna ɗi fof mbarkinire iwdi maa, ɓayri a jaɓii koŋngol am.’”
Miijo e Tesko Aaye 15-18 Tawde Ibrahiima ɗoftiima Alla, Alla fodii ina hebbina ɓiɓɓe makko haa moƴƴa kadi o saraɓe e nder Aduna hee fof ɓe laamoo. Aaye 18 ko fodoore yooɗnde nde Alla fodani Ibrahiima. Ɗoo Alla wii, “Sabaabunde maɓɓe, maa mi duwono yimɓe leydi ndii fof sabu a ɗoftimaama mi.”
En mbismiima winndere nde e jaŋde men aroore, maande nayaɓere (4) ko adi eɗen ngudda. Siftorde e maande go’o (1) bakkaat gilli Joomiraaɗo e Aadama e Hawa – Comcol Peewal. Maande ɗiɗaɓere – Ilam Ɗufan - Nuuhu e Laana ka – Alla fiɓii aadi Ilam ɗufan wonta momtu ko O tagno.
Uddirka
Eɗen nguddira ɗo yeewtere men Maande 3 ko adii nde eɗen ngara e Maande men 4. E Maande 3, Alla timmini fodoore fodannoo Ibrahiima e Saaratu nde o waɗnoo kaawis haa Saaratu jibini Isaaga e oon waktu Saaratu ina yahree e duuɓi capanɗe jeenayi. Nde yahnoo haa waɗi duuɓi Alla ƴeewtindi Ibrahiima e gollal tiiɗngal. O wii Ibrahiima yoo rokku mbo ɓiyum o sadak cumaaɗo. Ɗoon ɗo Ibrahiima wiyatnoo ina waɗa yamiroore mbele holla ɗoftaare mum e gooŋɗingol mum, ɗo o ƴetti ɓiyiiko o wii ombo hirsa; ɗoon tan Maleyka Alla o dartini mbo. Ndeen Alla newnani mbo jawgel ko ombo waɗa sadak. Maayde jawgel ngel laatiima lomto maayde ɓii Ibrahiima. E nder jaŋɗeele men garoyooji maa en njii hol no sadak Alla oo waawirta lomtaade yolnde neɗɗo bakkodinɗo kadi haa oon waawa yahde Aljanna. Maa en ɓeydu jaŋde men haa ɓeydoɗen faamde ko fayti e “sadak teeŋtuɗo” hono mo suura 37:107 Alkuraan. Caggal winndannde nde, ɗoo en njii Alla fodani Ibrahiima wonnde maa O duwano Aduna oo fof e batte iwdi makko tawde tan Ibrahiima ɗoftimaama mbo (gooŋɗinii mbo). E feccere aroore, so Alla jaɓi, maa en njaŋngoy ko fayti e Muusa, maandeeji ɗi Alla waɗnoo e makko e yeeso Fira’aawna e Kew Ɗadndoore.
Muusa
Refto
E nder maande Comcol Peewal e maande Laana Ka, en njii no Alla newnirantuno neɗɗo haa dannda ɗum e caɗeele. Golle moƴƴe tan ɗe Neɗɗo gollata yuɓɓinta ɗum. E feccere ɓennude, so en ƴeewi maande sadak nde, en keɓi yiide hol ko ballal Alla ngal nanndannoo. E ndee ɗoo feccere eɗen njaŋnga ko heewi ko fayti e ballal Alla e Annabi Muusa.
| Al-A'raf 7:103 Muusa kadi, caggal [ɓeen nelaaɓe] min nelii e maɓɓe Muusa wonndude e baawɗe kaawniiɗe faade e Fira’awna e yimɓe mum. Kono ɓe calii ko faati e maandeeji amen. Ɗum jaggiraa puuntirɗi.Miijo e Tesko Aaye 103 Alla neli Muusa to Fira’awna wonndude e maandeeji keewɗi, kono maa en njii won maande wootere ɓurnde mawnude (teeŋtude) e dow keddiiɗi ɗi. |
| Al-A'raf 7:104 Ndeen Muusa wii; ”Eeh Fira’awna ko mi Nelaaɗo Joomiraaɗo joom winndere nde |
| 7:105 Kaalat mi e Alla tan ko goonga. Mi arii miɗo ardi e finnde ummoraade e joom ma. Ɗaccu ɗum noon mi yahde e ɓesngu Israa’el. |
| 7:106 Fira’awna wii mbo so tawii ko a garduɗo e baawɗe kaawniiɗe, addu ɗum noon, so tawii ko e goongiyaŋkooɓe ɓee njeyaɗaa. |
| 7:107 Ɗoon tan Muusa weddii sawru joginoo, ndu wonti ngooroondi mawndi. |
| Al-A'raf 7:108 O rutti o yaltini juŋngo makko tawi ko ngo raneewo tal e ngo nilka wonande ɓeen ndaarannooɓe.7:109 Ɗoon tan yimɓe Fira’awna keɓɓitii mbii, ”Ko o tan e goonga woni ñeŋngotooɗo ɗaayɗo.7:110 O yiɗi tan ko riiwde on e leydi mon. Jooni hol yamiroore mon?” 7:111 Ɗoon tan ɓe mbii Fira’awna; ”Jaggit mbo kaŋko e gondiiɗo makko, kadi nelaa renndinooɓe e nder wuro he,7:112 mbele ɓe ngaddan maa ñeŋngotooɓe heɓtinaaɓe.” 7:113 Ndeen ñeŋngotooɓe nootitiima e keewal ɓe ngari e Fira’awna ɓe mbii, “Mbele amin keɓa njeenaari so min nawi raay e dow makko (Muusa)?”7:114 Fira’awna wii ɓe, “Eey, kadi maa on njeye e satotooɓe mi ɓurɓe heptineede.”7:115 Ɗoon ɓe keɓɓitii ɓe mbii, “Muusa, ngidoɗaa weddaade walla min ngidoo?”Al-A'raf 7:116 Muusa wii ɓe mbeddoɗee. Nde ɓe mbeddinoo, ɗum waɗi najoor mawɗo e yeeso ndaaratnooɓe, ɓee ngardii e ñeŋngi keewɗi doole.7:117 Ɗoon min njamiri Muusa yoo “weddo sawru mum”. Nde o weddi sawru makko tan sawru heddii ina moɗa ko ɓe peewnunoo. (wileeɓe ɓe)Al-A'raf 7:118 Ɗoon goonga feeñi kadi kala ko ɓe mbaɗnoo wonti meere.7:119 Ko hono nih woni ɓe piyaama e kawgel ngel, ɗum woni gacce e maɓɓe.7:120 Ndeen kamɓe ñeŋngotooɓe ɓe ɓe cujji,Miijo e Naamne Aaye 120 Hol ko waɗi ɓe jaɓde? Waɗi ɓe jaɓde ko sabaabunde goonga hollireede.Al-A'raf 7:121 ɓe keddi eɓe mbiya, “Min ngooŋɗinii joom winndere nde;7:122 joomi Muusa kam e Haruuna.”7:123 “Mbele on njaɓii gila on keɓaani yamiroore am?” Koŋngol Fira’awna caggal nde o nani haala yimɓe makko ɓeen najɓe kaawniiɗe Muusa addunoo. Tigi tigi ɗum ko huunde pewjid ɗon e nder mon to nder wuro to fof tan haa naworon yimɓe ɓee. Kono maa on nganndu ko leelaani….Miijo e Naamne Aaye 123 Eɗen poti fadde haa ardiiɓe en ɓee ngara nde puɗɗo ɗen jaɓde goonga o. Al-A'raf 7:124 Ma mi taƴ juŋngo e koyngal mi luutondira ɗum, kadi mi ruttoo mi duppa on, onon fof.” Fira’awna wii.Al-A'raf 7:125 Ɓe keɓɓitii ɓe mbii, “Ko woni goonga (ko laaɓi ko) ko e joomi amen min nduttoy too.7:126 Kaɓortoɗaa min ko batte tan min njaɓii (min ngooŋɗinii) golle joomi amen waktu nde maandeeji makko ngari e amen. Yimɓe Fira’awna mbii, kadi ɓe ñaagiima joom maɓɓe eɓe mbiya, “Eeh joomi amen! Ɓeydan min semmbe, mbaɗaa min maayɓe fof tawa ko e ɗoftaare.”7:127 Yimɓe watulaaɓe Fira’awna keddii ina mbiya, “Mbele ko a jogorɗo ɗaccude Muusa e yimɓe mum nguddina (njirgita) leydi ndii, kadi o woppu maa aan e sanamuuji maa?” Ɗoon Fira’awna wii, “Ma en njah mbaren sukaaɓe maɓɓe ngoppen rewɓe maɓɓe nguura. Maa en poolɓe kadi kalfen ɓe.”7:128 Muusa wii yimɓe mum, “Ñaagoɗee Alla ballal kadi teeyloɗon sabu leydi ndii ko Alla Jeyi ndi. Ko mo Alla welaa waɗata e dow mayri e nder jiyaaɓe makko ɓee fof. Kadi nganndon battane moƴƴe ngoodani ko hulɓe Alla.”7:129 Ɓe mbii, ”Min meeɗi tan ko tampineede gila a araani, haa e garal maa.” Ndeen Muusa wii ɓe; “Ina gasa joom mon halka gaño mon, O rokka on ngardoɗon e dow leydi he, o ruttoo o ƴeewa hol no ngollirton.”Al-A'raf 7:130 Min tampiniriino yimɓe Fira’awna hono duuɓi heege hokkere ɓiɓɓe leɗɗe ɗum fof mbele ɓe miijtoo.7:131 Tawi kadi kala nde moƴƴere ari e maɓɓe, ɓe mbiya, ”Ko ɗum kaanduɗon, so bonannde heɓii ɓe ɓe njiira Muusa e wonndiiɓe mum haasidaagal. E goonga ko hoddiraa e maɓɓe fof ko e Alla. Kono heewɓe e maɓɓe ngannda ɗum.” Miijo e Naamne Aaye 131 So bone (musiiba) ari, hol goytorteeɗo? Mbele ko yiitere bonnde ngoytorto ɗen, walla ko talki, kuddi, ñeŋngi, sukñaaɓe walla jinneeji? Mbele aɗa hula ɗiin huundeeji? Hol ɓurɗo doole, ko ɗeeɗo geɗe ɗe kaalɗen walla ko Alla? Hol no mbaawirten naftoraade doole Alla ɗe haa mbaawen foolde geɗe bonɗe, (huundeeji bonɗi ɗi) e nder nguurndam men?Al-A'raf 7:132 Ɓe mbii, “Ko mbaawɗa addude fof e kaawniiɗe ko ina nañña min tagataa min njaɓan maa.”Miijo Aaye 132 Firo caliiɗo: Ko neɗɗo njedditiiɗo maandeeji ɗi.Al-A'raf 7:133 Ɗoon min neli e maɓɓe ilam, diwooji, tenni, paaɓi, ƴiiƴam hono maandeeji laaɓɗi, kono haɗaani ɓe mawnikini ɓe nduumii e ɓerɗe bonɗe. Miijo e Naamne Aaye 133 Ndaar musiiba battindiiɗo winndeede ɗo ko ƴiiƴam. Aɗum waawno nih wonnde kadi maayde diɗɗal. Hol ko addani ilam, diwooji, tenni… neleede e maɓɓe?Al-A'raf 7:134 Nde lepte njani e maɓɓe, ɓe mbii, “Eeh Muusa, ñaagano min joom maa e dow goonga ummiinɗo ma mo o rokku maa oo. So tawi a riiwtanii min lepte, maa min ngooŋɗine tigirigi kadi min ɗaccita sukaaɓe Isra’ael njahda e ma.”7:135 Nde min jahno haa min ndiiwtani ɓe lepte haa yettii ɗo min kaaldunoo hono ɗo foɗnoo yettaade ɗo, hono nih ɓe piirtiri aadi ɓe caltii.7:136 Ɗuum noon min kaɓtiiɓe, min njooliɓe e nder bempeƴƴe sabaabunde ɓe njaggirii min fenooɓe, kadi ɓe nooyniima maandeeji amen.Miijo e Naamne Aaye 136 Hol ko waɗnoo kuugal faweede e maɓɓe?Al-A'raf 7:137 Yimɓe ɓittanooɓe ɓe, min ndonnii ɗum’en nokkuuji funnaange kam e hirnaange leydi ɗo min nduwaninoo. Ɗuum woni njeenaari njooɗndi joom maa faade e sukaaaɓe Isra’el tiiɗnooɓe heen. Kadi min ndutti min mbonni golle Fira’awna e yimɓe mum e kala ko ɓe peewnunoo.Miijo e Naamne Aaye 137 Hol ko addanno Isra’el yeeneede ɗo?Al-A'raf 7:138 Min tacciniino sukaaɓe Israa’el maayo haaɗngo ngo. Ɓe mbirtii yimɓe haɓɓiiɓe e sanamuuji ɓe mbii, “Eeh Muusa, hokku min ko ina rewe hono sanamuuji maɓɓe ɗii (Allaaji).” Ɗoon O wii, ”Ko on majjuɓe so goonga.7:139 Ɗoo ɗo ɓe tuugnii ko ko yoori, kadi kala ko ɓe mbaawi waɗde ko meere alaa nafoore hay batte.”7:140 Muusa wii ɓe, “Mbele miɗo waawi ndaartande on deweteeɗo goɗɗo ko jiidaa e Alla gooto O. Tawi kadi ko kaŋko