Wonnoo ɗoo......
Tinndi
e ɗemngal Pulaar
LOOWDI
| 1-SAMMBA E ƁII MBAROODI---------------------4 |
| 2-ƳOƳE BOJEL--------------------------------12 |
| 3-JAWDI JINNEEJI----------------------------- 16 |
| 4-LAAMƊO PUUNTAAƊO HAA FOOLA —————— 21 |
| 5-FENOOƁE ƊIƊO———————————————— 29 |
| 6-FAATUMATA MANNA E JOOM WEENDU————— 32 |
| 7-SAMMUNNDE E WOJERE--------------------- 36 |
| 8-GORKO MAWƊO LAAMƊO E ƁIYUM----------- 41 |
| 9-HOL KO ADDANI MAAYDE NIƁƁIƊDE---------- 43 |
| 10-DEMMBA E BOJEL NGONTII REMOOƁE ƝEBBE-- 45 |
| 11-GORKO KIROOWO------------------------ 49 |
| 12-FOWRU BOJEL E RAWAANDU LADDE NAYEERU— 54 |
| 13-BAƊƊO ƁOGGOL E DAANDE MUM----------- 57 |
| 14-FOWRU E ƁII MBEEWA--------------------- 62 |
| 15-ƁIƁƁE YAAYA--------------------------- 64 |
Sammba e Ɓii Mbaroodi
Mawɓe ndeen ina kaalatnoo, ina waawi wonde goonga, ina waawi kadi wonde fenaande... Waɗiino e jamanuuji jawtuɗi, ɓiɓɓe Aadama kaɲum e daabaaji ina kaaldatnoo. Waɗiino e leydi ngootiri debbo gooto ina wiyee Faatumata, oon Faatumata ko joom sahaa wonnoo, jooɗɗo haa ko ɗoon waawi haaɗde. Alla waɗi baawɗe mum o daɲi ɓingel gorel gootel e joom suudu makko. Ɓingel ngel ina wiyee Sammba. Ndeen Sammba yahii haa fuɗɗii ƴaaftaade, ɗum woni Sammba naatanii cagataagal, ɗoon tan laamɗo oo natti (maayi), ɗum waɗi lor mawɗo e faatumata. Alaa fof ko waawi weltinde mbo so wonaa ɓingel makko ngel hono Sammba. O mbo joginoo ngesa, ngesa baa ko ngesa wiro; nde o yahi to ngesa baa fof, Sammba heddotoo ko ina diw-diwna ina sor-sorta e nder kuɗooli sara yummiraaɗo oo. Waɗi ɲalawma gooto, Sammba ina fijatnoo caggal ngesa baa, haa yii ngaska ngoota, o heddii o mbo yuurnoo haa o yii ɓiɗɗo mbaroodi ina lelii nder. Ɓingel mbaroodi ndii, ko kaɲum tan ɲallata ɗoon. Yummiraaɗo oo, so finii tan o dawat ɲalla waaɲde, artataa so wonaa jamma. Nde Sammba rewi sunnaade haa yottii; ɗum haawi ɓingel mbaroodi ndii, sabu alaa fof ko suusnoo yottaade ngaska kaa. Ndeen tan ɓingel mbaroodi ngel ummii, soppinii. Nde Sammba yiino ɓingel mbaroodi ngel, ina soppiniima haa gite maɓɓe mbaddii rew, ɗoon tan kulol jaggi Sammba. Mawɓe men ndeen ina kaalatnoo mbii daabaaji ina kaaldatnoo e yimɓe, haa laaɓta cer. Nde ɓii mbaroodi soppinii nde wii: Holi aan? Hol ko poɗ ɗaa wonde, daabaa mo alaa leeɓi?
Sammba jaabii wii: miin woni ɓingel Aadee, miin woni neɗɗo, ɓii neɗɗo; mi wonaa daabaa. Ko jinnaaɗo am jeyi ngesa wiro ba nji ɗaa ba.
Ɓingel ndii mbaroodi wii: Neɗɗo ɓii neɗɗo, mi nanii neene am ina haala haala mon, sabu ko onon ɓuri famɗude bonande e amen.
Ɗoon tan Sammba wii: Miin e hoore am, mi nanii leɲol mon ngol; mbele wonaa neene maa woni biyeteeɗo “Gaaynde”?
Ndeen tan ɓingel mbaroodi ndi wii: Ko neene am tigi woni Gaaynde!
Ɗoon Sammba jokkiti haala mum, wii: Eyyo! Gaaynde! Ɓii Gaaynde! Kawral hakkunde leƴƴi men, ɗiɗi ɗii ina tiiɗi; kono miɗo ndaardu maa cehilaagal, gilli hakkunde men.
