Deftere
Deftere
Julaŋke
Julaŋke
Juliiyee, 2014, Kayes, Mali
Jaago (njulaagu) ko e golle ɓamtooje leydi jeya. Ko meccal e nder mecce ɗe banii Aadama gollata e nder nguurndam mum mbele suuro heen. Jaago (njulaagu) ko meccal ɓooyngal ngal jamanuuji mbaddi jaɓ-jaɓti haa yettii ɗoo. Jamaanu heen fof e no tawri ɗum. Jaago (njulaagu) wonaa tan gostondiral faggudu jawdi leliindi walla ndarii ndi; jaago ko gostondiral finaa-tawaa, gila e ɗemɗe haa e hakkilantaagal, jokkondiral gure haa e leyɗeele haa yottii leƴƴi.
Joomiraaɗo, Geno joom baawɗe tagii en, resii en, reenii en, halfinii en leydi ndii, o rokkii en ɲeeɲal no nguurdu ɗen e dow leydi ndii. Ngaal ɲeeɲal ngal Joom teddungal rokkki en jibini lowe ɗe moni e men fof dillirta hannde. Demoowo nana rema lowre ndema, gaynaako nana rema lowre ndarii ndi, gawoowo nana rema lowre awo, ekn.... . Ɗuum e wayde noon maa en njii ko jaago woni mesalal ɲootondirde lowe walla pecce ɗe moni e men fof dillirta e nguurndam mum.
1- Demoowo remat haa heewa fecca demateeri mum e pecce nayi; feccere wuurda, feccere saata hoɗdiiɓe walla banndiraaɓe, feccere wostoo liɗɗi, walla lamɗam, walla saabunnde, kosam walla suukara..., feccere heddii ndee ko asakal.
2- Gaynaako jogii ko daabeeje mum kono ina daɲi haaju e gawri, maaro, nebam, suukara, ... . Gaynaako ne e nder ngaynaandi mum feccat ngaynaandi e pecce tati sabu ina famɗi ɗo nanɗen walla ɗo njiiɗen joom ngaynaandi saati koɗdiiɗo walla banndiraaɗo e ngaynaandi mum, so wonaa rokki bammbaaɗo mbele oon ina dowlina innde mum. Joom ngaynaandi wuura feccere e ngaynaandi mum, gila e kosam haa yettoo teew kono heewaani. Feccere heddii ndee ko Asakal hay ɗuum heewi ko suɓteede.
3- Gawoowo ko kam halfinaa maayo e ko woni e mum; gawoowo ne awa haa heewa, wuura heen, nafa heen, ko heddii ndaarta heen gawri, kosam, nebam, tamaate, walla buuɗi kaalis ... .
Ɗii fannuuji ɗi kaal-ɗen fof ko jaago (njulaagu) ɲootondiri ɗi. Gila e jamanuuji jawtuɗi jaago wonnoo ko gostondiral faggudu.
Jamaanu fof e mbaydi mum. Nokku fof walla leydi fof e finaa-tawaa mum. Ɓinngel Aadama fuɗii bibje nana waɗa yeeso ɓuri. Kono hay baɗoowo yeeso ɓuri oo ko jaagotooɗo. Golloowo lewru ina yoɓee ne ko jaagotooɗo (julaŋke).
Jaago (njulaagu) ina heewi fannuuji. Hannde mbii ɗen jaagotooɗo (julaŋke) tan ko tiimɗo e njeeygu mum, so wonaa bitik, yoo won sewo-sewo, walla daabaaji, tawa joom mum ina yiyee e laabi walla jeere walla e daral.
Jaago (njulaagu) ko meccal ɓurngal tiiɗde e nder mecce.
Holi ko woni caɗeele jaagotooɗo (julaŋke)?
-“Seeɗa ina golla alaa seeɗa gollataa”- So neɗɗo wii: “Seeɗaa gollataa, roondaaki hiraande”.
So Hammee ummiima Muritani arii e Mali, Hammee ne addi capanɗe joyi ujunere (b 50,000; 250,000 F), wiyii capanɗe joyi ujunere (b 50,000; 250,000 F) gollataa e Mali alaa e sago ruttoo Muritani tawde baaba mum ina jogii coggal gelooɗi, yeeya heen ngoota arta nde naata golle, Hammee ardaano golle. Hamme yiɗnoo tan ko yiide Mali.
-Heewɓe ina njogoo kulol naatde e njeeygu, batte famɗude ɗum en doole. Mbele wonaa sonndu so ina feewna sabbundu mum ko kuɗel gootel gootel hoccirta haa nde sabbundu nduu timmi?
Njeeygu ne ko noon naatirtee. Wonaa tan miliyoŋaaji, wonaa sawru baali, wonaa ngesa puɗi. Jaago wonaa keewal ngal tan fuɗɗotoo. Ina ɓuri fuɗɗoraade seeɗa, golle ina ŋabbira seesa.
Ndeen noon:
- Joom baali tati ko adii nde aɗa naatira teefe baali maa tati fof, naatir baalel maa gootel haa njiyaa ko baalel ngel addi. Ɗuum ɓuri ko baali maa fof naatata, como ɗaa kaalisal maa naata e yah-ngartaa, ɲaamdu maa e ɲaamdu baali e haaju yon, kaalis maa muta njaltaa golle. Keɓoyaa ɓuuɓri ɓokki hakkunde galle njooɗo ɗaa.
- Jeeyoowo sewo-sewo, wooc lahal maa haa heewa haako, naataa jeere, ƴeewaa.