yiɗi on suɓii on e nder tagooɗe (e oon saha)?”Miijo e Naamne Aaye 140 Hol ko waɗi Isra’el duwaneede e dow leyɗeele keddiiɗe ɗe, wonande ma aan?Al-A'raf 7:141 O wii ɓe kadi, “Ciftoree saanga nde yimɓe Fira’awna leptannoo ɗeen lepte bonɗe. Ndeen eɓe mbarannoo sukaaɓe mon ɓe ɗacca rewɓe mon nguura. Ɗoon tigi golle tiiɗɗe ɗe Joom mon gollannoo on. Al-A'raf 7:142 Ndeen min ndokkii Muusa ko foti no jammaaji capanɗe tati, kadi min timmitini ɗum jammaaji sappo, mbele ina timma jammaaji capanɗe nayi mbele ina hawra e aadi hakkunde makko e joom makko. Ndeen Muusa wii Haaruuna musiɗɗo mum o, “Lomto mi, e nder yimɓe am, ngollaa moƴƴere, mbaasaa rewde e laawol jamfanteeɓe.”7:143 Nde Muusa ari nootitaade aadi hakkunde amen haa joom makko haaldi e makko,o wii, “Eeh aan joom? am; hollam hoore maa mbele mi yii maa.” Joomiraaɗo o wii mbo, “A yiyataa kam, kono ƴeew tulde nde; so tawi ko nde jooɗii nde ɗo gootel maa yii am.” Kono nde joom makko feeñi e dow tulde he,haayre he, ɗoon tan o fuufi mo, ndeen Muusa yani fekkori. Nde yaanoo haa o hepti hakkille makko o wii, “Baawɗe ngoodaniima! Mi tuubanii ma; kadi mi woni gadano e gooŋɗinɓe.”Miijo e Naamne Aaye 143 Muusa yiino wune Alla o dow haayre. Hol ko ɗum firtata, tuubde? Hol ko addani Muusa tuubde, wonande ma aan?Al-A'raf 7:144 Ndeen Alla wii, “Eeh Muusa, mi suɓimaa ma e nder yimɓe ɓee fof gila e nele am haa e koŋngol am. Ɗum noon jaŋgu ɗum ko ndokku maa mi, kadi keddoɗaa e nder fedde jebbiliiɓe.”Miijo e Naamne Aaye 144 Hol ko waɗi Alla suɓii Muusa e dow neɗɗo fof gonɗo e aduna? Al-A'raf 7:145 Kadi min mbinndanii mbo e alluuje ko ina feccira kala huunde, wonndude yeewtere geɗel fof e sifaa mum. ”Ƴettu ɗum e teddungal, yamir ɗum yimɓe maa ɓe ndewa ɗum e moƴƴere [peewal]. Leelataa mi holla on hoɗorde ɓeen saliiɓe.Miijo e Naamne Aaye 145 Dii ɗoo ngoni Jamirooje Sappo ɗe. Mbele aɗa anndi ɗe e nder TawreetaAl-A'raf 7:146 Ma mi woɗɗitin ɓeen saliiɓe maandeeji amen nduttii ina mawnikinoo e dow leydi ndi. Kadi hay so ɓe njiino kaawniiɗe, ɓe njaɓataa; so ɓe njiino nih laawol moƴƴol tagataaɓe ɓe njaggira ɗum laawol moƴƴol. Kono so ɓe njii laawol bonngol ngol, maa ɓe njaggu ngol. Ɗum holliri tan ɓe njaggiri maandeeji men fenaande kadi ɓe paalkisiiɗi. Al-A'raf 7:147 Ɓeen jaggirɓe golle men fenaande kadi njedditii jaŋngo, golle mum’en ko meere laatoto. “Mbele won ko ɓe njoɓetee ko wonaa golle maɓɓe?”7:148 Caggal nde Muusa yehi yimɓe makko mbattiino rewde gayel, ngeel gayel siŋka haa yooɗi ina huuna. Eɓe ndewi e kuunaali mum eɓe mbiya woni ko e jaabaade ɓe, ardor ɓe mbiya ko e laawol pooccigol. Mbele ngel gayel ko e laawol pooccingol rewniɓe? Ɓe ndewi e maggel no Alla rewretee, ɓe laatii majjuɓe.Al-A'raf 7:149 Nde yaanoo haa ɓe nimsitoyi, ɓe nganndi tigi ko e majjere bonnde ɓe ngoni, ɓe mbii, “So tawi joomi men yurmaaki en yaafi en maa en njeye e majjuɓe.”Miijo, Waaju e Tesko Aaye 149 Ɗoo en njii laawol gonngol kadi ko yurmeende Alla tan waawi danndude neɗɗo. Golle moƴƴe ɗe neɗɗo waɗata tan danndataa ɗum.Al-A'raf 7:50 Nde yaanoo haa Muusa arti e yimɓe mum, o tawi yimɓe makko mbayliima. O mettini, o sunii e maɓɓe, o wii, “On ngollii ko feewaani caggal am! Mbele sago mon (anniya mon) wonno ko luutndaade yamiroore joom mon?” Ndeen tan o weddi ɓe alluuje ɗee o jaggi hoore musiɗɗo makko[Haaruuna] o fooɗi ɗum e makko. “Eeh aan ɓii neene am [kaŋko Haaruuna o wii], yimɓe ɓee pamɗin am, heddinoo tan ko seeɗa ɓe ngitta balɗe am. Ɗuum noon hoto waɗ gaño am ina heɓa sago mum e am (yawoo mi). Kadi hoto waɗ am e yimɓe bonɓe.”Al-A'raf 7:151 Ɗoon tan Muusa wii, “Eeh joom am, yaafo mi miin e sehil am. Kadi waɗ min e yurmeende ma, sabu ka mawɗo njurumdeereeɓe.” Miijo, Tesko e Waaju Aaye 151 Ɗoo en njii wonnde hay annabi Muusa ina yiɗi (dañi haaju) e yurmeende Alla. Hay Muusa waawaa naatirde Aljanna batte golle mum moƴƴe. Hay Muusa ina bakkodina.Al-A'raf 7:152 Ɓeen jaggunooɓe ngel gayel mbaɗi ngel ndeweteeɗo (Alla) leelataa mette, baasal yana e dow maɓɓe ummoraade e joom maɓɓe gila ɗoo e nguurndam maɓɓe. Hono noon min njoɓirta fewnooɓe sanamuuji. 7:153 Ɓeen waɗannooɓe golle bonɗe nduttii tuubi, kadi ngooŋɗini, joom maa, caggal ɗuum ko o jurmotooɗo jaafotooɗo.Miijo, Tesko e Naamne Aaye 153 Hol huunde joginoonde geɗe ɗiɗi, laabi ɗowooji kam e yurmeende? Tawreeta Ɗum noon ina waɗi fayiida mawɗo e jaŋngude Tawreeta mbele heɓde laabi ɗowgol kam e yurmeende Alla. Al-A'raf 7:154 Nde yahnoo haa kaŋko Muusa o seerti e fitina, o hocciti alluuje ɗee. Ina wonnoo e majje binndanɗe ɗowgol kam e yurmeende wonande ɓeen hulɓe Alla.Al-A'raf 7:155 Caggal ɗuum Muusa suɓii e nder yimɓe capanɗe njeeɗiɗo neɗɗo nootittooɓe min. Nde yahnoo haa dillere leydi jaggi ɓe, o wii, “Eeh joom am, so a welanooma a momtanno ɓe kamɓe fof gila adan, miin e maɓɓe fof. Mbele hannde momtirtaa min (kalkirta min) ko batte ɗaayɓe e amen ko ngolli? Ko ɗum huunde e gollal maa, gollal ngal ngannduɗaa aan aɗa waawi majjinde mo mbeleɗaa, kadi ɗowaa mo njiɗɗaa. Ko aan woni mawɗo amen. Yurmo min, njaafoɗaa min, sabu ko aan woni mawɗo yaafotooɓe.Miijo, Tesko e Waaju Aaye 155 Eɗen ndeftoo goɗngol wonnde ko yurmeende Alla yaafotoo en ɗo kono wonaa golle men moƴƴe.Al-A'raf 7:159 Nder yimɓe Muusa, ina waɗi heen leñol ko ɗowoowol heddiiɓe ɓee e dow goonga e dow ɗuum ɗoon ɓe ndaɗata e ñaawoore maɓɓe.7:160 Min pecci ɓe e nder leƴƴi sappo e ɗiɗi. Min ndokki Muusa, waktu mo yimɓe makko ñaagii mbo ndiyam, “Fii sawru ma e haayre ndee.” Nde o waɗnoo ɗum sappo e ɗiɗi caanngol wali. Leñol heen fof rewi engol mum. Oon saha min kippi e majje ruulde, min tellini kadi e maɓɓe ñamri, mburu, “Ñaamee ñameele moƴƴe ɗe min ndokki on.” Kadi wonaa minen ɓe tooñi ko koye maɓɓe ɓe tooñi.Al-Nazi`at 79:20 O holli mbo baawɗe (maande) kaawniiɗe mawɗe.Miijo, Tesko e Naamne Aaye 20 “Ndeen Muusa holli mbo maande mawnde.” Hol ko woni ndeen maande mawnde? Ndaar Suura 7 Aaye 133 - Ko maande wattiniinde nde woni ɓurnde mawnude; ƴiiƴam. Ndaaren ƴiiyam. |
Aayeeji teeŋtuɗi e nder Tawreeta.
Muusa – Fergo
Ko jooni noon ngarɗen e musiiba battindiiɗo mo Alla waɗnoo Misira. Batte ɓernde bonnde nde Fira’awna jogino, o jaɓataano Isra’el yaha rewoyde Alla, kaawniiɗe Alla waɗnoo ɗee fof e mawnude. Ɗum ne dey, oo ɗoo musiiba battindiiɗo no way mawnude haa addani Fira’awna wattan mum etii yaltinde Isra’el boowal Misira mbele dannda leydi mum e moobaare nde (halkaare).
Sura 11 aaya 1 haa Sura 12 aaya 36
1 Joomiraaɗo wiyno Muusa ko adii ɗuum, “Haŋkadi, ma mi addu musiiba cakkitiiɗo e dow Fira’awna, e dow leydi Misira. So ɗuum ɓennii, ma o woppu on njahon, ma o riiw on ɗoo nih, onon fof.
2 Wiy leñol ngol yo moni fof e mon debbo e gorko naamno koɗdiiɗo mum cuɗaari kaalis e cuɗaari kaŋŋe wondude e kuuje goɗɗe kaŋŋe walla kaalis.”
3 Joomiraaɗo addi moƴƴere ummoraade e Misiranaaɓe fayde e Isra’iila’en. Muusa e hoore mum ko teddinaaɗo no feewi e nder leydi he, watulaaɓe Fira’awna wonndude e denndaangal Misiranaaɓe ina teddini mo.
4 Hade Muusa yahde, wiyi Fira’awna, “Ko nih Joomiraaɗo wiyi:”Hedde hakkunde jamma, ma mi rew e dow Misira,
5 afɓe worɓe leydi Misira fof maa maay, gila e afo maa, haa e afo korɗo gunoowo, haa e dikkuru jawdi.
6 Maa luukaali mawɗi ɗi hay gooto meeɗa nande, jogoraani nande, mbaɗ e hakkunde Misiranaaɓe.
7 Kono hay rawaandu wofataa Israa’iila’en, gila e yimɓe haa e jawdi, mbele oɗon ngannda ko miin Joomiraaɗo seerndi Misiranaaɓe e Israa’iila’en.””
Miijo e Tesko Aaye 5-7 Ɗoo en njii Alla waɗirno musiiba battindiiɗo o ko mbele ina wara dikkuru fof e nder galle gonɗo e Misira, hay dikkuru Fira’awna. Oon saha, hay batte jogoraano memde ɓesngu Isra’el. Ɗum holliri ko Alla ina seerdanno hakkunde Isra’el e Misira.
8 Muusa jokki, wiyi, “E oon sahaa, maa watulaaɓe maa wonɓe ɗoo ɓee fof ngar e am, cujja e yeeso am. Ma ɓe mbiy am, “Yah, aan e leñol maa, dewngol e maa ngol fof!” So ɗuum ɓennii, mi yahat.”
Caggal nde Muusa joofni, yalti galle Fira’awna wondude e fitina mawɗo.
9 Joomiraaɗo wiyno Muusa, “Fira’awna heɗotaako maa, mbele kaawisaaji am ina keewa e nder leydi Misira.”
10 Ko ɗuum waɗi Muusa e Haaruuna mbaɗii kaawisaaji fof e yeeso Fira’awna, kono Joomiraaɗo tiiɗni hoore makko, o salii woppude Israa’iila’en njalta leydi makko.
Sura 12
Ɗo en njii gonngol, en njii kadi, njiiɗen kadi, fayiida mawɗo gonɗo e daaba cumaaɗo ɗo Alla. E nder Aaye 7 ɓe mbiya yo ɓe mbaɗ ƴiiƴam jawgel ngel seeɗa e damuɗe galleeji maɓɓe. Maa en njiyoy yeeso no ƴiiƴam kullon sadak way heewde fayiida ɗo Alla.