Gila ndeen gilli puɗi hakkunde maɓɓe. Ɓe ɲallata ko fijjude gila puɗal haa mutal, saraaji ɗii fof eɓe njirlotonoo, heen sahaa nih ɓingel mbaroodi ngel ina jaɓa turaade Sammba ŋabba e dow mum. Ɗuum waɗi so Sammba ina hoota, alaa kulol wirtaade won e nokkuuji e ladde ndee haa yottoo nokku mum. Kono ko huunde nde, ɓingel mbaroodi hulantaa Sammba, hade mum hawrude e neene mum. E ɗeen balɗe yumma mum mbaroodi fuɗɗi sikkitaade, ndeen tan ndi wi ɓingel ngel: ɗee balɗe fof, miɗo teskii so mi artii balngol (uurngol) neɗɗo e nokku men hee.
E dow ɗuum ɓingel mbaroodi yiɗaa yumma mum annda goonga oo. Ɓingel mbaroodi ina woowi so Sammba hootii, o ƴetta koɓooje o fawa e batte teppe mum, haade yumma mum anndude.
Ndeen Sammba jooɗiima balɗe tati yahaani to mbaroodi; ɗum addani ɓingel mbaroodi miijooji no feewi, heddii e ngel wiya e hoore maggel maa taw, Sammba ko kaaɓɗo pijirlooji amen ɗii? Walla yoo taw Sammba ina selli?
Waɗi ɲalawma gooto yumma mum ɓingel mbaroodi ngel arti ina addori jungo e koyngal neɗɗo. Nde ɓingel baroodi ngel yi ɗum tan hakkille mum arti e Sammba; hakkille oo jiiɓii, heddii engel yaha e ngel arta a ngel sikki yumma maggel addi ko jungo Sammba e koyngal mum. Heddii engel sunnoo haa ngel yi jungo e koyngal fof, ƴiye mum ina njuuti, ina ɓuri ƴiye Sammba. Ngel wii: ɗum wonaa Sammba.
Ɗuum fof e waade noon ɓii mbaroodi jaɓaani ɲaamde teewu ngu; sabu aadi mo o fiɓondiri e Sammba o. Ngel aadondiriino e Sammba ngel ɲaamataa teewu neɗɗo. Jango mum Sammba watti yahde to ɓii mbaroodi.
Nde ɓingel mbaroodi yi sehil mum, tan anndi tigi won muusalla mo sehil mum heɓi; sabu ɗuum o ardaani e softeende nde o ardatnoo ndee. Nde gite maɓɓe kawri tan, Sammba fetti bojji, o woyi, o woyi haa becce keewi bojji. Ɗoon tan ɓingel mbaroodi ngel hiibilii mbo, joɗɗini mbo, ɗoon tan Sammba wii: Giɗo, feere am bonii!
Ɓingel mbaroodi ngel wii: Haa! Hol ko yani e maaɗa? Nde yahi haa Sammba yahi haa wii ina haala tan gite mum mbeddii gonɗi. Ndeen o rewii woyde, haa o woyni ɓingel mbaroodi ngel e hoore mum, noon tan, o wi: ko hannde waɗi balɗe tati haa yahdi e naange mi yiyaani neene am, mi yiyaani hay jiiɗo ɗum; ko o jahnooɗo teenoyde leɗɗe, gila ndeen haa hannde o yiyaaka. Kono ɲande o wayrata yiyeede ndee, golloowo gooto wii nanii wullaango to woɗɗi ina huli so alaa ɗo mbaroodi soŋngi neɗɗo. Ɓingel mbaroodi ngel wii: So mi hollii ma jungo neene ma aɗa anndita?
Sammba wii: Eey ina anndita. Ndeen tan ɓingel mbaroodi ngel ardii, Sammba rewi heen; nde ɓe njottii nokku ɗo o soornunoo teewu nguu ɗoo, tan nde Sammba yiinoo jungo ngoo tan o heɓtini jungo neene makko. Ɗoon tan o jokki bojji; heddii ɓingel mbaroodi ina fuunta ina mooyta mbele Sammba ina deƴƴa, ombo wiya gorko woyataa, tiinnota, haanaani woyde; ɗoon o wii: Sammba!
Sammba jaabii: Haa! Giɗo!
Ɓii gaynde wii: Yah teenoy leɗɗe haa heewa!
Hade Sammba artude tawi ɓii Gaaynde asii gasgal mawngal; nde Sammba arti yi gasgal ngal naamndii: ko ɗum woni?