- Jogiiɗo ujunere mbuuɗu (b1,000; 5,000 F) ndaar ɓilde hay so teemedde jeegom (b 600; 3,000 F) e kaake cewɗe. Hay so cilo goro so a soodi maa wood ko cilo goro koo jibini.
- Gollal ina waawi salaade yahrude no jaagotooɗo (julaŋke) yiɗiri; jaagotooɗo jogoo kaake haa heewa kono waktu fof nde waɗi jaati, joom mum tawa kaake ɓeydaaki koko ustii. Jaagotooɗo yiɗi ko waktu fof yoo wood ko ɓeydii.
So tawii a waɗii e nokku dumunna, a waɗii jaate a tawii nde mbaɗ ɗaa jaate fof kaake ko caggal njahrata, ɗuum hoto ɓernde maa maay e golle. Safaara mum wonaa ɓeydude kaake goɗɗe e oon nokku. Yeru: a naatirii nokku b 100,000 (500,000F); Nde njaati ɗaa fof tawaa kaalis maa ina ustoo gila ɗo wonnoo b 100,000 (500,000F) haa artii e b 40,000 (200,000F). Hay so tawii a heɓii b 40,000 (200,000F) goɗɗi hoto ɓeydu heen. Sabu so tawii a ɓeydii heen yiɗde wuurtinde gollal ngal, oon kaalis fof ina waawi mutde. Ndeen noon feere mum ko ndaartude nokku goɗɗo. So won kaake keddori ɗaa waɗ feere no ceertir ɗaa heen, egg aa.
Ɗoo sabaabu kaalis maa ustaade ina waawi wonde:
1. Kaake njogi ɗaa wonaa ɓurɗe yaawde e nokku oo. Ndeen noon alaa e sago ɲaamta e hoore jaagorgal; so wonaa aan e hoore maa so tawii nokku ko joɓeteeɗo, nokku ɲaamtan seeɗa keɓanno ɗaa haa yettoo hoore jaagorgal ngal.
2. Ina waawi wonde kadi ko faawi e maa ina heewi, ɗuum ina waawi barminde gollal.
3. To rutti, walla to ɲamaale keewɗe, walla ɲamaale ɓooyooje njoɓaaka.
Donngal nokku jeeyirɗo e jaagotooɗo
Heewɓe ina uddita nokkuuji jeeyirɗi e boowe walla galleeji janani. Ɗiin nokkuuji ko joɓeteeɗi lewru kala, laamu ina jeyi heen geɗal ko wayno Meeri, won e nokkuuji ina njoɓa ko wayi no jeynge (kuraa) maa ndiyam, ɲaamannde maa e soklaaji goɗɗi cewɗi. Ɗee geɗe fof ko donngal ngal nokku jeeyirɗo oo roondii.
Jaagotooɗo ina haani waɗde jaati mbele ngaal donngal teddiraani nokku oo, so en mbii teddirde nokku ko ngalu ngu njogi ɗen nguu mbele ina waawi huuɓnude geɗe ɗee tawa gollal ngal barmaani. Fulɓe mbii: “Ko ɓurti fof rufat.” Hay Wolof ko noon wii: “Lu oppu tuuru”.
Tesko ɗen: So eɗen naata nokkuuji bayɗi nii.
- nokku: lewru fof ne yoɓa buuɗi ujunere (b 1,000; 5000 F)
- jeynge (kuuraa): lewru buuɗi teemedde joyi (b 500; 2500 F)
- ndiyam: lewru buuɗi teemedde tati (b 300; 1,500 F)
- geɗe Laamu (Meeri e ko nanndi heen): buuɗi ujunere e teemedde jeegom (b 1,600; 8,000 F)
- ɲaamannde jaagotooɗo : (ɲalawma fof): buuɗi teemedere (b 100; 500 F)
- geɗe cewɗe: buuɗi capanɗe joyi (b 50; 250 F) ɲalawma fof hakke lewru
Ko njaati ɗen e geɗe ɗe nokku oo roondii, hawrii ujunnaaje tati e teemedde joyi e capanɗe joyi. (b 3,550; 17,750 F)
Jaagotooɗo ina haani ɓetde ɗoo hoore mum. So en ƴeewi oo kaalis ko kaake njeeyaa, njoɓiraa. Lewru fof ko foti nii so ina yalta so ɓooyi waɗat yolnde. Fulbe mbii; “Lahal ko ngal heewi kosam koo fof hoto loɓɓotooɓe keew.”
Ndeen noon jaagotooɗo ɓet ɲalawmaaji maa kala nde golle ngasi lim ko njeeyɗa gila subaka haa waktu golle nde ngasi tonngaa, ɲande fof ko noon mbaɗirtaa haa lewru nduu timma; ƴeewaa mbele ɲalawma fof aɗa yeeya ko famɗi fof jeeɗiɗi walla ko ŋakki jeeɗiɗi ɗii. So tawii wayi noon golle maa ina samori kono hul. Jokku e ngool laawol hono tonngude ko paggi ɗaa e nder ɲalawma haa keɓaa lebbi tati nde mba ɗaa jaati mawɗo ɗum woni aɗa jaatoo so won ko ƴiyal ngal jibini. So tawii ko hono no ɲalawmaaji maa ɗii njahri nii so a jaatiima maa daɲ seeɗa sabu no ɲalɗi ɗii mbayi fof aɗa heɓa ko ɓuri ko njaltintaa lewru. Kono hul so aɗa yiɗi wonde.