1 Joomiraaɗo wiyi Muusa e Haaruuna e nder Misira,
2 “Nduu lewru maa wonan on fuɗɗoode lebbi, lewru adanndu e nder hitaande.
3 Kaalanee Israa’iila’en fof, mbiyon ɗumen, “Ñande sappo nduu lewru, gorko fof ina foti ƴettude jawgel, galle fof gootel.
4 Limon yimɓe waawɓe gaynude jawgel. Galle fof mo waawaa gaynude jawgel, yo o noddu hoɗdiiɓe mum haa yimɓe ɓe timma.
5 Ko jawgel moƴƴel cellungel, dañgel hitaande. Oɗon mbaawi ƴettude jawgel walla damngel.
6 Palto-ɗon ɗum haa ñande sappo e nayi ndu lewru. Dental Israa’iila’en fof hirsa kon mutal-naange,
7 ɓe ƴetta ƴiiƴam ɗam, ɓe ɓaata ɗum e dame galleeji, bannge ñaamo e bannge nano wondude e dow damal ɗo ngel ñaametee ɗo.
8 ”E oon jamma, ɓe ñaama teewu njuɗaagu ngu ñaamdee e mburu mo alaa lawiir, e kufi puɗi kaaɗɗi.
9 On ñaamataa ko ɓenndaani walla ko fasnaa, ngel juɗete kanngel e hoore maggel e koyɗe maggel e tekteki maggel.
10 Hay huunde woppetaake haa subaka. So tawi won ko heddii subaka, yoo duppe.
11 Hade mon ñamde, on ndadoto, ɓoorno-ɗon paɗe mon, ƴetton cabbi mon, peewnitano-ɗon ferde, on keñoto e ñaamde ngel. Ko noon teddinirtee-mi e nder Kew Daɗndoore, miin Joomiraaɗo o.
12 “E oon jamma, ma mi rew e dow leydi Misira, mi wara afɓe leydi Misira fof, gila e yimɓe haa e jawdi. Ma mi waɗ ñaawooje e dow allaaji Misira fof. Ko miin woni Joomiraaɗo.
13 Ƴiiƴam ɗam maa won maantoode e dow galleeji ɗi ngon-ɗon ɗi. Ma mi yiy ɗaam ƴiiƴam, mi rewa e dow mon. On keɓataa hay ñawu ngootu, so mi fayii e halkude Misiranaaɓe.
Miijo e Tesko Aaye 13 O aaye ko baɗɗo faayiida no feewi. Ƴiiƴam ko maande. Ɗoo en njii jamma oo nde Alla jogornoo warde dikkuru fof heɓanoo ndu e nder galleeji Misira yantude e kullon, O jogoraano warde hay gooto e nder dikkuru Isra’el so ƴiiƴam ina e damuɗe galleeji maɓɓe. E dow ɗuum, o rewa e oon galle. Ko ɗum woni sabaabu ɗum innira Kew Daɗndoore Joomiraaɗo. Ɗum noon ƴiiƴam jawgel ngel (bortel) wonnoo ndeenka e musiiba maayde nde Alla jogornoo fiirude Misira.
14 “Ciftoree oon ñalawma, mawniniron mo kew ngam teddinde Joomiraaɗo. Ndeenon ɗum no laawol nih wonande iwdi mon haa abada.
15 “Hakke balɗe jeeɗiɗi, ñaamaton ko mburu mo alaa lawiir. Gila ñande ñalawma gadano o, woto lawiir won e galleeji mon; ngati kala neɗɗo ñaamɗo mburu baɗɗo lawiir tuggi ñalawma gadano o haa ñalawma jeeɗiɗaɓo o, ittete e dental Israa’iila’en.
16 Ñalawma gadano o, mbaɗon batu ceniingu. Ñalawma jeeɗaɓiijo o mbaɗon batu ceniingu kadi. Ɗiin ñalawmaaji ɗiɗi, hay liggeey gooto waɗetaake. Oɗon poti defde tan ko gooto fof ñaamata.
17 “Ndeenon Kew Mburu Mo Alaa Lawiir o, sabu ko e oon ñalawma tigi ndegginat-mi leñol mon, mi yaltina ɗum leydi Misira. Ndeenon oon ñalawma, onon e iwdi mon, haa abada.
18 Lewru adanndu, e ñalawma mum sappo e nayaɓo, kikiiɗe, ñaamon mburuuju ɗi ngalaa lawiir haa ñande noogaas e goo.
19 Ɓalde jeeɗiɗi, woto mburu baɗɗo lawiir tawe e galleeji mon; ngati kala neɗɗo ñaamɗo mburu baɗɗo lawiir ittete e dental Israa’iila’en, so yiɗii wona koɗo walla koɗɗo.
20 On ñaamataa mburu baɗɗo lawiir e nder galleeji mon fof. Ñaamaton ko mburu mo alaa lawiir.”
21 Muusa noddi mawɓe Israa’iila’en fof, wiyi ɗum’en, “Njehee cuɓanoye-ɗee galleeji mon njawkon walla ndamkon, kirson layya Kew Daɗndoore o, mbaɗon ƴiiƴam ɗam e lehe.
22 Ƴetton yamre hisopi, cuuwon ɗum e ƴiiƴam ngonɗam e lehe ɗam, ɓaaton ɗum e dame galleeji mon, bannge nano e bannge ñaamo wondude e dow dame he. Hay gooto e mon yaltataa galle mum haa subaka.
23 Ndeen, so Joomiraaɗo arii e fiyde Misiranaaɓe, maa yiy ƴiiƴam ngonɗam e dow dame ɗam, bannge nano e bannge ñaamo wondude e dow, rewa e dow damal ngal, waasa yamirde baroowo o yo naat ngam warde on.
Miijo e Tesko Aaye 23 En njii ɗoo kadi wonnde ƴiiƴam bortel ngel wonnoo ko ndeenaagu e halkaare war-hoore.
24 “Ndeenon ɗum no laawol nih wonande onon e iwdi mon haa abada.
25 Joomiraaɗo maa rokku on leydi ndi no fodirannoo on nih. So on naati e mayri, ndeenon oon aadi.
26 So tawi ɓiɓɓe mon naamniima on ko oo aadi woni,
27 mbiyon ɗumen, “Ko sadak kirseteeɗo Kew Daɗndoore o, sabu teddingol Joomiraaɗo, dewnooɗo e dow galleeji Israa’iila’en to Misira, tawi ina halka afɓe Misira, daɗndi galleeji men.””
Israa’iila’en turii, cujjani Alla.
28 Ɓe njehi, ɓe mbaɗiri no Joomiraaɗo yamirnoo Muusa e Haaruuna ko no wiyrunoo nih.
29 E hakkunde oon jamma, Joomiraaɗo wari afɓe Misiranaaɓe worɓe fof, gila e afo Fira’awna jooɗiiɗo e jappeere laamu mum haa e afo neɗɗo gonɗo nder kasoo haa e dikkuru jawdi.
30 Fira’awna girñiti nder jamma, kañum e watulaaɓe mum, e yimɓe Misira fof. Luukaali mawɗi mbaɗi e nder Misira, sabu alaa fof galle mo alaa maayɗo.
31 E nder jamma he, Fira’awna noddi Muusa e Haaruuna, wiyi ɗumen, “Ngummo-ɗee, njaltee e hakkunde leñol am, onon e Israa’iila’en! Njehee, mbaɗanoyee Joomiraaɗo sadakeeji kirseteeɗi no mbiyru-ɗon nih. Njehee!
32 Nawee jawdi mon fof no mbiyru-ɗon nih. Njehee! Nduwanoo-ɗee kam!”
33 Misiranaaɓe ngoni e wiyde yimɓe ɓe, “Keño-ɗee, njehee!” Aɓe ndiiwa ɓe, ngati ɓe cikkatnoo ko kamɓe fof ɓe maayat.
Miijo e Tesko Aaye 31-33 Ɗoo en njii batte ñaŋngere musiiba o, Fira’awna battane fof riiwi Isra’el yaltinii ɗum Misira. Misiranaaɓe njiɗnoo ko yo Isra’el yah sabu eɓe kulno wonnde so Isra’el heddiima ɗoon kamɓe fof ko ɓe maayooɓe.
34 Israa’iila’en ƴetti ɗakkere mumen fariñ hade mum ƴuufde. Ɓe mbaɗi ɗum nder kore, ɓe coomi ɗum e nder comci, ɓe mbakkii.
35 Israa’iila’en mbaɗi ko Muusa wiynoo ɗumen ko, ɓe naamnii Misiranaaɓe cuɗaari kaalis, cuɗaari kaŋŋe, wondude e kuuje goɗɗe kaalis walla kaŋŋe, e comci.
36 Joomiraaɗo waɗi Misiranaaɓe njaɓi ko ɓe naamnii ko fof. Ko noon ɓe ɓoliri Misiranaaɓe.
Uddirka
Waaju keewɗo faayiida mo kaanɗen teskaade e nder jaŋde men ko yoo en nganndu doole ƴiiƴam bortel ngel no waɗiri nafoore e daɗndoore men. E nder jaŋɗeeli men ɓennuɗi en njii no sadak daabaa cumaaɗo waanoo heewde faayiida ɗo Alla. E nder feccere yawtunde ndee en njii kadi no maayde bortel ngel wonirnoo sadak lomto ɓii Ibrahiima jogornooɗo hirseede o. E nder jaŋde men e feccere ndee ɗoo maa en njii hol no maayde daabaaji baɗeteeɗi sadak ɗi ngonirnoo lomto dikkuru fof jogornooɗo wareede e nder galle fof e leñol Isra’el. Ñaawoore Alla yani e Misira sabu bakkaat e salaade ɓe, Alla halkiri ɓe warde kala dikkuru ɗo wonnoo e nder Misira. En njii kadi wonnde kuugal Alla waɗno sabu bakkaat ko maayde. Yimɓe Isra’el ngonnoo kadi ko bakkodinooɓe, kono Alla waraano dikkuru maɓɓe sabu ɓe njaɓiino waɗde feere Alla rokkunoo ɓe ko fayti e daɗndoore. Tawde ɓe kirsiino bortel kadi ɓe ƴetti ƴiiƴam ɗam ɓe ɓaati e damuɗe galleeji maɓɓe, Alla rewi e nder galleeji maɓɓe kono waraani dikkuru maɓɓe. So tawiino Isra’el ɗoftanooki Alla, mbaasi waɗde ƴiiƴam e damuɗe galleeji mum’en, dikkuru fof ɗo wonnoo e nder heen wareteno. Ƴiiƴam bortel ngel woni daɗndoore e halkaare maayde. Alla waɗnoo ko yoo ƴiiƴam won daɗndoore maayde galleeji Isra’el. Ko ɗum natal jooɗngal e ko njogorɗen jaŋngoyde e jaŋɗeeli men garoyooji wonnde ƴiiƴam ina waawi addande en yaafuya bakkaat men kadi keddoɗen Aljanna haa abada.
Faayiida ndeeɗo maande –
1) Geɗal peeñngal maande nde: ƴiiƴam e dow damuɗe galleeji danndi yimɓe e Maleyka Maayde o.
2) Geɗal diwtungal ganndal ngal ngannduɗa ko miijo wallitorte. Ko ƴiiƴam ɗam Alla yamiri ɗam tan waawi danndude yimɓe e bakkaat kam e maayde.
Daawuuda
Refto
Maandeeji ɗiɗi gadani, Comcol Peewal e Laana Ka, kollirii en wonnde neɗɗo ina waawa dadde e kuugal kerse e bakkaat e ballal Alla, kono wonaa waɗde ɗum golle moƴƴe tan. Maande 3, e Maande 4 , hono Sadak e Ƴiiƴam, hollirii hono no Alla waɗiratnoo mbele daɗnda yimɓe e maayde. Jooni noon ndaaren Maande 5, Jime Daawuuda, walla Jabuura.
Aayeeji teeŋtuɗi cuɓaaɗi e nder Alkuraan
Al-Nisa 4:163 Min dokkii ma yamiroore Yunus no min ndokkirno Nuuhu e nelaaɓe rewnooɓe e makko. Ndeen min ndokki Ibrahiima, Ismaa’iila, Isaaga, kam e leƴƴi wonannde Iisaa Ayuub, Haaruuna, Suleymaan kadi min ndokkii Daawuuda Jabuura.
Miijo a Naamne Aaye 163 Alla waɗii loowdi e annabaaɓe mum fof, kono o rokki jime ɗe Daawuuda. Hol ko woni firo loowdi kadi?
Isra-Al 17:55 Joomiraaɗo o woni ganndo mawɗo ko fahti e ko woni e asamaanuuji e ko woni e leydi. Ina waɗi e nder annabaaɓe ɓe mo o ɓurni e dow heddiiɓe ɓe. Kadi o rokkii Daawuuda Jabuura.
Miijo e Naamne Aaye 55 Alla hokki Daawuuda dokkal Jime. Hol ko ɗeen Jime ngoni? Ko saabi ɗeen Jime teeŋtineede? Ndaaren yeeso.