Ɓii Gaaynde oo wii: Heɲo kootaa law, ko ngon mi e dow mum koo so gasii humpataa ma. Ɓii Gaaynde ina asa foɗde balɗe jeeɗiɗi gasnaani,heddii a ngel ƴetta leɗɗe, kuɗooli e ngel fawa e ngaska hee, ngel werti heen salli nguru. Ɗuum woni ko wiyetee yuubiti, alaa noon ko woni nder ngaska kaa so wonaa leɗɗe, ɗe ngel huɓɓi haa wonti ƴulɓe boɗeeje coy. Oo yuubiti ko mbele o jaggira yumma makka haa o weltina sehil makko o. Ndeen ngel gasnii, ko ngel gollatnoo ngel ƴetti teewu ngu, ngel fawi dow salli nguru o. Ndeen neene makko arii ina wari barogel, o yottii o yii teewu nguu ina fawii e salli nguru hee, o wii: mbele a ɲaamaani teewu ngu haa jooni? Ɓiɗɗo o wii, mi yiɗaa oon teewu.
Yumma oo wii: Waɗde ɲaam barogel ngel, miin mi ɲaama oo gaa; so a heddi mi ɲaama. Ɗoon tan heddii ombo ŋuurmoo, mi yiyaani ko foti no ngel cukalel haamnaade; hol fof no huunde ladde wiirata yiɗaa oo teewu ɗaatɗo? Ko o haalata koo fof, hakkille makko ina woni e teew pawiiɗo e dow salli nguru hee; hay o gasnaani haalde o fayi to salli nguru to, o yottii jooɗaade mbo, fof e yortaade mbo nder ngaska hee woni gootum. Ndeen ɓii Gaaynde artiri heen leydi haa majjiti, o ƴetti catal jammi o fawi dow heen. Ndeen ngel gasnii golle maggel, heddii engel woya engel woya haa becce maggel mbatti ƴerde.
Nde weetnoo, ngel jooɗii haa Sammba ari; nde yahnoo haa Sammba yotti ngel wii Sammba: Mi ittaniima mette, mi warii neene am. Sabu enen fof ko en sago wooto, sabu en ngontii banndiraaɓe, so ɗuum yawtii njiɗ mi ko ngon ɗen e nokku gooto. Ndeen Sammba wii nanii, mi jaɓii; ɓe nanondiri eɓe ngonda. Cukaagu maɓɓe fof ko kamɓe mbaddi, subaka fof mo Alla waɗi, Gaaynde naatat e ladde, yaha waaɲoyde, so artii, Sammba jagga mbardi, hirsa, hutta, taƴa, duppa, so gasi ɓe ɲaama. So yahii haa kikiiɗe, ɓe njokka e pijirlooji maɓɓe. Ko noon sehilaaɓe ɓee ngoori haa Gaaynde woni kalaldi mawndi. Waɗi sahaa, Gaaynde waɗti hulde baaldigal maɓɓe, sabu waɗtii tuuyeede teewu neɗɗo; waɗti so o sooyniima Sammba ina ara, o faayda ɗum e mbardi moƴƴiri; ko woni goonga, Gaaynde anniiyii ko meeɗde teewu neɗɗo so ɗum selaani. Waɗi ɲalawma gooto eɓe njooɗodi, Gaaynde wii: Sammba!
Sammba wii: Naam, giɗo!
Gaaynde wii: Jooni en ngoni sagataaɓe mawɓe, kala no Alla foɗnu maa kaa neɗɗo tan, miin e hoore am kala no Alla foɗni mi, ittataa ko mi daabaa. Aan a hootat wuro tawtoyaa yimɓe, min ne ko e ladde tan keddotoo mi e nder daabaaji. Kono miɗo wasiyomaa, hoto nimsa maa won heen; so Alla jaɓii a jaasataa banndi’en. So yahii haa jamma ko jengi koo fof, so tawii a nanii wullaango am, kala ko njagguno ɗaa woppu, ndoganaa kam; kala ko ɗum waawi wonde heɲo e am so tawii a ari e am, mi nafete no feewi. Kadi mi falanomaa bonandeeji garoyooji. Ɲande fof a heɓaani arde e am, maa mi faamane (anndane) mi jaggirtaama a araani. Kono Sammba miɗo ɲaagi maa waɗi gilli e hoolaare wonnde hakkunde men ndee, hoto fof noddir am “luuɓa-kunungal”. Sammba wii, mi nanii, mi jaɓii. Ɗoon Gaaynde naati e ladde, Sammba fayti wuro. Sukaaɓe wuro, ina keewi renndude ina pija, Sammba ina foti taweede e maɓɓe. E nder ɗiin pijirlooji ko basondiral, moni fof ina holla giƴi mum ko kam ɓuri; Sammba noon alaa hay batte, ko ɗuum waɗi fittaandu mum, faaɗi roŋki ɓooyde ɗoon. Sammba