Geɗel gootel ko jaagotooɗo foti faamde e oo fannu; jaagotooɗo yoo reento gollude e nokku mo faggudu mum e nder ɲalawma ina jaastoo ɲalawma fof donngal ngal nokku roondii e lewru. Ƴeewndagol nokku yoo haaɗ e lebbi tati so tawii naatir ɗaa nokku oo ko teemedere ujunere fayi dow (b 100,000 haa....500,000 F....)
So tawii ko naatir ɗaa golle koo ko les teemedere ujunere (- b 100,000; - 500,000 F) ɗuum ina gasa tawa won kaake ɗe naamndete ɗaa, tawa a alaa walla somaamuya maa abbitii ko e ciŋkal nokku oo. Ciŋkal nokku jeeyirɗo ina haani sabu ina fooɗa wirtotooɓe, walla soodooɓe. Kono tawde ngalu maa ina famɗi, ndaartu kaake ɓurɗe jogeede haaju hay so ina famɗi ko heɓetee heen. Mbuuɗu so ina tawta mbuuɗu maa wood ko woni. Yeru: Saak suukara mo ujunnaaje nayi (b 4,000 ; 20,000 F). Cilo daroo capanɗe jeetati (b 80; 400 F); aɗa foti yeeyde so tawii a ɓurtinaani haa fakiti cilo fof capanɗe jeenay (b 90; 450 F) ndeen saak suukara mo capanɗe joyi cilo, fof so a yeeyii ko teemedde joyi (b 500; 2,500 F) keɓ ɗaa, e nder teemedde joyi (b 500; 2,500 F) ko ngaddir ɗaa saak oo koo heen yaltata. So tawii ko kaake bitik ko suukara ɓuri waɗde ko heɓetee, ina yaawi kadi caggal kosam. Maaro ina yaawi won e nokkuuji kono ngartam heewaani. Nebam ne ko noon way, so wonaa ko batte ɓetir kon ina heen ɗuum ko jaagotooɗo e hoore mum waɗata no ina heɓira seeɗa.
Kaake goɗɗe ina toon ko ɗeen mbiyetee ciŋkooje nokku, ko kaɲnje ngoni bonni ngalu. So en nanii bonni ngalu, ko wontii kaalis mo gollaani; oon kaalis noon ko dimaro. So en ƴeewii maa en taw ko kaalis suukara, nebam, sigiret, lamɗam, kafe, mburu e geɗe cewɗe ɓurɗe yaawde e yiɗeede soodaa ɗeen kaake. Tee ɗeen kaake ina keewi tiiɗde ko hakkunde ujunere (b 1,000; 5,000 F); walla ujunere e ... (b 1,000...; 5,000 F....). So en ƴeewii ujunere ina waawi heɓde sigiret hay so heewaani nafoore ina yaawi tee famɗi fof ina jibina teemedere (b 100; 500 F), b 1,000 (5,000 F) ina waawi addude saakuuji joyi lamɗam, walla mbiskit hay so saak haa saakuuji ɗiɗi.
Ciŋken nokkuuji men jeeyirɗi mbele naatɗo fof ina yiɗa weltoo. Kono yoo doole men ɓur wonde e kaake ɓurɗe daɲeede haaju. Jaagotooɗo yoo salo lelnude kaalis. Yoo buuɗu fof gollu mbele ina jibina. Fulɓe mbii: “Seeɗa alaa ko barke woodi.”
So en paamii seeɗa naatirteeɗo njeeygu ko haa mbaawen ɓetde koye men e nder gollal ngal cuɓi ɗen ngal. Sabu kala ko jaagotooɗo ina hula, yoo hul barminde ƴiyal gollorgal ngal hono hoore kaalis oo sabu ko ɗuum woni ngooroondi gollal ngal.
Mbele ngooroondi huɓeere so sortiima, huɓeere ina daroo e darnde mum? So ngooroondi huɓeere ina selli keŋ, joom huɓeere ina waawi diw-diwnude dow mbildi.
Jaagotooɗo ne so ina reeni ƴiƴal hono hoore kaalis aybataa. Tee maa joom mum ɓooy fitaade e gollal mum hay so yeeɲaani maa suuro heen. Ko ɗum woni Fulɓe ina mbiya: “Jaago ina waɗaa barke.” Ko ɗum goonga so jaagotooɗo ina waawi ɓetde hoore mum e daɲal mum.
Sifaaji ɗi jaagotooɗo foti jogaade
- welde –weeɓa: jaagotooɗo fotaani wonde pidduɗo, jaawɗo haɓeede
- jaagotooɗo foti ko wonde giƴum sukaaɓe e mawɓe, rewɓe e worɓe
- jaagotooɗo hoto won cattuɗo kono yoo hul ɲamaande
- jaagootooɗo yoo won maccuɗo gollal mum, ɗum firti ko joom mum kala nde woppi nokku mum yoo ɓur yahde e haajuuji gollal ngal
- jaagotooɗo wiyaa ko yo welsindo geɗe aduna kono wiyaaka yo tunwu walla yo ɓoorno ceelti, walla hoto ɲaam ko weli
- jaagotooɗo yoo ndaar hakkunde mum e Alla, siftora janngo ɲaawoore ina ara; oo sifaa noon haani wonde hoore nde tawnoo ko kaŋko woni goonga omo tiiɗi siftorde. Yoo Joomiraaɗo wallu en mbele eɗen ndeena oo sifaa.