Sad 38:26 Daawuuda, waɗaama kaliifa e dow leydi ndi. O yamiraama yoo o ñaaw e potal o waasa rewde yiɗde makko. So wona ɗuum o jeyoytee ko e majjuɓe o wona majjiraaɗo Alla sabu kala mo tinaani Alla e mum ko keɓoyoowo lepte bonɗe sabaabunde yejjitde ñaawoore jaŋngo.
Tesko Aaye 26 Alla waɗii Daawuuda lomto laamɗo e dow leydi. (Ndaar Suura 2:30)
Saba 34:10 Daawuuda wonii duwanaaɗo, wonndude e tule kam e ndiwri, yamiraama yoo winndere ndee reftu e makko jettooɗe Alla. O wonii kadi, dokkaaɗo ɓenndingol njamndi.
Tesko e Naamne Aaye 10 Alla rokkiino Daawuuda moƴƴere gila yontaani.
Sifaaji ɗiɗi ndokkii finndeeji wonnde Daawuuda ko teeŋtuɗo ɗo Alla.
1) Alla rokkii mbo deftere Jime (Sura 4:163)
2) Alla rokkii mbo moƴƴere teeŋtude. (Sura 34:10) Hol ko wonnoo ndeen moƴƴere? Eɗen poti ndaarde Tawreeta kam e Linjiila mbele keɓen jaabowol.
Namal – al 27:15 Min ndokkii Daawuuda e Suleymaan ganndal timmungal. Ndeen ɓe keɓɓiti ɓe mbii: jettooɗe ngoodanii Alla balluɗo min e keewal gollooɓe mum gooŋɗuɓe.
Aayeeji teeŋtuɗi cuɓaaɗi e nder Tawreeta
II Samuwel Sura 7 aaya 8 haa aaya 17 Aadi Daawuuda – Podooje Alla fodannoo Daawuuda
8 Ko ɗuum waɗi mbiyanaa kam golloowo am Daawuuda, “Miin Joomiraaɗo winndere nde, mi ɓamii ma to durngo aɗa rewi e baali ma, mbele aɗa laamo Isra’el, leydi am (yimɓe am).
9 Mi wondii e ma nokku fof ɗo njahɗaa. Mi warii e yeeso maa añɓe maa fof. Maa mi waɗe kadi laamɗo dowluɗo (jom doole) e dow laamɓe mawɓe e leydi ndi.
10 Maa mi rokku Isra’el nokku, yimɓe am. Mi waɗa ɗum ɗo, O wona ɗo ko aldaa e kulol (faayre). Yimɓe bonɓe ngontaa arde ina njaɓɓa e makko no adan nih.
11 Nde cuɓii mi ñaawooɓe mbele ngardo Isra’el, leydi am. Maa mi seernde e añɓe ma, kadi maa wuur e deeƴre. So ɗuum yawtii miɗo habru ma ɗum ɗoo: Ko miin woni Joomiraaɗo darnanoowo ma galle.
12 So ɗuum yawti waktu mo nguurndam ma gasi tawtoyaa njaatiraaɓe ma, maa mi suɓoyo gooto e ɓiɓɓe ma. Kaŋko wonata laamɗo caggal ma (lomto ma). Maa mi feewnu kadi jonnde (jappeere) makko no moƴƴi.
13 Ko kaŋko kadi mahanta mi suudu, ko batte am kadi baawɗe makko ñiiɓirta haa abada.
14 Maa mi won baaba makko kadi o wona ɓiɗɗo am so o waɗii ko boni mi hajoo mbo e nehdi worɓe, hono no baaba fiyrata ɓiyum nih.
15 Kono mi heɓtataa ɓure am e makko hono no mbaɗir mi hakkunde am e Sawul.. Oon mi weddi ɗum mbele mi lomtina mbo.
16 Dañat tan gooto e leñol maa laamiiɗo caggal maa (a dañat lomto e leñol maa). Ɗuum woni jappeere laamorde nde heddotoo ko e leñol ma haa abada.”
17 Annabi Natan yeewtanii Daawuuda kala ko Joomiraaɗo oo hollunoo ɗum e ko fayi arde.
Tesko Aaye 16 Alla fodanii Daawuuda Laamu mum kadi jonnde mum e jappeere nde ko ko ñiiɓata haa abada.
Aayeeji teeŋtuɗi cuɓaaɗi e nder Linjiila
Macca
Sura 1 aaya 1
1 Asko Iisaa Almasiihu, taanum Daawuuda, taanum Ibraahiima
Tesko Aaye 1 “Asko njaatiraaɓe Iisa Almasiihu: Daawuuda ko njaatiraaɗo Iisa Almasiihu, kadi Ibrahiima ko njaatiraaɗo Daawuuda
Sura 1 aaya 17
17 Ɗuum noon, tuggude e Ibraahiima haa yettii Daawuuda, hawrata ko yontaaji sappo e nayi; tuggude e Daawuuda haa yettii nde Yahuuda’en konaa payraa Baabilon, hawrata ko yontaaji sappo e nayi; tuggude e nde Yahuuda’en konaa payraa Baabilon haa yettii Iisaa Almasiihu oo, hawrata ko yontaaji sappo e nayi.
Tesko Aaye 17 “Tuggude Ibrahiima haa yetti Daawuuda ko pelle sappo e nayi. Tuggi Daawuuda haa yetti waktu nde Isra’elnaaɓe nawetenoo Baabylon ina cokoyee kadi ko pelle sappo e nayi wonnoo – Caggal ɗuum kadi ko pelle sappo e nayi haa yetti Iisaa Almasiihu.”
Luka Sura 1 aaya 30 haa 33
30 E oon sahaa, malayka o wiyi mo, “Mariyaama, woto hul! Alla hollii ma moƴƴere mum;
31 maa a ɓam reedu, njibinaa ɓiɗɗo gorko, nginniraa ɗum Iisaa.
32 Oon ɓiɗɗo maa won mawɗo, kadi maa wiye Ɓii Ɓurɗo toowde oo. Joomiraaɗo Alla maa tottu mo jappeere taaniiko Daawuuda.
33 Maa o laamo ɓesngu Yahuuda haa abada, laamu makko gasataa.
Tesko Aaye 31 haa 33 “Maa a heɓoy ɓiɗɗo, maa njibin ɓiɗɗo gorko, innirtaa mbo ko Iisaa. Hay gooto mo ina ɓura mbo nafoore. Maa en mbiyoy mbo ɓii Toowɗo O. Alla Joomiraaɗo maa rokku mbo Laamorgo Daawuuda, taaniiko o. Maa o won laamɗo leydi Isra’el haa abada, mbaawka e dow jappeere makko gasataa haa abada.”
Jime ɗee ina kollira kadi Maale Almasiihu njogorɗo arde o. (Jime ɗee mbinndaa ko hakkunde hitaande 580 e hitaande 1440 ko adii gargol Iisaa e leydi.)
Jabuura
Sura 2 aaya 2
2 Laamɓe leydi ndi nana keblanoo hare. Ɗuum jooɗiiɓe e jappere ina kawri haɓaade Joomiraaɗo kam e Cuɓaaɗo mum (Almasiihu) kaŋko e hoore makko.
Sura 16 aaya 10
10 Alaa, a woppataa kam e nokku maayɓe, a woppataa Ceniiɗo oo ñola e yanaande (ngaska).
Tesko Aaye 10 Ɗee ɗoo pelle ɗiɗi, hono Islaamiyaŋkooɓe ɓee, kam e jokkuɓe e laawol Iisaa ina jaɓi Alla ƴeeŋtini Iisaa dow asamaan. O ɗaccataa haa ñalawma ñaawoore o ummitoo. Ko e dow ɗum oo ɗo Aaye haalata. O wii ko Alla jaɓataa ɗaccude nuunɗuɗo mo o suɓii mooƴa e yanaande. E nder Suura 19:19 Alkuraan, Iisaa ina noddire nuunɗuɗo.
Faayiida ndee Maande
1) Baŋnge maande tolniinde jiiɗe men – Laamu Daawuuda e Jime ɗee ngonnoo ko maale cemmbolinɗe garaangal Almasiihu.
2) Baŋnge maande ɗo diwi ganndal Aadee ɗo gannduɗa (ko miijo tan gaynata) – Daawuuda wontii hoore galle e makko wonata iwdi Almasiihu. (Hay Jimee ɗe e koye mum’en kaalii Almasiihu o kadi.)
Uddirka
Alla rokkii Daawuuda moƴƴere teeŋtunde gila o yontaani, o waɗi e makko maale garaangal Almasiihu. Almasiihu wonata ko e iwdi Daawuuda. Jime ɗe kadi ko maale Almasiihu jogorɗo arde o tawde ɓe ɓami haalde mbo duuɓi teemedde ko adii jibineede mo.
Yunus
Refto
Mandeeji ɗiɗi gadani, Comcol Peewal, e Laana Ka kollirii en wonnde neɗɗo ina waawa daɗde e kuugal kerse e bakkaat e ballal Alla. Kono wonaa waɗde ɗum golle moƴƴe tan. Maande 3 e Maande 4 hono Sadak e Ƴiiƴam kollirii hono no Alla waɗiratnoo haa dannda yimɓe e maayde. Maande 5, Jime ɗee, ko maale garaangal Almasiihu mo Jime ɗe kaali garaangal mum foɗde teemedde duŋngu (hitaande) ko adi jibineede mo. En njii kadi Almasiihu foti wonnde ko e iwdi Daawuuda. Ndaaren jooni noon Maande 6, Yunus.
Aayeeji teeŋtuɗi e nder Alkuraan
Al – Nisa 4:163 Min ndokkii ma yamiroore Yunus no min ndokkirnoo Nuuhu e nelaaɓe rewnooɓe e makko. Ndeen min ndokki Ibrahiima, Ismaa’iila, Isaaga, kam e leƴƴi wonande Iisaa Ayuuba, Haaruuna, Suleymaan kadi min ndokkii Daawuuda Jabuura.
Tesko Aaye 163 Alla loowi Yunus.
Yunis 10:95 Hoto jeye abada e ɓeen saliiɓe aayeeji Alla ɗi. So a rewii tan ko e majjuɓe njeyeteɗaa.
10:96 Ɓeen ɓe ñaawoore Alla jogori yanoyde ɓe cikkittaako.
10:97 Hay so tawi maandeeji ɗi ngariino e maɓɓe haa ɓe njii lepte bonɗe.
10:98 So waɗiino tan gooŋɗinɓe ko jiidaa e yimɓe Yunus, haa teeŋtini ko gooŋɗinɓe, ɗum waɗi nafo (ngartam)! E nder gooŋɗingol ngol min ngittanno lepte e koyeere e mum en kadi min dokka ɗum’en mbelamma hay so dumunna.
Tesko, Miijo, Waaju e Naamne Aaye 95 - 98 Ɗo, en njii Yunus ko maande. Wonande ma, hol ko addani Alla ittude kuugal?
Al Anbiya 21:87 Nde Yunus yehi ina laawi. O sikkiino min tinaani mbo. Ndeen o naati e niɓɓe, ombo ñaagoro ndaa nih, “Deweteeɗo alaa so wonaa aan!” Laaɓal woodanii ma. Mi laatinooma e majjuɓe.
21:88 Min njaabii mbo kadi min ndanndi mbo e kulol makko. Hono nih min ndanndirta gooŋɗinɓe.
Tesko Aaye 87-88 Ɗoo, en njii laawol gonngol wonnde kamɓe annabaaɓe ɓee fof ina wayno ɓe mbakkodiniino.
Al Saffat 37:139 Yunus ko e fedde Nelaaɓe jeya.
37:140 Nde o dogani laana tedduka ka,
Naamndal Aaye 140 Mbele a meeɗi etaade dogde haa ngoɗɗoɗaa Alla? Ƴeew yeeso – Tawreeta Yunus Suura 1:2-3
Al Saffat 37:141 o waddaama kuraaje, ɗeen kuraaje mbaɗi mbo beddaaɗo e maayo.
37:142 Liingu ngu moɗi mbo tawi ko ñiŋaaɗo.
37:143 So tawiino tan wonaano koo mawnintunooɗo Alla,
37:144 Ndeen ma o heddotono e nder reedu liingu ngu haa ñande ñalawma darnga (ummital).
37:145 Min mbedditii mbo e leydi ombo woni ɓoliiɗo haa laaɓi, tawi kadi o roŋkiti.
37:146 Ɗoon min puɗni lekki e dow makko.
37:147 Min nelii mbo kadi fahde e teemedere ujunere neɗɗo walla ko ɓuri ɗum.
37:148 Ɓe mbii, kadi min ndokkii ɓe mbelamma nguurndam foɗde dumunna.
Al Qalam 68:48 Ñiiɓ e muñal ñaawoore joom maa, caloɗaa wadde no neɗɗo liingu, Oon ñaagotonooɗo Alla e nder kulol mawngol.
68:49 So o wondaano e moƴƴere Joom makko, ndeen ma o weddeteno ombo hoyi e leydi he.
Naamndal Aaye 49 Mbele a meeɗi ndartude ndeen moƴƴere? Ndeen yurmeende?
Al Qalam 68:50 E dow ɗum, joom makko suɓii mbo, waɗi mbo e fedde yimɓe moƴƴuɓe.
Aayeeje teeŋtuɗi ittaaɗi e nder Tawreeta
Yunus Suura 1 haa Suura 4:11
Suura 1:1 Meeɗii waɗde sahaa gooto, Joomiraaɗo haaldi e Yunus ɓii Amittay wii ɗum,
Miijo e Naamne Aaye 1 Mbele wonnde haala Joomiraaɗo meeɗi arde e maa, aan?