yahi leloyii, ɓooytaani o nani Gaaynde ina ŋuura to nder ladde too: ɗoon tan Sammba girbitii fayi to giɗo mum, Gaaynde. Nde o yottii, Gaaynde rokki mbo gay teemedere, baali teemedere. Ɗuum waɗi oon jamma fof, ko innde Sammba tan haaletee. Ɲande heen Laamɗo wii alaa mo rokkata ɓiyum debbo, so wonaa baawɗo addande ɗum mbaroodi nguurndi. Ɲande heen Sammba yahi to Gaaynde, o haalani Gaaynde haaju oo. Gaaynde wii: Sammba, jango ar ngaddor aa malfal, kono hoto loow e maggal kure, ko conndi loowataa heen; so mi yaltii fof tukaa e am, noon woni pii ɗaa mi, mbayaa no kulɗo nih, mi saama, so a arii am njaggaa e nofru am nawaa mi to laamɗo too. Ɲande heen Sammba waɗi no Gaaynde wiirunoo ɗum nih; Sammba wonti esum laamɗo. Duuɓi tati fawtii heen laamɗo maayi, noon woni Sammba ɓamti laamu ngu. Waɗi jamma gooto, Sammba ina lelii dow leeso mum ɗaatngo, joom suudu mum ina ɓoosa ɗum, ɗoon o nani Gaaynde ina luuka, noon o wii: ngal daabaayal, ngal kunungal luuɓngal ngal, daabaayal lorii kam, torlii kam. Sammba jooɗii haa ɓooyi ummii tawoyi Gaaynde to woni too; ndeen o yotti, Gaaynde wii: e nder balɗe garooje ɗee, ɲaw daabaaji ina jogori arde; jooni noon, mi sawtani maa ma sefre, ƴeewa no moƴƴinirtaa ɗum, hay so a yoornat keɓaa no ndeentori ɗaa. Kono a anndaa ko mbi ɗaa kam koo mi nanii ɗum, miin noon ko mi ɗalnooɗo ma. Gaaynde deƴƴinii haa ɓooyi noon wii: Sammba!
Sammba jaabii mo wii: Naam Gaaynde!
Gaaynde wii: Ɓam laɓi maa kii coppaa kam!
Sammba wii: Mi soppu maa?
Gaynde wii: Eey! Soppu am!
Sammba wii: Aɗa anndi miin kay, mi waawaa soppude ma!
Gaaynde wii kadi: Mbii mi yoo a soppu am! So a soppaani mi tan jooni njiyaa bone!
Sammba heddii ina waɗa yahaa-ngartaa, sabu ko ɗum huunde tiiɗnde hakkunde maɓɓe; ɗoon tan, o anndi Gaaynde wayliima, o anndi so o soppaani Gaaynde tan feewataa; ndeen tan o suuti laɓi kii, o soppi Gaaynde; ƴiiƴam waacii; Gaaynde wii kadi: Yuw am laɓi maa ki e wirngo! Sammba yuwi mo, ɗoon Gaaynde wii: A yii? Ɗee barmanɗe hay batte ko ɗe mbaɗataa mi. Barmannde ɲawnde ina sella, kono kongol mawngol abada sellataa. Sammba nde njii ɗaa ɓokki mooɗon kii wilti fof, ɗum woni mi ɗalii aduna. Albarka maaɗa!
Gila ɗuum waɗi, Gaaynde e ɓingel Aadama kawrataa.
Ƴoƴe Bojel
Won gorko gooto, mo wojere leɓtunoo no feewi. Sabu ɗuum, bojel yahatno bonnoya ngesa makko. Ɗum muusii gorko oo, haa ko ɗoon waawi haaɗde. Ndeen o wii, "Sikke alaa, ɗum ko golle bojel tan wonata; ko bojel tan gollata ɗee golle bonɗe. Ɗum ne sikke alaa, mi jaggat ngel!"
Gorko yahi tuufoyii bojel. Nde yahnoo haa weeti, gorko dawdi e ɓiyum; ɓe tawi pelol maɓɓe jaggii bojel. Ɗoon gorko oo jaggi bojel haɓɓii ɗum haa ɓiici, gorko oo wii, "Mor! Anndi kay Alla jaggii ma hannde!"
O jaggi bojel; o totti ɓingel makko, o wii suka oo, "Naw bojel ngel nduppoyaa ɗum!"
Cukalel ngel, jaggi bojel, nawi ɗum cuuɗi. Suka wayri ina yaha, haa bojel wii ɗum, "Aan kam mbar aɗa siftora ko baaba maa wiino maa koo dey?"
Suka oo wii, "No feewi! Baaba am wii ko yoo mi naw ma cuuɗi, mi hirsa, mi hutta, mi duppa maa hade makko arde."
bojel wii, "Aan noon hay batte ko paam ɗaa e haala baaba maa kaa. Baaba maa wii maa ko yoo a naw am cuuɗi, njaggaa gertogal, kiirsanaa kam, kuttaa, nduppaa, ɲaamen hade bottaari yonde."