- jaagotooɗo ina foti teeyde hakkille. Teeyde hakkille ko waawde; somaade, fonndude soodooɓe e bismaade ɗum en, rutti cewɗi, anndude ko naati e ko yalti.
a) Somaade
Somaade kaake ko huunde tiiɗnde wonande won e jaagotooɓe (julaŋkooɓe). Fulɓe mbii; “Jeeyoowo yanata ko ɗo somotoo ɗoo.” So somoore bonii, golle mbonii. Somo ko moƴƴi, nganndaa ko comori ɗaa mbele aɗa annda ko njeeytataa.
Yeru: A soodi saak suukara ujunnaaje nayi mbuuɗu (b 4,000; 20,000 F). Saak suukara oo ko cilooji capanɗe joyi (50 cilo; 50 KG) woni heen. So a yiɗii anndude no ɓamru ɗaa ciloo walla ɗo ciloo fof darii e maa, feccu ujunnaaje nayi mbuuɗu ɗee (b 4,000; 20,000 F) e nder capanɗe joyi ciloo. Maa taw ciloo fof ndaarii ko e buuɗi capanɗe jeetati (b 80; 400 F). Ndeen maa anndu no foti kaan ɗaa yeeyde ciloo haa keɓaa heen huunde.
1) Haatumeere somoore
Ndee haatumeere somuya ina wallu maa e jaate no njeeyirtaa kadi so jaate mawɗe ngarii maa siftor ko ɓamruno ɗaa kaakel heen fof.
Ndeen noon kala nde comiɗa winndu e karnal maa, kaakel fof e coggu mo ɓamruɗa to yeeyirde mawnde too.
b) Bismaade e fonndude soodooɓe
Moni fof ina yiɗi teddineede. Yankinaare ina ɓeyda martaba. Fulɓe mbii: “Yeeso wonaa ɓataake kono ina janngoo.” Coggu maa ina tiiɗa jamaanu nooto maa batte teddungal ngal. Lekki jeeyoowo ko welde weeɓa.
c) Rutti cewɗi
Rutti wayi e njeeygu kono yiitere wayi e neɗɗo nii. Nde tawno yiitere ina farwi kala ko memi ɗum barmat. Rutti ne ko noon barminirta njeeygu haa joom mum yalta jeere tinaani. Feere rutti cewɗi: Aali soodii mantu kuɗel buuɗi joyi; Aali tottii teemedde ɗiɗi.
So tawii aɗa rutta Aali cewɗi mum; ndaar buuɗi joyi pawaa e dow mantu kuɗel ngel wona buuɗi sappo, ndaar timminde noogaas tawde aɗa anndi noogaas labi joyi ko teemedere, ɓam noogaas laabi nayi tawta ko njogi ɗaa e junngo maa koo, woni a heɓii teemedere; teemedde ɗiɗi ko teemedere laabi ɗiɗi. Ɗum ko hollirde rutti cewɗi ko les ummortoo ina ŋabba. Wonaa moni fof waawi huutoraade masiŋ kono masiŋ ina yaawrani jaati. Woowde masiŋ haa ɓurta ina adda ngaameela hakkille sabu hakkille ina famɗi heen gollal.
So eɗen njiɗi huutoraade masiŋ ko alaa e sago janngen limooje e mbaydi ɗemngal men kam e mbaydi Farayse.
Ndaaren haatumeere limoore -
| Pulaar Farayse |
| Buuɗi francs |
| b1......................................................5 F |
| b 2....................................................10F |
| b 3.....................................................15F |
| b4......................................................20F |
| b5......................................................25F |
| b6......................................................30F |
| b7......................................................35F |
| b8......................................................40F |
| b9.......................................................45F |
| b10....................................................50F |
| b 11...................................................55F |
| b12....................................................60F |
| b13....................................................65F |
| b14....................................................70F |
| b15....................................................75F |
| b16....................................................80F |
| b17....................................................85F |
| b18.....................................................90F |
| b19.....................................................95F |
| b20...................................................100F |
| b21....................................................105F |
| b22....................................................110F |
| b23....................................................115F |
| b24....................................................120F |
| b25....................................................125F |
| b26....................................................130F |
| b27....................................................135F |
| b28....................................................140F |
| b29....................................................145F |
| b30....................................................150F |
| b31....................................................155F |
| b32....................................................160F |
| b33....................................................165F |
| b34....................................................170F |
| b35....................................................175F |
| b36....................................................180F |
| b37....................................................185F |
| b38....................................................190F |
| b39....................................................195F |
| b40....................................................200F |
| faw mbuuɗu haa yottoo jeenayi |
| b41....................................................205F |
| b2........................................................10F |
| b3........................................................15F |
| b4........................................................20F |
| b5........................................................25F |
| b6........................................................30F |
| b7........................................................35F |
| b8........................................................40F |
| b9.........................................................45F |
| Capanɗe |
| Faw mbuuɗu –mbuuɗu haa capanɗe nayi e jeenayi |
| b 50.....................................................250F |
| Faw mbuuɗu haa jeenayi |
| b60......................................................300F |
| b70.......................................................350F |
| b80.......................................................400F |
| b90.......................................................450F |
| Teemedere |
| b100......................................................500F |
| Faw e dow teemedere hee haa njotto ɗaa capanɗe jeenayi e jeenayi |
| b101......................................................505F |
| b102......................................................510F |
| b103......................................................515F |
| b199......................................................595F |
| b 200........Teemedde ɗiɗi....................1000F |
| Faw gila mbuuɗu haa temedde ɗiɗi e capanɗe jeenayi e jeenayi |
| b201....................................................1005F |
| b299....................................................1455F |
| b300....................................................1500F |
So tawii aɗa weccitoo buuɗi e Seefaa sowondir laabi joyi.