2 “Ummo, yah sahre mawnde wiyeteende Ninewe, puro-ɗaa yimɓe mum! Ngati bonannde nde ɓe mbaɗata nde ŋabbii haa to am.”
3 Yunus noon ummii, woni e dogande Tarsis, ngam yiɗde suuɗaade Joomiraaɗo. O fokkiti, o fayi Yafo, o tawi ɗoon laana payka Tarsis. O
yoɓi paas, o joli.
Miijo e Naamne Aaye 3 Mbele a meeɗi enndude dogde Alla? Mbele e ɗum wona?
4 Kono Joomiraaɗo wuttii e geej he henndu semmbolinndu. Geej o fof jirgitii haa laana ka ɗeɓi soƴƴaade.
5 Dognooɓe laana ɓe kuli, gooto e maɓɓe fof woni e toraade alla mum. Ɓe ƴetti kaake gonnooɗe e laana ɗe, ɓe ngoni e weddaade ɗe e geej he mbele aka hoyta. Tawi Yunus tellinooma to reedu laana to ko adii ɗuum, lelii, ɗaanii ɗoyngol luggol.
6 Mawɗo dognooɓe laana o ari, wii mo,
“Holi ko ɗaanoto-ɗaa? Ummo, noddu alla ma! Maa taw ma o siftor en kaayten boomaade.”
Miijo e Naamne Aaye 6 Mbele Alla ina watti e men hakkille?
7 Dognooɓe laana ɓe mbiyondiri e koye mumen,
“Ngaree mbaɗen kuraaje; ƴeewen gadduɗo e men ndee ɗoo boomaare.
Ɓe mbaɗi kuraaje; kuraaje ɗe njani e Yunus.
8 Caggal ɗuum, ɓe mbii mo, “ Haalan min holi ko addi e men ndee ɗoo boomaare. Holi kabaaru maa? Holi to ngummi-ɗaa? Holi leydi maa, kadi holi leñol maa?”
9 Yunus jaabi ɓe, wii, “Ko mi Barahuuta kadi mboɗo huli Joomiraaɗo, hono Alla gonɗo dow asamaan, tagɗo leydi, tagi geej o.”
10 Caggal ɗuum, o habri ɓe kabaaru makko fof. Ɓe kuli no feewi, ɓe mbii mo, “Holi ko addan maa waɗde ɗuum?” Ngati ɓe paami o woni ko e dogde omo suuɗoyoo Joomiraaɗo.
Miijo e Naamne Aaye 10 Mbele aɗa miijo haalde goonga e oon sahaa, hono no Yunus waɗi nih, walla cikku ɗaa ko aɗa waawa fende?
11 Nde tawnoo geej o wonnoo ko e ɓeydaade jirgitaade, ɓe naamni mo kadi, ɓe mbii mo, “Holi ko min mbaɗat maa mbele geej o ina deeƴa?”
12 O jaabii ɓe, o wii, “Ƴettee kam, mbeddo-ɗon mi e geej he, ma o deeƴ; ngati mboɗo anndi ko miin addi e mon nduu ɗoo henndu semmbolinndu.”
13 Dognooɓe laana ɓe noon ngoni e etaade joofde laana ka no doole mumen potnoo, kono ndoŋki, sabu geej o ina ɓeydotonoo jirgitaade.
14 E oon sahaa, ɓe ngoni e toraade Joomiraaɗo, aɓe mbiya, “Yaa aan Joomiraaɗo, tiiɗno woto boom min sabaabunde fittaandu oo ɗoo neɗɗo gooto! Woto faw min ƴiiƴam mo wiyaani min waɗaani min! Ngati aan, Joomiraaɗo, mbaɗ-ɗaa ko no njiɗir-ɗaa nih.”
15 Caggal ɗuum, ɓe ƴetti Yunus, ɓe mbeddii ɗum e geej he. Tan geej o deeƴi.
16 Kulol Joomiraaɗo maŋngol jaggi dognooɓe laana ɓe, ɓe mbaɗani mo sadak, ɓe kunanii mo.
17 E nder ɗuum, Joomiraaɗo addi liingu maŋngu moɗi Yunus. O waɗii e nder reedu liingu he jammaaji tati e ñalawmaaji tati.
Suura 2
1 Nde Yunus woni e nder reedu liingu he nde, woni e toraade Alla Joom mum
Miijo e Naamne Aaye 17 e Aaye 1 Hol no Yunus wonirnoo e nder reedu liingu ngu?
2 ina wiya;“E nder faayre am, mi noddii ma, aan Joomiraaɗo, A jaabimaama mi.
E hakkunde maayɓe, mi eewnimaa ma, A nani daande am.
3 A weddimaa ma mi e nder luggere, e hakkunde geej,
Kadi doole ndiyam ɗe catimaama mi;
Bempeƴƴe maa e jiriiɗe maa fof ndewii e dow am.
4 Ngon-mi e miijaade: Mi riddaama haa ngoɗɗu-mi jiyɗe maa!
Kono ma mi yiytu kadi galle maa ceniiɗo o.
5 Diƴƴe kuurii kam haa ɗeɗɗii mi,
Luggere suuɗi kam,
Huɗo nder diƴƴe fiiliima e hoore am.
6 Mi debbii haa e fuɗde kaaƴe.
Kirimmeeje jamɗe nguddii kam haa abada,
Kono a ƴeeŋnii kam e ngaska he guurɗo,
Yaa Alla Joomi am!
7 Nde woŋki am fappi e nder am,
Miijo am duƴƴii e maa, Joomiraaɗo,
Te toragol am arii haa e maa
E nder galle maa ceniiɗo he.
8 Haɓɓiiɓe e sanamunuuji ɗi hay huunde pirtaani ɓe,
Ina ngoɗɗina koye mumen yiɗde maa nde gasataa.
Miin noon to baŋnge am,
9 ma mi sakke Jawdi ndariindi, mi jaardu maa jimol;
Ma mi timmin kunaali ɗi mbaɗ-mi ɗi.
daɗndoore ummotoo ko e maa, aan Joomiraaɗo!
Miijo e Naamne Aaye 9 Mbele a meeɗi jaardude Alla hono nih?
10 Joomiraaɗo yamiri liingu ngu yoo wukkit Yunus dow leydi njoorndi. Ngu waɗiri noon.
Suura 3
1 Joomiraaɗo haaldi kadi e Yunus goɗngol, wii ɗum,
2 “Ummo, yah sahre mawnde wiyeteende Niniwe, njeeynaa toon ko njamir-maa-mi ko!”
3 Yunus ummii, yehi Niniwe hono no Joomiraaɗo wiyri nih. Niniwe noon ko sahre mawnde no feewi; sahre nde neɗɗo waɗata balɗe tati nde tacca ɗum.
4 Yunus yehi e sahre he ko foti no ñalawma, fuɗɗii yeeynude ina wiya, “Heddii tan ko balɗe capanɗe nayi Niniwe firtee!”
Miijo e Naamne Aaye 1-4 Hol ko waɗnoo Alla yiɗde Yunus yo waajo Ninewe, e miijo ma?
5 Niniwenaaɓe ngooŋɗinii Alla, njeeynii koorka, kadi gila e mawɓe haa e sukaaɓe ɓoornii comci ñootiraaɗi bagi saak, ngam yankinaade e yeeso Alla.
6 Ndeen kabaaru o yettiima laamɗo Niniwe o, oon ne ummii e jappeere mum, ɓoorti forok mum, ɓoornii saak, jooɗi e ndoondi ngam yankinaade e yeeso Alla,
7 yamiri yoo ɗum ɗoo yeeyne e nder Niniwe, “ E dow yamiroore laamɗo o e watulaaɓe mum, woto yimɓe e jawdi meeɗ hay huunde, gila e dammuli haa e nayi fof, woto jawdi dur te woto hay huunde heen yar hay toɓɓere ndiyam!
8 Yoo yimɓe e jawdi fof ɓoorno saakuuji, toroo no doole mumen potnoo fayde e Alla, kadi ngacca kañum’en fof golle mumen bonɗe ɗe e geɗe ndool-ndoolaagu ɗe mbaɗatnoo ɗe!
Miijo e Naamndal Aaye 5 - 8 Hol no yimɓe ɓee mbaɗi caggal nde Yunus waaji nder wuro too?
9 Maa taw maa Alla artu e men, wayla faandaare mum, natta finnude fayde e men, haayta boomde en.”
10 Alla yii aɓe mbaɗira noon, aɓe ngacca geɗe maɓɓe bonɗe ɗe. Ndeen, Alla wayli faandaare mum e boomaare nde fodannoo ɓe nde, hayti firtude ɓe.
Miijo e Naamne Aaye 10 Hol ko Alla waɗi caggal ɗuum?
Suura 4
1 Ɗuum metti Yunus no feewi, sekni ɗum.
2 O torii Joomiraaɗo, o wii ɗum, “Aahaa, Joomiraaɗo! Nani! Ko ɗum tigi kulnoo-mi nde ngon mi leydi amen nde! Ko ɗum ɗoo kolliratnoo-mi nde ndoḡmi pay-mi Tarsis nde. Ngati mboɗo anndunoo ko a Alla kecco-ɓernde, jurumdeero, Jom muñal, Jom yiɗde nde gasataa, aɗa haayta fawde kuugal.
3 Jooni noon, Joomiraaɗo, ittu woŋki am tawde ko noon, ngati maayde ɓurani mi wuurde.”
4 Kono Joomiraaɗo jaabii, wii, “Aɗa sikki finnude ma ina moƴƴi?”
5 Caggal ɗuum, Yunus yalti sahre nde, heɓoyi fuɗnaange mayre. O waɗi ɗoon cuurel makko, o sakki les mum e ɓuuɓiri he, ngam yiyde holi to ɗum jogori yuumtande sahre nde.
6 Joomiraaɗo Alla fuɗni ɗoon soɓoƴuru, jiimni ɗum e Yunus mbele ina rokka ɗum ɓuuɓiri, itta tampere mum. Yunus weltii e nduun soɓoƴuru no feewi.
7 Kono subaka jaŋngo e mum hedde puɗal naange, Alla addi ngilngu, ngu urii soɓoƴuru ndu, ndu yoori, ndu maayi.
8 Ndeen naange ñawlii, Alla addi henndu fuɗnaange wulndu, naange ñippii e hoore Yunus haa fappi. O torii Alla, o wii, “Ittu woŋki am, ngati ko maayde ɓurani mi wuurde.”
9 Ndeen, Alla wii Yunus, “Aɗa sikki finnude ma sabaabunde soɓoƴuru ina moƴƴi?” O jaabii, o wii, “Ha mi maaya ne kay!”
10 Caggal ɗuum, Joomiraaɗo wii, “Gila aan, a yurmiima soɓoƴuru ndu a tampanaani, ndu a fuɗnaani, fuɗndu e jamma gooto maayi e jamma gooto, saka hakkunde am e Niniwe!
11 Ko waɗi mi yurmotaako ndeen sahre mawnde waɗnde ko ɓuri teemedere e noogas ujunere yimɓe ɓe mbaawaa seerndude nano mumen e ñaamo mumen, waɗnde kadi jawdi ndariindi keewndi?”
Miijo e Naamne Suura 4 Ko ɗiin aayeeji pirata ɗo? Mbele e miijo maa, ko aan ɓuri no Alla jiɗnooɗo hollude en muñal, gilli, yurmeende e yaafuya Ninewe; walla mbele ko aan ɓuri no Yunus jiɗnooɗo hollude mette, ñaawoore, e kuugal Ninewe? So tawii aɗa ƴeewa caliiɗo gooŋɗinde mbele aɗa jogoo e mum muñal, gilli, mbele kadi aɗa jogoo yurmeende yaafaade ɗum, njiɗanaa ɗum Aljanna; walla njoganto ɗaa ɗum ko mettere, yiɗde maa wona e ñaawde ɗum, njiɗanaa ɗum kadi jeynge? Mbele kadi aɗa waawi faalkisaade (nooynaade) golle makko bonɗe ndaaraa yiɗde makko?
Aayeeje teeŋtuɗi ittaaɗi e nder Linjiila.
Macca Suura 12 aayaaji 38-42
38 Caggal ɗuum, woodi sariyaŋkooɓe e Farisa’en wiyɓe mo, “Ceerno, amin njiɗi mbaɗanaa min kaawisa.”
Miijo e Naamne Aaye 38 Hol ko addannoo yimɓe ɓee mbii Iisaa ko maande kaawniiɗe, e miijo maa?
39 O jaabii ɓe, o wiyi, “Yonta bonɗo jamfiiɗo Alla o nana yiiloo kaawisa, kono woorti kaawisa annabi Yunus o, o heɓataa hay gooto goɗɗo.
Miijo e Naamne Aaye 39 Hol ko wonnoo maande annabi Yunus?
40 Ŋgati, no Yunus waɗiri jammaaji tati e ñalawmaaji tati e reedu liiŋgu mawngu he nih, ko noon Ɓii Neɗɗo o waɗirta jammaaji tati e ñalawmaaji tati nder leydi.