Ndeen tan, suka oo wii ko miin woni mo faamaani, ko baaba am haali koo. Ndeen tan suka jaggi gertogal, hirsi, hutti, duppi, ɓadini, ɓe ɲaami. Bojel ɲaami haa watti ahtude. Bojel wii suka oo, "Jooni kay, waɗ feere ndokkaa mi, ko cuddii mi, haa mi sora les diwre too, mbele mi ɗaano seeɗa."
Suka oo totti ngel wudere, kaɲum ne ari lelii sara bojel. Ɗoon tan bojel sortii, heɓi ɗah soppinii, haa sooyni gorko oo ina ara. Ndeen gorko yottiima wii suka oo: "Hoto bojel ngel woni?"
Suka oo wii, "E ngel ɗoo lelii!"
Baabiraaɗo oo wii suka oo, "E ngel lelii? Mbele wonaa mbiinoo maa mi ko yoo a duppu ngel hade am arde?"
Ko ɓe kaaldata koo fof, bojel ina heɗtii, ina ndaara hakkunde ɓiɗɗo e baaba mum.
Ɓiɗɗo oo wii baaba mum: "Bojel wii ko mi faamaani ko mbii ɗaa kam koo. Ngel wii: Mbii ɗaa ko yoo mi jaggu gertogal, mi hirsa, mi hutta, mi duppa, ngel ɲaama. Min ne, njaggu gertogal gootal kirsu mi, kuttu mi, nduppu mi, ngel ɲaami. Jooni noon ngel soroyii les daŋki, engel ɗaanii."
Gorko oo fooɗi daŋki kii, dimmbini haa leɗɗe makki caami, mbele bojel ina maaya. O anndaa, so wonaa, o nani bojel ina jala caggal makko. Ndeen tan o riddii bojel. Bojel dogi, ina diwi yaha, haa yottii to baylo gorko. Bojel wii baylo oo, "Cuuɗee kam! Gorko e ɓiyum ina ndewi e am."
Baylo wii, "Mi jaɓii." Noon o naatni bojel nder mbasu. Ɓooyaani tan gorko e ɓiyum njottii. Ɓe mbii baylo oo: "Bojel rewaani ɗoo?"
Baylo oo wii:”Alaa!”. Gorko wii Baylo, "Jooni kay rokku min pooftoo ɗoo haa ɓooya seeɗa. Ko min maayɓe dogdu. Alla bonnii bojel haa waawi dogde."
Ɗuum woni, ɓe ngari, ɓe njooɗii sara mbasu ngu. Bojel woni e nder mum ngu. Ɓooytaani, joom suudu baylo oo ari, addii ɲaamdu baylo. Ndeen ɓe puɗɗii ɲaamde haa ɓooyi. Baylo siftori bojel. Ndeen o ƴettii longere o naatni jungo makko e nder mbasu, o totti bojel. Ɗoon gorko oo wii, baylo, "Ko waɗi aɗa naatna ɲiiri to nder mbasu too?"
Baylo wii: gorko oo, "Ɓiyam mooftantu mi ko o jahɗo aynoyde, artaani tawo."
Yahi haa ɓooyi seeɗa, bojel wii, “Weeɗ am hettere teewu!"
Baylo oo wii: "Teewu oo gasii!"
Bojel wii, "Tiiɗno, hokku am mi ɲaama, sabu heege ne ndaara warde mi."
Gorko e ɓiyum tinaani, ƴiiwoonde ko ko ruylini, ndeen ɓe njaltii boowal. Bojel dogii, ɓe ndewi e bojel eɓe ndoga. Bojel naati nder ngaska. Ɗoon tan gorko oo wii: "Jooni kay mi jaggat ngel."
O wii suka oo yoo yah, o addoya peel, o ara. Ndeke gaska kaa ko njaaka haa woɗɗoyi, bojel ko ko asi ngaska ina waɗi ɗum luurooji haa keewi, ɗoon o yaltiroyii bange goɗɗo. Ngel yahi, ngel ɓoornoyii comci neɗɗo, ngel ari ngel wii: “Gorko! Ko ngasa ɗaa toon?"
Ɓe njaabii, ɓe mbii, "Ko wojere amen min njaltinta!"
Bojel wii ɓe: "Weeɗ am peel oo, mbele mi walla on, sabu on tampii no feewi." Ɗoon tan o ɓoori comci ɗii, o naati e ngaska hee, o majjiri ɓe. Noon woni gorko oo sikkitaaki, ko bojel tan waawata wonde. Gorko wii tampii bone bojel ngel. O jaggi jungo suka oo ɓe njahi.