Yeru: buuɗi sappo (b 10) so eɗen mbeccitoo e seefaa 10 x 5 (50 F)
So tawii aɗa wayla seefa e buuɗi feccu laabi joyi.
Yeru: 100 F so eɗen mbayla ɗum e buuɗi 100 F/5 (b 20)
d) Anndude ko naati e ko yalti
Ɲande huunde naati walla yalti, winndu.
2) Haatumeere ɲamaale naattuɗe e jaltuɗe
Ɲamaale naattuɗe: Ko kaake walla kaalis naatɗo e gollal ngal. Tawde so a nawtaani joom mum arantu, ɗuum hiisa mum ko ɲamaande.
Ɲamaale jaltuɗe: Ko kaake giwɗe e gollal fayde e soodooɓe. Ɗeen kaake ina waawi ɗe ngarta. Kono ko naati e ko yalti fof ina foti winndeede.
Ndee haatumeere ina wallu maa jeertaade sabu so a ƴeewii kaake naattuɗe e gollal maa; so arii e ɓurtude maa ndaar feere no ndartinirɗaa walla ustaa.
Ɗuum ko teskuyaaji ɗiɗi:
- Ŋalawma fof aɗa haani so a gayni golle maa, ƴeewde ko naati. Ko ndeen kadi mbaawataa ɓetde gollal maa e nder ɲalɗi, so ina yaha walla so yahaani.
Yeru:
Ŋande fof ko nii kaan ɗaa waɗde, winndu kaalis mo ɲallu ɗaa yeeyde oo ko oon woni kaalis laaɓɗo, tonngaa. Winndu so won kaalis desndal keɓ ɗaa e innde joom mum.
3) Haatumeere kaalis naatɗo e ɲallal
Caggal nde limɗaa kaalis naatɗo e ɲallal waktu nde golle ngasi, ɓam kaalis laaɓɗo oo mbaɗa bannge, ko oon foti yahde e somuya. Kaalis desndal oo ina waawi weccitoreede.
Ɗoo ko mbele jaagotooɗo ina waawa ɓetde hoore mum e pere. Fulɓe mbii: “So a yii ɲiiri maa, a yii liyam maa; so a taŋkii meeri a wela.”. Ko ɗoo kadi nganndataa mbele gollal maa ina yaha walla alaa.
Hitaande 2013
4) Haatumeere kaake naattuɗe
Kaake naattuɗe wonaa kaalis gollal ngal coodaaɗo kaake oo. Haalaa ko kaalis desndal baɗtaaɗo kaake walla kaake ɲamlaaɗe. Oon kaalis ina haani winndee so yoɓaama momtee. So tawii oon kaalis yoɓaaka haa jaate mawɗo waɗii, oon kaalis yaltinte e tonngoode haa gasa, ƴeewee so won ko fawii e ƴiyal gollorgal ngal.
Hitaande 2013
5) Haatumeere kaake jaltuɗe:
Ɗoo jaagotooɗo ina haani waɗtude hakkille mum no feewi. So a ɲamliri, winndu e karnal maa: Ko ɓamaa koo, ɓamɗo oo e ɲande joom mum ɓami, e no foti. Kaalis coodaaɗo ina wonti kaake oon yaltaani kono kaalis mo waɗtaaka kaake oon so jooɗaaki ko kaalis jaltuɗo ina foti winndeede. So yoɓaama momtu, so tawii yoɓaaka haa jaati mawɗo yonti, oon kaalis tonngete joɲee bannge haa nde yoɓoyaa fof. Oon waɗtetaake e tonngoode kaake tawde artaani tawo. Sabu Fulɓe mbii “ Ŋamaande ko ɲaamaande.”.
Ɗum ko yeru karnal coodoowo: Coodoowo fof ina haani tawee jaagotooɗo ina jogitanii ɗum karnal ɲamaande kala ko joom mum ɲamlii winnda e karnal hee so yoɓii momta.
Kala kaake ɗe cood ɗaa winndu coggu mum njogito ɗaa sabu kaake coggu mum darotaako ɗo gootel, waktuuji kaake coggu mum ina ŋabba waktuuji coggu telloo.
Yeru:
6) Haatumeere
Hitaande 2014 (somuya kaake)
Reento soomaade haa heewa njoɗɗinaa won e kaake, sabu ina yaawi ko ŋabbata ko noon kadi yaawri tellaade. Ɗuum heewi wonde ko suukara, kosam, nebam, maaro nde tawnoo ko ɗuum wuuraa. So ɗee geɗe ŋabbii ala e sago waasa ɓooyde sabu so wulii tan jibinannde daroto e koyɗe mum ndillina mbele coggu kaake ne ustoo.
Jaagotooɗo yoo reento soodde ko tiiɗi sabu ɗuum jeeyoowo yanata ko ɗo somotoo ɗoo.
-Jaataade e nder lebbi tati walla jeegom walla hitaande: ɗuum ko ƴeewtaade so ƴiyal ngal ina ɗoon kadi so tawii won ko fawii heen walla alaa.
Yeru: Jaate mawɗo
Hitaande 2013
Jaati mawɗo wonaa tan renndinde keɓe ɲalɗi, walla jonte, walla lebbi. Jaate mawɗo ko limde kaake tawaaɗe e nokku hee haa e kaalis leliiɗo. So ɗuum gasii, fawtii heen ko renndinde ɲamaale naattuɗe e kaake walla kaalis gollal ngal, tonngaa; kaalis walla kaake naattu ɗe e gollal ngal foti ko yaltude e ko renndina e jaate ɗee.