Tesko e Naamne Aaye 40 Hol mo woni oo ɓiɗɗo neɗɗo? Maa en njiyoy ko fayti e ɓii neɗɗo o – ƴeewen yerondirde e ko jaŋnguɗen hannde.
41 Ñande ñalngu ñaawoore, maa worɓe Niniwe ummodo e oo ɗoo yonta liɓa ɗum, ŋgati ɓe mbaajtiima koye maɓɓe nde ɓe keɗii jeeyngal Yunus ngal. Ndeen ne dey, gonɗo ɗoo o ɓuri Yunus!
42 Ñande ñalngu ñaawoore, maa debbo laamiiɗo worgo o ummodo e oo ɗoo yonta liɓa ɗum, ngati o iwi ko haa to leydi haaɗi ngam heɗaade haqqilantagu Sileymaani ngu. Ndeen ne dey, gonɗo ɗoo o ɓuri Sileymaani!
Miijo e Naamne Aaye 41-42 Hol ko ɓuri Yunus e Sileymaani?
Faayiida maande nde
Baŋnge maande tolniinde e jiiɗe men: Feere Alla wonno ko e nelde Yunus mbele tintina Niniwe. Alla waɗiri ɗum ko sabaabunde moƴƴere e yurmeende. Nde yahnoo haa yimɓe ɓee tuubi O yaafi ɗum’en. En njii kadi gollal Alla e darnde O darii e nder nguurndam Yunus. Hono no yimɓe Niniwe ɓe, nde Yunus welsindii dewal Alla, kuugal fawaama e dow makko. Kono ɗoon ɗo o tuubi, Alla ko Jom Yuurmeende.
Baŋnge maande ɗo diwi ganndal men: “Ŋgati, no Yunus waɗiri jammaaji tati e ñalawmaaji tati e reedu liingu mawngu he nih, ko noon Ɓii Neɗɗo o waɗirta…. Ndeen ne dey, gonɗo ɗoo oo ɓuri Yunus!... Ndeen ne dey, gonɗo ɗoo o ɓuri Sileymaani!” Hol gonɗo oon?
Iisaa Almasiihu
Refto
Maandeeji ɗiɗi gadani ɗii, Comcol Peewal e Laana Ka, kollirii en wonnde neɗɗo waawi heɓde daɗndoore kuugal kerse e bakkaat tan ko e ballal Alla; kono ndeen daɗndoore fawaaki e golle mum moƴƴe. E nder maande 3 e 4, hono Sadak e Ƴiiƴam, en njii no Alla waɗirnoo mbele dannda neɗɗo e maayde. E nder maande 5, Jime Ɗee, ɗum wonnoo ko maale garaangal Almasiihu, oon mo ɗe ɓami haalde ko foti no teemedde duŋngu (hitaande) ko adii jibineede mum, (Almasiihu). En njii heen wonnde kaŋko Almasiihu o foti wonnde ko e iwdi Daawuuda. Maande 6, maande Yunus, kañum ne ina wayno joofiima fahde e Almasiihu. Jooni ndaaren Maande 7, timoode maandeeji ɗi, Iisaa Almasiihu e hoore mum.
Aayeeji teeŋtuɗi cuɓaaɗi e nder Alkuraan
Sura 2
Al Baqara 87 – goonga, En ndokkii deftere nde Muusa ; En nelii caggal makko kurus nelaaɓe. (nelaaɓe heewɓe tawa ina ndewondiri) En ndokkii maandeeji celluɗi Iisaa ɓii Mariyam, en timmitinii mbo ko ceniiɗo. Mbele kala nelaaɗo garɗo e mon addi koŋngol ngol yaadaani e yiɗde mon waɗa on ɓurnaare? Mbaɗon ɓee heen fenooɓe, heddiiɓe mbaron ɗum’en.
Miijo, Tesko e Naamne Aaye 87 Alla rokkiino Iisaa maandeeji laaɓɗi cer kadi ruttii, o semmboliriɗi Ruuhu Ceniiɗo. Mbele won annabi goɗɗo heɓi semmbolineede e Ruuhu Ceniiɗo?
Al Baqara 253 – E nder ɓeen Nelaaɓe, won e maɓɓe ɓe ɓurɗen jaɓande e heddiiɓe. Won e maɓɓe mo Alla haalani en; won kadi e maɓɓe mo o ƴelliti wonan de Iisaa ɓii Mariyam en ngaddii maandeeji ceettiniiɗi en mawninirii ɗum (en teddinirii ɗum) Ruuhu Ceniiɗo. So Alla welanooma ɓeen arnooɓe caggal maɓɓe mbarodirtaano e koye mum en caggal nde ɗii maandeeji seedantaagal ngari e maɓɓe. Kono ɓe luurdi e koye maɓɓe : Won e maɓɓe ngoni jaɓɓe ngooŋɗini heddiiɓe ɓe ngoni saliiɓe gooŋɗinde so tawi Alla welanooma, ɓe mbarondirtaano e koye maɓɓe ; Kono Alla waɗata ko ko weli ɗum (ko muuya).
Miijo e Tesko Aaye 253 En njii kadi goɗngol Alla hokkii maandeeji laaɓɗi Iisaa, O semmboliriɗi Ruuhu Ceniiɗo o.
Sura 3
Al Imran 45 – (Siftor) Nde Malaykaaji ɗi mbii: “Eeh Mariyam, Alla tellinii koŋngol mum fayde e ma: innde makko wonata ko “Almasiihu” “Iisaa” ɓii Mariam, maande (annoore) aduna hannde, e mbo jaŋngo, ko gooto e ɓattiiɓe Alla.”
Miijo, Tesko e Naamne Aaye 45 Mariyam, yumum Iisaa, mo innde mum tan woni nder Alkuraan e innde rewɓe fof. Iisaa wonnoo ko koŋngol Alla. Mbele won annabi goɗɗo meeɗi innireede koŋngol Alla? Iisaa wonnoo Almasiihu. Mbele aɗa anndi ko ngol koŋngol firata? Maa en ndaartoy firo maggol yeeso. Mbele won annabi goɗɗo inniranooɗo Almasiihu? Iisaa ko teddinaaɗo e oo ɗoo aduna kam e aduna goɗɗo o.
Iisaa ko gooto e ɓeen ɓurnooɓe ɓadaade Alla.
Al Imran 46 – Maa o haaldoy e yimɓe (yimɓe ɓee ko enen) gila e tiggaagu makko haa waktu mo o mbo heɓa duubi kellifaaɗo. O jeyetee ko e yimɓe moƴƴuɓe.
Miijo e Naamne Aaye 46 Iisaa ko peewɗo. Mbele won goɗɗo noddirtenooɗo Peewɗo?
Al Imran 47 – O wii (kaŋko Mariyam) : “Joomi am! Hol no keɓirat mi ɓiɗɗo tawa mi wondaani e gorko?” - “Ko ndeen!” O wii, “Alla tagata ko ko yiɗi fof (kala ko o muuyaa, kala ko haajaa). So o yiɗii huunde, o wiyat ɗum tan “yo won”, ɗum wona (laato) ɗoon e ɗoon.”
Miijo, Tesko e Naamne Aaye 47 Iisaa jibinaama waktu Mariyam anndaa gorko. Mbele won annabi goɗɗo jibinaaɗo, tawa neene mum anndaa gorko?
Al Imran 48 – “Alla, jaŋnginat mbo binndol, ganndal cuuɗingal (sirru), Tawreeta kam e Linnjiila.
49 – Maa o won Nelaaɗo e sukaaɓe (ɓesngu) Israayiilnaaɓe, (O wiya ɓe), “So goonga maa mi ar e mon e maandinoore ummiinde e Joom mon. E wonande on (e mon), maa mi feeñ e mon no mbaadi sonndu, sifaa yeeso am. So ɗuum yawti mi wutta nder heen : e yamiroore Alla ɗum wonta sonndu. Mi safra jibinaaɓe wumɓe, e joom ñawu baras’en, maa mi wuurtin maayɓe, e yamiroore Alla. Ma mi jaŋngin on ko oɗon ñaama e ko oɗon ndenndina e galleeji mon. Ko ɗum woni maande moƴƴere wonande on, so tawi ko on ɗoftiiɓe (jaɓɓe)!”
Miijo e Naamne Aaye 49 Iisaa ardi ko e maande Alla. Iisaa safratnoo ko wumɓe e ñawɓe baras kadi ombo wuurtintuno maayɓe. Mbele won annabi goɗɗo no Iisaa nih?
Al Imran 50 – Mi teeŋtina ko woni e nder Tawreeta ko mi leernana on ko wiyaa heen hade am arde, maa mi faamnu on (mi leernana on) huunde e geɗal ngal kaɗana ɗon. Goonga mi addanii on maande Joom mon. Kulee Alla ɗum noon ɗoftoɗon mi kadi.
Miijo Aaye 50 Alla rokkii Iisaa maande.
Al Imran 51 – “Alla woni Joom am woni Joom mon. Njiɗee mbo ɗuum noon: Ko ɗum woni laawol portingol (peewal), Laawol goonga”.
52 – Nde o tini e makko, jamaanu o heɓndiima ngam faamde ɗum en, o wiyi : “Hol wonnduɓe e am e laawol Alla hee?”
Kamɓe Nelaaɓe ɓe, ɓe mbii: “Min ngondi ko e Alla, amin ɗoftii Alla, (amin jaɓi Alla). Wonan min seede a min ɗoftii mbo.”
Tesko e Naamndal Aaye 52 Hol ɓeen wiyetee ɓe Almuɓɓe Iisa e nder aaye o?
Al Imran 53 – “Joomi am! Min ngooŋɗinii e ko tellin ɗaa ndewnu ɗaa e nelaaɗoo ko. Wattu min e ɓeen seedanteeɓe (gooŋɗinɓe).”
54 – Oon sahaa heddiiɓe ngoni yedduɓe Alla, ɓe njedditii kadi, ɓe mbii ko Alla woni gooto mawɗo e nder jeddi.
55 – (Siftor) Nde Alla wiino : “Eeh hey maa aan Iisaa; ina selli maa mi ittu nguurndam ma les mi ƴeeŋtin ma to am, mbele mi seerndu ma e ɓee ɓe jaɓaani (saliiɓe gooŋɗinde), ñande ñalawma ummital maa mi faw ɓee ɗoftiiɓe ma e dow ɓee saliiɓe ma (ɓe ngooŋɗinaani ma). So ɗuum yawti ko e am rutitte, maa mi ñaawoy hakkunde mon, e dow ko woni luural mon ngal.
Miijo Aaye 55 Ɗoo en njii goonga e goonga Iisaa maayii.
Sura 4
Nisa 157 – Sabaabu nde koŋngol maɓɓe: « So goonga en mbarii Iisaa, ɓii Mariyam, Nelaaɗo Alla O. »… Tawi ɓe mbaraani mbo ni saka ɓe nduppa mbo! Kono ɗum wonno ko fuunti! Ɓeen yeewtannooɓe ko fayti e makko so goonga laaɓaaka : ɓe ngalaa hay batte ko ina noddi ganndal laaɓngal ɓe ɓeydii ko rewde e caɗeele kono ɓe mbaraani mbo so goonga.
Nisa 171 – Eeh hey mon yimɓe rewɓe deftere, hoto ɓurtine e nder diine mon, ɗum ne kaalee e Alla goonga. Iisaa, Ceniiɗo o, ɓii Mariyam, ko nelaaɗo Alla tan, koŋngol o neli e Mariyam ngol ko guurngol fayde e makko. Ɗum non kulee Alla e Nelaaɓe mum. Caloɗee wiide “tato” Ndartinee! Ko ɗuum wonata ɓural mon. Alla ko gooto tan. Ombo jogii weltaare mawnde e jogaade ɓiɗɗo. Ko kaŋko jey kala ko woni e asamaanuuji ɗii, ko kaŋko jey ko woni e leydi hee koo. Alla yonii deenoowo. (gaynaako)
Miijo, Tesko e Naamne Aaye 171 Iisaa wonnoo ko Almasiihu.
Iisaa wonnoo ko koŋngol Alla.
Iisaa wonnoo ko miijo ummiingo e Alla. Hol ko ɗum firti, e miijo ma aan?
Sura 19
Maryam 16 – Waɗ binndol teskuya e nder deftere (Alkuraan), Mariyam, tuma nde o ummii e galle maɓɓe oo fayi nokku baŋnge fuɗnaange.
17 – O waɗi ɓurtungal (kaŋko Maryam, o muurnii) mbele falo hakkunde makko e maɓɓe. Min neli e makko Jibril, ardi e makko no annama neɗɗo (hono men).
18 – O wii (Maryam) : “Miɗo moolo e ma to joom yurmeende huptindinnde o. So tawi ko a juulɗo, (hoto ɓatto mi hay seeɗa.)”
Maryam 19 - O wii:”Ko mi nelaaɗo joom ma hollirde ballal ummingal e ɓiɗɗo laaɓɗo.”
Miijo e Naamne Aaye 19 Iisaa wonnoo ko ɓiɗɗo laaɓɗo. (Mo aldaa e bakaat.)
Maryam 20 – O wii:”Hol no keɓirat mi ɓiɗɗo tawa mi wonndaani e gorko, tawi kadi mi wonaa “Pijoowo”?”