Jawdi Jinneeji
Mi haalana on haala gorko gooto. Oon gorko ina joginoo ɓiɓɓe njoyo. E nder ɓiɓɓe njoyo ɓee, heen nayo ko rewɓe. Keddiiɗo oo, ko gorko. Noon ɓe ngoori, haa ɓiɓɓe rewɓe ɓee nduuna (kaddinaa). Ɓiɗɗo gorko oo kaɲum duhiima artiraama galle baaba mum. O wondi e jiknaaɓe makko, haa o woni sagata gorko; haa o yonti waɗde galle. Kono ɗuum neworaaki mbo, sabu jiknaaɓe ɓee ngalaa, ngalanaa ɗum feere.
Waɗi sahaa gooto, kaŋko suka oo, o jooɗii ombo miijoo, haa ɓooyi tan; o wii feere ko yoo o yotto ceerno mbele ina feewnana mbo huunde ko ina wallita mbo e caɗeele makko ɗee. Nde yahnoo, haa o yottii, ceerno o, o salmini mbo. Ndeen o wii ceerno o: "Addi mi ɗoo ko haaju, udduɗo hoore am no feewi. Baaba am mawnii, heɓaani hay huunde e jawdi. Banndiraaɓe am rewɓe ɓee ne ngalaa hay huunde, miin ko am koo haaletaake. Hannde giƴiraaɓe am fof mbaɗii galleeji, ko miin tan woni mo waɗaani hay huunde. Alaa ko haɗi mi waɗde galle so wonaa ko min miskineeɓe."
Ndeen Ceerno oo jaabii mbo,wii: "So Alla jaɓii ɗum newoto. Kono miɗo haalan maa geɗel."
Suka oo jaabi wii: "Ko ngeel geɗel woni?"
"Miɗo tinndin maa no poɗ ɗaa waɗde; a dawat, njahaa haa njotto ɗaa wuro mawngo. Ko Alla ɓuri mawnude. So a yottiima wuro ngoo, a tawat a ngo njiimi e maayo mawngo. Ngoon maayo neɗɗo waawaa taccude ngo so wonaa laana. So Alla wallii ma, haa a yottiima wuro ngoo, ndaar nokku ceerno ɗo njippoto ɗaa, ngonaa ɗo makko ɗoo, lebbi jeegom. Nde lewru jeeɗaɓuru nduu timmi fof, njahaa to maayo too looto ɗaa. A wayrat aɗa lootoo haa, ɓii joom maayo ngoo aran maa, naw maa to suudu mum. Maa wondu e maɓɓe duuɓi jeeɗiɗi, so Alla jaɓii, maa a ƴeeŋ. So a ƴeeŋii, maa yii alaa ko humpat maa e aduna. So neɗɗo wondii e ɓiɓɓe ndiyam, heɓat ganndal keewngal no feewi.
Suka oo wii, faamii, yoo ceerno oo haalan mbo nde o yahata to wuro, ngo o wii ngoo.
Ceerno oo wii suka oo: "Wonaa jooni-jooni njahataa, so Alla waɗii, a heɓii duuɓi sappo e jeeɗiɗi, ko ndeen pot ɗaa yahde toon. Mbaasa wayrude gaay. Wuurde mi e waasde mi wuurde fof. Laawol ngol hoto a waas yahde ngol.
Suka oo hooti wuro mum'en. Alla resi’en, reeni’en haa suka o daɲii duuɓi sappo e jeeɗiɗi. Waɗi ɲalawma gooto, o fini, o ƴetti sasa makko, o jaggi laawol. Ndeen o ɓamii yahde, ombo yaha gila ɗo o wirtotonoo guroɲ haa o yottii gure mawɗe.
Ndeen o yottiima wuro mawngo, o tawi engo jiimi e maayo mawngo no feewi. Neɗɗo waawaa taccude ngo, tawa ɓamaani laana. Nde o yottinoo o jippoyii ceerno gooto. O wii ko o garɗo ndaarde ganndal. Ndeen o wondii e ceerno oo foɗde duuɓi, waɗi ɲalawma gooto o yahi teenoyde, o yahdi e almuuɓe woɗɓe. Nde o arti, tawi o tunwii no feewi. O ɲaagi ceerno, mbele ina rokka mbo, o yaha o lootoyoo. Ndeen ceerno oo wii, "Mi yiɗaa njahaa toon, sabu maayo ngoo ko hoɗaango. Ndeen tan, o wii ceerno oo, baasi alaa e ɗum, ko Alla jogii.