7) Haatumeere jaate mawɗo
Ƴetten yeru e Muusaa joom taabel sigiret.
Muusaa ko ɗanniiɗo. O arii e leydi hay gooto o anndaa; no way fof, Muusaa yettodiima e b 5,400; (27,000 F). Muusaa ne foti ƴettude suudu. Suudu yoɓata ko b 200; (1,000 F) lewru fof. Muusaa alaa doole naatde e jeeygu, kono Muusaa ko joom pellital sabu o yiɗaa ɓureede, o yiɗaa jaasde banndiiko’en. Muusaa ƴetti feere yo fuɗɗoro taabel sigiret.
Hol feere Muusaa waɗi haa golli e nder b 5,400; (27,000 F) ɗe yettodii ɗee?
- Muusaa jaati ko lebbi tati coggu suudu, hawri b 600 (3,000 F) totti joom suudu.
- Muusaa jaati ko foti ɲaamde e nder ɲalawma: subaka kacitaari b 30 (150 F), bottaari b 30 (150 F), hiraande b 40 (200 F), (b 3,000; (15,000 F) hakke lewru. Ɗuum Muusaa ina jogii jikke ko adii nde lewru maayata maa taw woodii ko o renndini. Nde Muusaa yaltini njoɓdi suudu e ɲaamannde kaalis mum hawri e b 3,600; (18,000 F) Muusaa heddoraa b 1,800; (9,000 F). Ko ɗiin buuɗi Muusaa naatiri njeeygu sigiret. Muusaa soodi paketaaji ɗiɗi Dinil, paketaaji ɗiɗi Boos; paketaaji ɗiɗi Maaliboro, paketaaji ɗiɗi Mantu, paketaaji ɗiɗi siigom. Ko ɗuum Muusaa soodi ina yirlo e mbeddaaji, e nder nokkuuji renndo. Ko Muusaa soodi koo fof hawri ko b 740 (3,700 F); ndeen Muusaa heddoraama b 660 (3,300 F). Muusaa waɗi ɗuum jeyba mbele ina waawa wallitoraade wecci. Pakket Dinil mo Muusaa yeeyi fof ina heɓa heen b 20 (100 F); Maaliboro pakket fof ko b 20 (100 F), o daɲata heen; Boos pakket fof ko b10 (50 F); mantu ko b 10 (50 F); siigom b 10 (50 F).
Kala ko Muusaa yeeyi haa gasi, Muusaa doga sootta goɗɗum lomtina. Ko noon Muusaa ɲaldata haa naange muta, Muusa hoota. So Muusaa yettiima, lootoo, ɲaama, foofto, ɲaago Alla, yetta Alla. So Muusaa gayni ɗeen geɗe, Muusaa haɓɓita batayel mum kaalis limtoo ko ɲalli renndinde ko. No ɲalɗi mbaadi Muusa ina jippodoo e b 500 (2,500 F, b 600 (3,000 F, b 620 (3100 F, b 400 ( 2000 F...... Muusaa ƴetti feere nde jippii fof lelna b 100 (500 F); ko heddii ɓeyda kaake e taabel mum. Ndeen lewru adanndu maayii Muusaa tawi lelnii b 3,000 (15,000 F) ko jiidaa e kaake gonɗe e taabel mum ɗee. Muusaa jokki e golle mum. Lewru ɗiɗaɓuru tawi kaake ɓeydiima, Muusaa waɗti lelnude b 200 ɲalawma fof. Lewru maayi tawi Muusaa lelnii b 6,000 (30,000 F). Lewru tataɓuru Muusaa ina lelna b 300 (1,500f) ɲalawma fof nde lewru maayi tawi Muusaa lelnii b 9,000 (45,000f) ɗuum fof kaake taabel ina ɓeydoo. Muusaa jokki e golle, nde jippii fof waɗti fawde e dow b 100 (500 F) ko lelnatnoo e lewru fof koo b 40 (200 F). Ɗiin b 40 (200 F) jooɗanii ko njoɓdi suudu e nge ɗon cewkon. Muusaa waɗtii ɲaamde haa haara sabu faaɗeende ustiima. Ko noon Muusaa jokkiri e golle haa Muusa heɓi b 80,000 (400,000 F). Ndeen Muusaa miijii yoo waɗ taabal jooɗo e nder leegal.
Mbele Muusaa ƴetti ko b 80,000 (400,000 F) ɗii fof waɗi e taabal ngal?
Alaa!
Muusaa ina jogii kulol seeɗa e nokku keso. Ko ɗuum addani Muusaa jogaade miijo yoo fecondir b 80,000 (400,000 F) ɗii. Muusaa yaltini njobdi nokku.
Lewru fof nokku ina yoɓa b 400 (2,000 F).
Muusaa yaltini b 1,200 ( 6,000 F) ɗuum ko njoɓdi lebbi tati.
Muusaa yaltini njoɓdi meeri; lewru fof ko b 200 (1,000 F); lebbi tati ɗii hawri 600 (3,000 F).
Muusaa lelni b 4,000 (20,000 F) e geɗe bettooje ko wayno ɲawu, maayde, inndeeji, dewle, ekn...
Muusaa lelni b 10,000 (50,000 F) nguura mum lebbi tati.