21 – O wii: “Ɗuum waɗi! A ɗum weeɓiri mi. Joom ma wii – Maa en mbaɗoy mbo maande wonande yimɓe ɓee, yurmeende e maɓɓe (jokkondiral e men). Ko huunde fiɓaande.”
Miijo e Tesko Aaye 21 Iisaa wonaa tan dokkaaɗo maandeeji Alla, o wonnoo ko maande Alla.
Iisaa ko yurmeende Alla.
Maryam 22 – O woni cowiiɗo (biɗɗo); O yehi nokku goɗɗuɗo.
23 – Caggal ɗuum muusalla ɓiɗɗo o nawi mbo to fooɓre tamaroowi to, o wii:”Feere am bonii! Yoo mi maay ko adii oo saha paaɗo! Yoo mi yejjite haa laaɓa!”
24 - Ɗuum noon, O noddi mbo les makko (ombo wiya mbo),”Hoto hawju. Joom ma fawi jaggitorde e sara koyɗe ma.
Maryam 25 – Hof e ma fooɓre tamaroowingal – maa ngal sammin e ma tamarooje ɓuuɓɗe ɓennduɗe.
26 - Ɗum noon ñaam, kadi njaraa, kadi yoo yiitere ma welto. So tawi a yiyi gooto e nder yimɓe ɓe, wii ɗum “E ko selli, mi aadondiraama hoorande Joom yuurmeende mi haaldataa ɗum noon e hay gooto hannde.”.
27 – Caggal ɗuum o arti e yimɓe makko ombo jogi ɓiɗɗo oo. Ɓe mbii:”Eeh, Mariyam, a waɗii huunde haawniinde!”
28 – “Baa ɗum debbo Haruuna, baaba ma wonaa gorko bonɗo, neene ma wonaano debbo pijoowo.”
29 – O maandini cukalel ngel. Ɓe mbii:”Hol no kaaldirten e tiggu?”
30 – Ko ndeen (cukalel ngel) wii:”Ko mi golloowo ceettiniiɗo Alla. Alla rokkii kam deftere; o waɗii kam Nelaaɗo.”
31 – Kala ɗo mbaaw mi wonnde; o duwanimaa ma mi, o yamirii kam, kaaddi nguurndam am njuulu e Zakat.”
32 – Kam e moƴƴere fahde e neene am. O waɗaani mi pidduɗo saka mbaasɗo.
33 – Kadi yoo jam won e am gila ñalawma mo njibinaa mi, haa ñalawma mo maay mi, haa ñalawma mo ummittoo mi.”
34 – Ko oo woni Iisaa, ɓii Mariyam, Koŋngol goonga. Mo ɓe cikkitii oo.
Sura 21
Al Anbiya 91 – Oo (Mariyam) deennooɗo (“ndewaangu mum”) en ngutti e makko henndu nguurndam ummiindu e men, mbaɗɗen mbo kaŋko e ɓiyiiko geɗal e kaawis wonnde e weeyo (aduna).
Miijo e Tesko Aaye 91 Iisaa ko ɓii Mariyam, mo anndaa gorko. Ko miijo Alla woni sabaabu jibineede Iisaa. Iisaa ko maande, wonaa tan Yahuuda’en, kono koo maande leƴƴi fof.
Iisaa, wortorde walla fuɗɗorde maandeeji keddiiɗi ɗi fof.
Ko adii nde eɗen mbiya Iisaa woni maande 7 tawo en kaaliino maandeeji 6. Maa en njii jooni noon holno Iisaa woniri wortorde walla fuɗɗorde maandeeji keddiiɗi ɗi fof.
Maande 1 Comcol Peewal
Suura 7:26 Alkuraan
Iisaa – Linjiila 1 Korentanaaɓe 1:30
30 Ko kaŋko haɓɓondiri on e Iisaa Almasiihu gontanɗo en haqqilantaagal giwngal e Alla, peewal, senaare e ndimaagu ngu.
Miijo Aaye 30 Haalaama ɗo wonnde Iisaa Almasiihu wonii ñaawoore men.
2 Korentanaaɓe 5:21
5:21 Mo meeɗaa bakkodinde o, o waɗtii ɗum bakkaat ngam amen, mbele kaɓɓondiral amen e makko ngal, amin ngonta peewal ɗo Alla.
Miijo e Naamne Aaye 21 Iisaa mo anndaano hay bakkaat gooto, wonorii ñaawoore men. O wonii comcol men peewal. Hol ko woni maande ɗum to men? Njawten yeeso.
Maande 2 Laana Ka
Suura 26:119 Alkuraan
Hono no Nuuhu e galle mum danndirano haa ndaɗi e ilam ɗuufaan ɗam e nder laana ka nih, ko hono noon Iisaa ardi danndude aduna o e bakkatuuji mum’en.
Macca 1:18-25
18 Iisaa Almasiihu ko ni jibiniraa. Yumma makko hono Mariyaama, ko ƴamƴamo Yuusufa wonnoo; hade makko reseede, Ruuhu Ceniiɗo o waɗi mo koriiɗo.
19 Yuusufa, ƴamƴamo makko, nde wonnoo ko neɗɗo peewɗo, añi bonnude innde makko, miijii seerde mo tawa hay gooto tinaani.
20 Nde ɗuum woni e miijo makko, maleyka Joomiraaɗo feeñani mo e koyɗol, wiyi mo, “Aan Yuusufa, taanum Dawuuda, woto hul hurtinde Mariyaama, ngati ɓingel o saawi ngel iwi ko e Ruuhu Ceniiɗo o.
Miijo Aaye 18-20 Ɗuum hay batte ko seerti e Suura 21:19 Alkuraan.
21 Maa o jibin ɓiɗɗo gorko, nginniraa ɗum Iisaa; ngati ko oon jogori daɗndude leñol mum e bakkatuuji mum.”
Miijo e Tesko Aaye 21 Ɗum ko finnde, gooŋɗinde wonnde Iisaa ari tigi ko danndude yimɓe e bakkatuuji mum’en.
22 Ɗuum fof ardi ko mbele ɗum ɗoo ko Joomiraaɗo o rewnunoo e hunuko annabi o ina timma:
23 “Maa mboomiri ndi ɓam reedu, jibina ɓiɗɗo gorko, maa o innire Emmanuwel.” (Ɗuum firtata ko; Alla ina wondi e men.)
Miijo, Tesko e Naamne Aaye 23 Oo aaye ummi ko e Esaya 7:14 (Tawreeta Muusa). Winndaama gila teemedde jeeɗiɗi nduŋngu (hitaande) ko adii jibineede Iisaa. Nde jaŋnginta (hollirta) ko wonnde Mariyam anndaano gorko waktu mo Iisaa jibina o. Alkuraan hollirii ɗum kadi e nder nokkuuji keewɗi, hono Suura 3:47.
24 Nde Yusuufa fini, waɗiri no maleyka Joomiraaɗo o yamirirnoo ɗum nih; o hurtini Mariyaama,
25 kono o renndaani e mum leeso haa nde jibini ɓiɗɗo gorko, o inniri ɗum Iisaa.
1Piyeer 3:18-20
18 Sabu Almasiihu o e hoore mum maayii gootol ngam bakkatuuji, mbele artirde on e Alla, kaŋko peewɗo ngam ooñiiɓe ɓe. To baŋnge ɓanndu, o waraama; to baŋnge ruuhu, o wuurtinaama.
19 Ko oon ruuhu kadi o yeeyniroyi ruuhuuji cokaaɗi,
20 luunndinooɗi e jamaanu Nuuhu, ɗi Alla muñannoo ko juuti, tawi Nuuhu ina feewna laana ɗo yimɓon seeɗa ndaɗndiranoo e ndiyam, maanaam pittaali jeetati.
Maande 3 Sadak
Suura 37:107 Alkuraan
Hono no sadak jawgel maayde mum lomtorii maayde ɓii Ibrahiima nih, ko hono noon maayde Iisaa e feŋirde nde lomtorii ko men. Bakkatuuji woni eɗen poti yahde jeynge, kono Iisaa ƴetti kuugal bakkatuuji men e hoore mum mbele eɗen njaafee kadi njahen Aljanna. Iisaa woni oo “sadak maantiniiɗo”. (Suura 37:107 Alkuraan)
Ƴeew Yuhanna 1:29
29 Jaŋngo e mum, o yiyi Iisaa ina ara e makko, o wiyi, “Jawgel Alla momtowel bakkaat aduna ngel nana!”
e 1Korentanaaɓe 15:3-4
3 Njettin mi on ko kabaaru ɓurɗo faayodinde mo keɓ mi o: Almasiihu o maayiri ko sabaabunde bakkatuuji men, e wonande Binndi ɗi;
4 o ubbaama, kadi o wuurtii e ñalawma tataɓiijo o, e wonande Binndi ɗi;
Maande 4 Ƴiiƴam
Suura 7:133 Alkuraan
Hono no ƴiiƴam momtanooɗam e damuɗe galleeji yimɓe Isra’el haa addani maleyka maayde oo rewde e galleeji maɓɓe ɓenna woppa dikkuru maɓɓe kadi waroya dikkuru fof ndu tawno e nder galleeji Misiranaaɓe wonndunooɓe e Fira’awna; ko hono noon tigi ƴiiƴam Iisa ndufnoɗam e waktu o feŋa o. Ɗuum addanta maleyka ñaawoore jeynge o rewataa e men kadi o yaafo en, o ruttoo o rokka en nguurndam e Aljanna haa abada. (Jettooɗe ngoodanii Iisaa)
Ƴeew 1Piyeer 1:17-19
17 Tawde mo eewnorto-ɗon Baaba o ko ñaawiroowo gooto fof e golle mum, mo yimɓe fof poti e yeeso mum o, nguuree e kulol Alla kaaɗdi njillu mon e aduna.
18 E nder ɗuum, oɗon nganndi wonaa geɗe ɗe nduumaaki, no kaalis walla kaŋŋe nih, coodtira-ɗon e nguurndam bolle puuyɗe ɗam ndon-ɗon e taaniraaɓe mon ɗam,
19 coodtira-ɗon ko ƴiiƴam Almasiihu korsuɗam ɗam, no ɗam jawgel ngel alaa ella alaa tuundi nih.
e Barahuuta’en 9:22
22 E wonande sariya o, ina wayi no ko ƴiiƴam laɓɓinta huunde fof; te so ƴiiƴam rufaani, yaafuya woodaani.
Maande 5 Jime (Almasiihu)
Suura 3:45 Alkuraan
Jime ɗe (Jabuura) ɓami haalande en gargol Almasiihu foɗde teemedde duŋngu ko adii garaangal makko. E Suura 3:45 Alkuraan eɗen nganndi Iisa ko Almasiihu. Koŋngol Almasiihu ngol firata ko “Cuɓaaɗo”. Ƴeewen e nder Tawreeta hol ko ɗum firtata toon:
Esayi 61:1
61:1 “Ruuhu Ceniiɗo haa abada Joomiraaɗo, ina e dow am, sabu mo alda e keerol (happu) o suɓiima mi, ngam anndinde miskineeɓe kabaaru moƴƴo o; eey o neli kam mbele mi leltina ɓeen ɓe ɓerɗe mum’en cokkii, mi habra jaggaaɓe ndaha ɓe daɗndoore mum’en kadi e ɓeen jagganooɓe ina coka habrude ɗum’en kaɓgol e koye mum’en.”
Miijo e Naamne Aaye 1 Ɗoo en njii Alla suɓii Iisaa anniya mo aldaa e keerol. Ruuhu Ceniiɗo o semmbolinii Iisaa, hono e nder Suura 2:37 Alkuraan. Ɗo Esayi haali teemedde jeeɗiɗi duŋngu ko adii jibineede Iisaa.
Ƴeew Macca 3:12-16
12 “Omo jogii ñorgo e juŋngo makko; ma o wes gerngal makko, o renndina gawri makko e nder fawru, o duppa guufi ɗi e jayngol ngol ñifataa.”
13 Ndeen tan, Iisaa ummii Galile, ari Yurdan to Yaayaa, mbele Yaayaa ina baptisa ɗum.
14 Kono Yaayaa salii, wiyi mo, “Mbele wonaa ko miin foti arde e maa yo a baptis am? Aan ngaraa!”
15 Iisaa jaabii mo, wiyi, “Jaɓ woora noon e oo sahaa, ngati ko noon timminirten ko Alla yamiri ko fof.” Ndeen tan, o jaɓi.
16 Ndeen Iisaa baptisaama, ƴeeŋi ɗoon e ɗoon e ndiyam he. Tan asamaan udditii; o yiyi Ruuhu Alla o ina jipporoo no foondu nih, ina juuroo e makko.
Maande 6 Yunus
Suura 68:48-50 Alkuraan
Macca 12:38-42
38 Caggal ɗuum, woodi sariyaŋkooɓe e Farisa’en wiyɓe mo, “Ceerno, amin njiɗi mbaɗanaa min kaawisa.”
39 O jaabii ɓe, o wiyi, “Yonta bonɗo jamfiiɗo Alla o nana yiiloo kaawisa, kono woorti kaawisa annabi Yunus o, o heɓataa hay gooto goɗɗo.
40 Ngati, no Yunus waɗiri jammaaji tati e ñalawmaaji tati e reedu liingu mawngu he nih, ko noon Ɓii Neɗɗo o waɗirta jammaaji tati e ñalawmaaji tati nder leydi.