Caggal nde ceerno gayni haalde, o miijtii ko ceerno mo o yahnoo to mum oo, ko haalannoo mbo koo. Caggal ɗuum o yahi haa o yottii to maayo too, o ɓoortii, o joli. O wayri ombo lootoo, haa ɓingel Joom Maayo jawlii mbo yahdi e makko. Nde yahnoo haa hiiri, njaatige makko yiyaani mbo, bawɗi piyaa, jeeyngal waɗaa, wuro ngoo fof diiri, hucci to maayo too. Nde ɓe njottinoo ɗo daande maayo ɗoo, ɓe tawi ɗoon comci suka o, kono ɓe njiyaani mbo. Hawraa tan ko ɓiɓɓe maayo ngoo njahdi e suka oo. Ɗoon tan faayre mawnde waɗi, ɓe kooti, nde ɓe njottinoo e ceerno, o wii, "Haa! Oo koɗo! Hay neɗɗo anndaa to o iwi; ko jooni waɗi duuɓi tati, amin ngondi, ko nih tan woni ndiyam yahdii e mum! Gila o wii ombo yaha, mi faayiino ɗum! Mi haalaniino mbo fof; jooni kam ko Alla tan anndi, so tawii ko ngabu naŋngi mbo? Walla nih so liingu mawngu yahdi e makko? Alla tan dey anndi!
Dental ngal, gila e almuuɓe, rewɓe ceerno fof ngoyii haa cuumtii. Ɗum woorii noon haa hitaande ndee fiilti. Ceerno mo suka oo jippinoo, o yii suka oo e koyɗol. Suka oo wii mbo e koyɗol ngol: gaa e nder maayo gaa, ko jam tan woni gaay. Miɗo e nder ngaska mawka, jettooɗe ngoodanii Alla. Mi heɓii gaay jawdi haa heewi, so Alla hollii kam duuɓi jeeɗiɗi goɗɗi, maa mi woppite, mi arta to maa, mi naw maa aan e koreeji maa fof wuro amen. Ɗoon tan ceerno feeri gite, tan o faami ko e koyɗol o wonnoo. Nde o heɓi duuɓi jeeɗiɗi suka o woppitaa ƴeeŋti. Ɓiɓɓe ndiyam ɓee, ndokki mbo jawdi haa heewi : gila e kaŋŋe haa e kaalis haa e fof mum, comci, kala ko miiji ɗaa ko foti wonde ngoƴa neɗɗo. Ndeen o ƴettii fof, o nawi to ceerno mo o jippinoo oo; o yottii, o salmini. Ceerno jaabii salminaango makko, kono ko e faayre, sabu no yiiri mbo nih, kulol jaggii ɗum no feewi. Noon suka oo wii: “Hoto hul ko miin woni suka maa, mo jangintuno ɗaa duuɓi jawtuɗi ɗii; so aɗa siftora, ɓiɓɓe ndiyam njaadiino e almuuɗo maa gooto? Ko miin wonnoo”. Ko ndeen ceerno oo ummii darii: ɓe calmondiri haa ɓe ngayni. O wii yoo ceerno oo, femmbu mbo, ceerno ndaari ko femmbiri mbo femmbi mbo haa laaɓi cer; nde o gayni femmbaade, o wii ceerno oo yoo ndaartan mbo roondotooɓe, ndoondoyo kaake makko, ngadda ga ceerno gaa. Nde ɓe ngaddi kaake ɗee haa ɓe njottii, o wii ceerno oo; hannde mi haalane ko itti mi wuro am koo haa laaɓa. Ko min ɓiɓɓe joyo, miin ngonnoo ɗo galle amen ɗoo: nayo ɓee fof kecci mi, kadi kamɓe fof, ko ɓe rewɓe; yontidaaɓe am fof mbaɗi koɗanɗe haa heddii miin; min ne alaa ko haɗi mi waɗde no ɓe mbaɗi nih, so wonaa jiknaaɓe am ngalaa, tee meere heɓataa debbo. Ndeen waɗi ɲalawma gooto, njaah mi to ceerno gooto, mbele ndaarana mi, ceerno oo wii, yoo mi yah to wuro mon gah. O wii mi so mi yotiima ɗoo, ɓii ndiyam, maa naw am, mi wonda e makko duuɓi jeeɗiɗi.