Nde Muusaa yaltini ɗee geɗe fof, hawri b 14,220 (71,100 F); Muusaa heddoraa e kaalis mum b 65,780 (328,900 F). Muusaa soodi sigaret b 4,000 (20,000 F), saak suukara b 4,000 (20,000 F), saak maaro b 3,200, (16,000 F) bidoŋ nebam b 2,800 (14,000 F), naajini paket b 240 (1,200 F) e mo b 260 (1,300 F), basalle b 1,600 (8,000 F), lamɗam b 200 (1,000 F), feccere saak Kosam b 6,000 (30,000 F)
Muusaa tonngi ɗoo soomoore mum hawri b 20,060 (100,300 F). Muusaa heddoraa b 45,720 (228,600 F)
Muusaa fuɗɗii golle. Hannde kaalis Muusaa jooɗiiɗo fof b 45,720 (228,600 F). Ɗiin b 45,720 (228,600 F) aldaa e hoore kaalis gollorɗo oo. Hoore kaalis gollorɗo oo hawri ko b 20,060 (100,300F). Ko ɗoo Muusaa foti reende sabu ko ngooroondi walla ƴiyal gollorgal.
Muusaa ina golla gila subaka haa feccere jamma. Nde Muusaa gayni golle fof, Muusaa ɓama karnal mum ngal ɗowrata golle ngal, jaatoo ko ɲalli yeeyde, so o gayni o tonnga. Yontere adannde Muusaa yuurnitii ɲalɗi njeeygu mum no mbaydi. Muusaa tawi ɲalɗi ina ɓurdi kono ɲallal fof omo yeeya ko foti walla ko ɓuri b 400 (2,000 F) hakke njoɓdi nokku oo. Muusaa ina jokki e ngoon ɗowngo. Kala kaake ɗe o faayi ina gasa o doga o soodoya. Nde lewru adanndu ndu timmi Muusaa jaati e nder tonngooɗe ɲalɗi ɗii jaatii e karnal ɗowirgal golle ngal o tawi so kulol waɗii tawata ko to rutti wecci (rutti kaalis cewɗo) walla to somoore kono njeeygu ina waɗi.
Muusaa jokki e golle haa lebbi tati ɗii timmi. Muusaa waɗi jaati mawɗo. Muusaa tawi hoore kaalis walla ƴiyal gollorgal ngal daɲii ko jibini. Sabu b 20,060 njibinii b 10,000 (50,000 F). Muusaa itti b 1,200 (6,000 F) njoɓdi nokku fodde lebbi tati goɗɗi lelni; o itti heen ko o yoɓata meeri fodde lebbi tati. Ko heddii e b 10,000 (50,000 F) ɗe o daɲnoo tono (ngaɲaari) o lelni. Muusaa ina jokki e golle. Nokku ina nootaa no feewi, Muusaa ina faamondiri e soodooɓe. Kaake ina ɓeydoo sahaa fof. Muusaa ina jokki rewde e jaɓɓal mum gootal. Ko noon Muusaa woori haa heɓi teemedere ujuneere (b 100,000) (500,000 F ).
Nde tawnoo Muusaa ko joom peeje tee feere makko nde o joginoo gila adannde ndee ko moƴƴere ko e ndeen feere o jokki. Waktu fof nde omo naata golle ko maa o waɗa jaati donngal nokku mo o gollata oo, o yaltina geɗe makko cewɗe ɗe haaju makko foti daraade, o joɲa ndesaari ko heddii o sooda kaake. Kala nde Muusaa naati nokku ko karnal mum jogii, ko ngaal karnal o ɗowrata gollal makko. Yontere fof o jaatoo no ɲalɗi mbaydi, so lewru maayii o reftoo e karnal ngal o ƴeewa no jonte mbaydi, so lebbi tati timmii, o waɗa jaati mawɗo.
So won ko o heɓi, o itta heen njoɓdi nokku e donngal mum, o resa heen huunde ko heddii o waɗta e kaake. Ko noon Muusaa jokkiri e gollal mum haa heɓi b miliyoŋ (b 200,000) (1,000,000 F).
Ko ndeen Muusaa nelani Aali miɲum, yoo ar mbele ɓe mballondira e golle. Muusaa takkondiri e miɲum hakke lebbi tati, fof omo holla miɲiraaɗo oo no golle ɗee njahrata. Waktu fof Muusaa ina siimtana miɲiraaɗo tampere nde yii e waktu nde naati e ndii leydi. Muusaa ina haala dogi daroo mo waɗannoo hakkunde laabi e nokkuuji renndo. Aali nde tawnoo ko jooni yalti ndaartude jawdi ina heɗii ko mawniraaɗo oo haalata koo kono jaggiri haala kaa ko yeewtere bolle puuyɗe. Muusaa ina jokki e waajaade miɲum e ɲaaganaade ɗum moƴƴere.
Nde yahnoo haa ɓe mbaɗi lebbi tati goɗɗi. Muusaa wii miɲiraaɗo oo yo heddo e nokku hee sabu kaŋko o ɓooyi e nokku oo. O woowii yimɓe ɓee no feewi, won ko o waawaa salaade, gila e ɲamaale haa e goytaali goɗɗi. Ɗuum noon yoo oon yaltinan mo b 10,000 (50,000 F) mbele omo dirta, o yaha nokku goɗɗo mbele jawdi ndii ina yeeɲa. Muusaa faamondirii e Aali miɲum.
Muusaa eggii. Sahaa fof Muusaa ina ara ƴeewtaade Aali e gollal mum. Nde o ari fof, o wasiyoo Aali yoo toppito laaɓal gila e hoore mum haa e nokku oo, yoo Aali fuuntondir e soodooɓe, yoo tiinno waasa aamde, reena karnal dowirgal golle ngal, kadi so won ko jiiɓorii ɗum yoo haal gila burtaaki ɗum doole.