41 Ñande ñalngu ñaawoore, maa worɓe Niniwe ngummodo e oo ɗoo yonta liɓa ɗum, ngati ɓe mbaajtiima koye maɓɓe nde ɓe keɗii jeeyngal Yunus nde. Ndeen ne dey, gonɗo ɗoo o ɓuri Yunus!
42 Ñande ñalngu ñaawoore, maa debbo laamiiɗo worgo o ummodo e oo ɗoo yonta liɓa ɗum, ngati o iwi ko haa to leydi haaɗi ngam heɗaade haqqilantaagu Sileymaani ngu. Ndeen ne dey, gonɗo ɗoo o ɓuri Sileymaani!
Miijo, Tesko e Naamne Macca 12:38-42 Ɗoo en njii wonnde Iisaa wii, kadi Yunus ko maande wonnoo. Hol no o wonirnoo maande? O wonnoo ko maande sawndondirnde e Iisaa. Yunus wonnoo ko natal e ko heɓnoo e Iisaa. E waktu mo o wonnoo e reedu liingu ngu, way kono ko maaynoo ɗo nih. Kono ñalawma tataɓo o Alla yamiri liingu ngu yoo tuut Yunus e dow leydi njoorndi. Ɗum way kono Yunus wuurti ko e nder maayɓe. Hono nih Iisaa maayrunoo e nder yanaande caggal maayde makko e feŋirde batte bakkatuuji aduna oo fof. Kono ñalawma tataɓo o, Alla yamiri mbo yoo wuurtin maayɓe hono no wiiraa e nder Suura 3:55 Alkuraan. E goonga laaɓɗo huunde ɓurnde mawnude e ko Yunus ko nani. Goonga kadi laaɓɗo huunde ɓurnde ko Sileymaani ko nani. Holi oon? Ko Iisaa. Ko o cuɓaaɗo e nder annabaaɓe. E goonga celluɗo tolno makko ina ɓuri darnde annabi.
Kawtondiral
Jooni noon ƴeewen renndinde ko haalaa e Iisaa koo. Kadi ndendinen e raɓɓikinaare no Iisaa timminiri maandeeji 6 jawtuɗi ɗi. So ɗuum yawti toŋngen ƴeewen ko ɗum woni ɗo men enen fof.
Iisaa ko annabi mo ngannduɗaa:
1) ummii ko e debbo mo anndaa gorko.
2) o wiyetee ko koŋngol Alla.
3) o wiyetee ko miijo Alla.
4) o waɗii kaawisaaji.
5) o wiyaama ɓiɗɗo laaɓɗo.
6) o wiyaama yurmeende Alla.
7) o wiyaama Almasiihu.
8) o semmbolirinama Ruuhu Ceniiɗo.
9) o wuurtinaama e nder maayɓe.
10) Ko o gartoyoowo ɗum noon ko o wattan annabaaɓe.
Kadi ndenndinen e raɓɓikinaare, hono no Iisaa timminirnoo maandeeji 6 jawtuɗi ɗi?
Iisaa wontii comcol peewal men mbele keɓen yaafuya Alla kadi mbaawen daraade e yeeso Alla e ñaawoore ɓuri ko ndarotoɗen e yeeso Alla enen fof eɗen ngonndi e bakkaat.
Iisaa wonnoo laana men sabu o ari e leydi mbele o dannda en e ñaawoore Alla e dow bakkatuuji men, hono no laana ka danndirnoo Nuuhu e galle mum e ñaawoore Alla e bakkaat aduna o, ko wonnoo sabaabu ilam ɗuufaan ɗam.
Iisaa wonnoo oon sadak maantiniiɗo nde o maayi e yolnde men mbele kadi eɗen keɓa yaafuya Alla kadi njahen Aljanna.
Ko ƴiiƴam Iisaa ndufɗam e feŋirde nde haɗata malayka maayde o nawde en njeynge.
Iisaa ko Almasiihu podanaaɗo, Cuɓaaɗo Joomiraaɗo.
Hono no Yunus wonirnoo e nder reedu liingu hakke balɗe tati e jammaaji tati nih hono noon Iisaa wonirnoo e nder leydi foɗde balɗe tati e jammaaji tati. Ko adii nde ombo wuurtina maayɓe.
Ko adii eɗen ngudda, ndaaren kadi Aayeeji 12 e nder Tawreeta: Annabi Esayi winndi ɗum ɗo teemedde jeeɗiɗi duŋngu ko adii jibineede Iisaa.
Esayi 53:1-12
1 Holi gooŋɗinɗo kabaaru men o? Holi keɓtinɗo juŋngo Joomiraaɗo?
2 O mawnii e yeeso makko no lekki famɗuki semmbe nih, no puɗi jaltuɗi e leydi njoorndi nih; o moƴƴaano mbaydi, o alaano darja mbele fooɗtude ndaarɗi men e makko. Alaa fof e mbaydi makko ko welnoo en.
3 Ko o gañaaɗo, mo yimɓe mbeddii, ko o neɗɗo tampere, goowɗo mette, o nanndi ko e neɗɗo duŋtaaɗo. Ko o gañaaɗo, en ngonndaka mo nih.
4 Ndeen ne dey, ko mette men o roondii, ko tampere men o rimndi e hoore makko; enen, nanngir-ɗen mo no pawaaɗo kuugal mo Alla fiyi, lesɗini nih.
5 Kono o yuwiraa ko sabaabunde goofi men, o moññiraa ko sabaabunde bonanndeeji men; kuugal timminoowal en ngal fawaa ko e makko, ko gaañanɗe makko cellir-ɗen.
6 Enen fof ngonno-ɗen ko e duudaade no dammuli nih; gooto e men fof rewnoo ko laawol mum; te Joomiraaɗo o fawi e makko bonannde men, enen fof.
Miijo e Tesko Aaye 5-6 Ɗoo en njii Iisaa maayi sabaabunde bakkatuuji men. Bakkatuuji Aduna oo fof fawinoo ko e dow Iisaa nde o maayi nde.
7 O leeptaama, o lesɗinaama, kono o muɓɓitaani hunuko; o wayi ko no dammuwol ɗowanoongol ngam hirsoyeede nih, no mbaalu muumɗungu e yeeso tonngooɓe ɗum nih; kono o muɓɓitaani hunuko.
Miijo e Naamne Aaye 7 Ɗoo en njii Iisaa waano kono jawgel ngel. Ɗum ne ko jawgel Alla diiwtowel bakkatuuji Aduna. (Linjiila Yuhanna 1:29)
8 O ittiraa ko leepte e kuugal. E yonta makko, holi heen gonndaaɗo e wonnde o ittaama e leydi wuurɓe ɓe, o fiyaa sabaabunde goofi yimɓe am?
Miijo e Tesko Aaye 8 Ɗoo en njii kadi Iisaa maayi batte bakkatuuji yimɓe ɓee. Kuugal jogornoogal faweede e dow yimɓe sabaabunde bakkatuuji mum’en kono Iisaa ƴetti kuugal ngal fawanii en e dow hoore mum.
9 O ubbidaa e bonɓe, yanaande makko waɗdaa e galo hay so tawii o meeɗaani waɗde ko boni, kalabantayaagal meeɗaani yaltude e hunuko makko.
10 Kono Joomiraaɗo welanooma moññirde mo mette; caggal nde waɗi woŋki makko sadak bakkatuuji, ma o dañ iwdi, o juutna balɗe makko, o moƴƴina sago Joomiraaɗo e juuɗe makko.
Miijo e Tesko Aaye 10 Ɗoo en njii wonnde Iisaa wonti sadak njoɓtoor bakkatuuji aduna o hono noon daabaaji ngonirnoo sadakeeji njoɓtoor yimɓe.
11 Caggal nde mette fittaandu makko ngasi, maa o haarnu jiyɗe makko. Carwoowo am peewɗo oo maa waɗ haa heewɓe nanngiree feewɓe, rewna ɗum e ganndal mum. Ma o roondo bonanndeeji maɓɓe.
Miijo e Tesko Aaye 11 Iisaa roondiima bakkatuuji aduna oo fof.
12 Ko ɗuum waɗi, maa mi rokkoy mo geɗal e hakkunde mawɓe ɓee te maa o feccid geɗe konaaɗe ɗee e joom baawɗe en, sabu ko kaŋko e hoore makko rokki woŋki makko, o maayi, o hisna e woofooɓe ɓe, sabu o roondiima bakkatuuji yimɓe heewɓe, o ñaaganiima woofooɓe ɓe.
Miijo e Naamne Aaye 12 En njii kadi e maayde makko, Iisaa rufii nguurndam mum batte men. O roondiima bakkatuuji aduna oo fof.
Eɗen poti teskaade wonnde ɗum winndaama foɗde teemedde jeeɗiɗi duŋngu ko adii jibineede Iisaa. Ko Alla hoddirnoo. Ɗum noon, maayde Iisaa e dow feŋirde nde wonaa maayde gacce (kersa). Ko anniya Alla wonnoo. Iisaa ko poɗnooɗo maayde. Aayeeji jeeɗiɗi e nder sappo e ɗiɗi aaye ɗee kollirii wonnde Iisaa maayii batte bakkatuuji aduna o. Ko ɗuum wonnoo musiiba gadano e garaangal makko e aduna. O jibiniraa ko mbele o wona sadak maantiniiɗo kadi wattan bakkatuuji Aduna o.
Ɗuum noon, hol ko woni maanaa ɗuum ɗoo fof wonande en? Tawde ɓernde aadee nduumi ko e bonannde (Suura 12:53 Alkuraan) en mbaawataa heɓde naatde Aljanna. Mbaaweten naatirde Aljanna tan ko e yaafuya e yurmeende Alla (Suura 7:23, 12:53 Alkuraan). So wonaano batte yurmeende makko so goonga tawatno ko en nuskii (mbaasii). E nder Suura 19:21 Alkuraan, Iisaa wiyaama yurmeende Alla. Hono no Alla wiirunoo Aadama e jom suudu mum so ñaami e lekki kaɗaaki ñaameede ki tan ko maayooɓe, ɗuum o waawata tan ko waɗde fodoore makko kadi o fawa kuugal makko e dow maɓɓe. Alla wonaa penoowo. Tawde woni neɗɗo fof ko bakkodinoowo, yimɓe fof ko maayooɓe njaha jaynge so tawii Alla sakkanaani en feere. O waɗi ɗum. O rokki en laawol sadakeeji e nder Tawreeta mbele daabaaji ina maaya batte bakkatuuji yimɓe. Caggal ɗuum nde yehi haa yimɓe tuubi kadi mbaɗi sadak daabaaji ɗi ndeen bakkatuuji njaafaa. Kono ko ɓe mbaɗi ko yonata tan ko yaafuya bonannde ɓennunde nde ɓe mbaɗnoo wonaa ko fayi arde. Nde Iisaa ari, o maayi batte bakkatuuji men, o maayri ko batte bakkatuuji aduna oo fof gila e ko yawti, haa e ko hannde, haa e ko aroyta. Maayde wonnoo ko kuugal baɗɗingal ɗo Alla e dow bakkatuuji men. Won poɗnooɗo yoɓde ɗi. Iisaa gooto yoɓi ɗi. Ko ɗuum waɗi eɗen poti ruttaade e makko, ngaren e makko mbele keɓen yaafuya haa mbaawen naatde Aljanna so en maayi sabu hay gooto meeɗaa maayde batte bakkatuuji neɗɗo. Iisaa gayni sadakuuji daabaaji baɗetenooɗi. Ko Iisaa woni wattan sadak. Sadak maantiniiɗo.
Albarka Iisaa,
winndere nde jaariima e moƴƴere.
Jettooɗe ngoodaniima aan
joom teddungal,
joom yurmeende.
Yoo jam e kisal won e ma aan e minen
jokkuɓe e ma
haa abada.
Wonande Alkuraan, hol ko nawata neɗɗo jeynge? Suura 7:36 wii – “Ɓeen jaggirooɓe maandeeji amen fenaande nduŋtooɗi e mawnikinaare - ɓeen ko yimɓe jeynge kadi ko e magge ɓe keddoto haa abada.”
Ndeen noon yedditaade maandeeji Alla ɗi ina nawa neɗɗo jeynge heddo heen haa abada. Mbele aɗa anndi ɗiin Maandeeji? Njaŋngen Maandeeji Jeeɗiɗi ɓurɗi teeŋtude ɗi Alla neli e men mbele njaɓen ɗi ndewen ɗi haa mbaawen yahde Aljanna tawa en njahaani jeynge. Mbele ɗum nanndaani e feere moƴƴere?
Wonande aan, hol ko woni maande?
Ko ɗum huunde toɗɗiinde, joofiinde maana. E dow ɗum, ko huunde semmbolinnde joofiinde maana ummoraade e Joomiraaɗo jom baawɗe o.
Hol ko woni battane yedditaare maandeeji Alla ɗi?
Suura 7:9 Hollirii wonnde ruuhuuji ɓeen yedditiiɓe ina to jeynge to.
Suura 7:36 Hollirii wonnde ruuhuuji maɓɓe nguurat e nder jeynge haa abada.
Suura 7:40 Hollirii wonnde ruuhuuji maɓɓe ŋabbittaa dow asamaan.