Aali ko suka dewɗo laawol, golloowo keɓtinaaɗo, belɗo ƴiiƴam, laaɓɗo, jiɗɗo laaɓal. Nde lebbi tati timmi fof, Aali nodda Muusaa mawnum ɓe mbaɗa jaati mawɗo. Nde ɓe mbaɗi jaati fof Muusaa tawa Aali golli sabu waktu fof won ko fawotoo e ƴiyal hono hoore jaagorgal ngal. Kala ko daɲaa e dow hoore jaagorgal ngal, Muusaa fecca e hakkunde maɓɓe. Ko noon ɓe ngoori haa moni e maɓɓe fof daɲi heen nokku hoore mum.
Aali soodi nokku nalani Umaar miɲum. Aali ne wonti ceerno. Aali holli Umaar jaɓɓal ngal Muusaa hollunoo ɗum ngal. Umaar jokkii heen.
Nokku jaagorgal e jaagotooɗo
Jaago (njulaagu) ina naamndii ɗee geɗe: nokku jaagorgal e jaagotooɗo.
Nokku jaagorgal ina ɓuri yiɗeede e ɗo yimɓe keewi rentude, walla e laabi mawɗi, walla e nder leeɗe.
Nokku jaagorɗo waɗi ko sahaa. E nder lebbi jeegoom so tawii a jaatiima jawdi maa, a tawii ina ɓeydoo, jokku golle. So a timminii hitaande, a jaatiima, a tawii golle ina jahri yeeso, jokku golle. Kono waɗ hakkille maa e ndaarde nokku goɗɗo e lomto ma mbele aɗa yeeɲcina gollal ngal sabu aadi maa e nokku so heewii ko duuɓi tati. Caggal nde ndaɲ ɗaa duuɓi tati e nokku, a yeeɲcinaani, a eggaani, ko ɓuri heen heewde so a jokkii e oon nokku daɲal maa famɗittu, caggal yahrata sabu jamaanu catiiɗo ma oo maa jogo cuusal e maa, aan maa waɗtu hulde ɓe walla kersaa ɓe mbattaa jaɓde ko a jaɓataano.
So ɓe ndoŋkii heɓde ma, ɓe ndog maa. Nattaa yiide hay gooto, ɲaamtaa ko maa, walla punndi, nguleeki, doombi e come mballu maa jokkitde kedde kaake ɗee.
Oon sahaa eɗen mbaawi wiide nokku oo naywii. Kono nokku ko aan gonɗo heen oo naywinta ɗum. Aɗa foti e nder duuɓi ɗiɗi ɗii ndaartude lomto maa, mbele nokku oo ina foofa henndu hesuru.
Lomto maa e nokku oo wayi kono kaake walla somuya keso nii. O ardi ko geɗe ɗiɗi haa arti e gootel, ko heɓɓitaade. Fulɓe mbii: “So doole doŋkii yoo doole keɓɓo.”
Lomto oo ina waawi tawde gollal ngal ina feewi, hollu mo no ngollirtuno ɗaa. Hollu mo gila e no comortono ɗaa, haa e soodooɓe moƴƴuɓe e mboddiiji ɗi njotondirno ɗaa. So tawii noon gaddir ɗaa lomto maa ko golle maa peewaani, aɗa yiɗi wuurtinde gollal maa, haalan mo ko bonni golle maa, mbele omo reentoo. Kono ɗuum heewaani waɗde (baaba, mawnam, miɲi am, kaaw, sehil am ... “ko ɗum bonni golle am”; kono kaari bonnii golle am ɗuum eɗen nana ɲande fof.
Jaagotooɗo yoo teddin nokku mum: gila e laaɓal haa e kesɗitingol kaake, ɗuum ina jeyaa e ko soodooɓe njiɗi. Kaake fof ɗe joom mum anndi nattii nafde, yoo yaltu nokku. So tawii a yiɗaa weddaade kaake sahaa fof ndaartindo so a faayii ina bona so ujunere jarannoo yeey hay so teemedde joyi ɓuri ko ɗaccataa haa bona mbeddo ɗaa. Sabu huunde fof ina waɗi happu. Aan comiiɗo kaakol oo aɗa jogii happu saka kaakol comi ɗaa ngol.
Jaago e nafoore mum
Nafoore jaago ina heewi e leydi; gila noon e weeyo, leydi e ndiyam. Nokku heen fof ngartam mum e leydi ina heewi. Ɗiin ngaluuji denndinteeɗi ko kaɲji ndeeni leydi. Gila e sabaabu jokkondiral hakkunde leyɗeele haa yottii mahateeri, kaɓirɗe kuutorɗe beccondirteeɗe (gostondirteeɗe) koporeeje, walla diƴƴe, walla ngaluuji leydi haa yottii beccondiral (gostondiral) gannde, ɗee geɗe fof ko nafoore jaago
Mamadou Silèye Anne vous livre son petit expérience dans ce métier qu‘il a exercé pour un petit bout de temps.
Ce bout de papier peint en noir n‘est qu‘un conseil ou encouragement dans le domaine du commerce
Merci
Mammadu Siley Aan ne rokka on ganndal mum e fannu mo dilli e mum e nder dumunna daɓɓo.
Ngol ɗerewol goobangol e ngommbudi ɓaleeri ko wasiya walla noon jarfo e fannu jaago.
On njaaraama