Caggal ɗuum so mi artii, maa mi won joom jawdi. A yii, ceerno! Jawdi ndii. Ceerno o wiinoo kam ndii nani. Ko ɗuum dey laamɗo oo feccani mi. Aan e hoore maa, mi yejjitaani ko mbaɗanno ɗaa mi. Jooni noon, miɗo digano maa, aadan maa geɗe ɗiɗi: so welii ma peccen jawdi ndii e pecce ɗiɗi moni e men fof nawa geɗal mum; geɗal goɗngel ngal: ko ndennden jawdi ndii, fawti heen ko aan e koreeji maa fof, ngaron njooɗoyo ɗen wuro amen. Ceerno wii ɗum welii ɗum no feewi. Kono ko maa yiida e rewɓe mum tawo. Ndeen ceerno haalanii debbo jeewo oo, oon wii jaɓii. O haalani lemmbelaajo oo, oon wii:” Hoto njahen, sabu tumaraŋkaagal welaani. Tumaraŋkaagal wonaa huunde moƴƴere.” Ndeen gorko oo wii: “Hol ko tumaraŋkaagal waɗata neɗɗo? Alaa fof mo jamma yoolata, so jam ina heddii”. Sabu kaŋko suka oo koo heɓi koo, ko e tumaraŋkaagal o heɓi ɗum; aɗa anndi mi nafiino mbo e ko yawti. Debbo oo wii: “Caggal Alla, caggal maa min ngoni.” So tawii mbii ɗaa ko yoo en njah, en njahat. Sabu miin no Alla fotni mi fof, mi diwataa ko mi joom suudu maa tan. Huunde fof ko mbii ɗaa, mi salantaako ma!” Ndeen yahii haa weetii, ceerno noddi suka oo, o haalani ɗum ko o yeewtidi e rewɓe makko koo. O wii suka o: “Jooni mi faamondiri e rewɓe am; min kawri e yahdude e maa haa to wuro mon toon.”
Ɗoon ɓe peewni kaake maɓɓe, ɓe kaɓɓi haa tiiɗi, ɓe njahi. Nde ɓe njottii to wuro too, suka oo mahi galle mawɗo, naatni heen ceerno oo; o itti jawdi ndii o holli jiknaaɓe makko, ɓeen nduwanii mbo.
Ittaa Ɗoo Wattaa Ɗah
Laamɗo Puuntaaɗo Haa Foola
Ketto ɗee, miɗo haalana on, haa gasa. Ngol tinndol ko tinndol worɓe nayo: kamɓe nayo fof mawnidi, nduhodi (naatdi sukkere suudu worɓe). Ko kamɓe kadi ngondi e nokku gooto. Ndeen ɓe njontii waɗde koɗanɗe; caɗeele mawɗe kaɗi ɓe, sabu ɓe ngalaa kaalis, comci hay ko ɓe ɲaami ina sattiri ɓe (tiiɗiri ɓe). Kala ɗo giƴii ɓe wonno e saraaji ɗii waɗii hoɗannde. Ɗeen caɗeele ndewii e maɓɓe no feewi. Heen gooto ko baawɗo lummbaade no feewi; goɗɗo o ko gujjo bonɗo; tataɓo o ko janoowo e rewɓe; nayaɓo oo ko gorko cuusɗo no feewi.
Waɗi ɲalawma gooto, ɓe njoƴƴini batu maɓɓe: ɓe kawri eɓe njaha leyɗeele goɗɗe mbele Alla ina waɗana ɓe moƴƴere. Eɓe keewi nande gorko keɓal mum, ko e darnde mum. Ɓe kawri so ɓe njahi woto ɓe kul hay batte. Kala fof, no eɓe keɓira jawdi yoo ɓe keɓ tan. So ɓe keɓii haa Alla wallii ɓe, ɓe kootii ɓe maha galleeji jooɗɗi, ɓe ndesa rewɓe labaaɓe. Ndeen ɓe paamondirii e ɗiin koŋnguɗi, ɓe pini ɓe ndawi. Waɗi lebbi sappo e ɗiɗi eɓe njaha, alaa moƴƴere nde ɓe keɓi. Waɗi ɲalawma gooto ɓe ngari e lekki, ɓe keɓi ɗoon ɓe lelii. Nde yahnoo haa ɓe ummii, ngaska mawka ina wonnoo ɗoon e sara ndiyam, ɓe culmii heen, ɓe njawti. Gooto e maɓɓe wii: “Jooni en njahii lebbi sappo e ɗiɗi, hay huunde en keɓaani. Jooni so en naatii wuro ngoo, maa mi ƴeew to cuuɗii mi, so mi heɓii haa mi heɓindiima laamɗo oo e hoore mum, ndaarta mi, mi wujjitoo mi waalda e makko, so mi naŋngaama mi waraama, so miɗo ubbee, so wonaa mi ubbide e cakkal makko.”
Goɗɗo oo wii kadi: “Miin golle fof mi alaa, so wonaa nguyka. Jooni mi hultii hoore am e yimɓe ɓee, sabu ɓikkoɲ Aadama ina mboni no feewi. Ko ɗuum waɗi ngaccu mi ɗum, haa laaɓi kono jooni, so en naati wuro ngoo, mi fuɗitto, haa mi heɓa ko nguurdu mi.”
Tataɓo oo wii: Miɗo teskitoo, ngoo wuro wonngo daande maayo. Nde mbayrat mi, alaa fof ko ɓuri kam waawde lummbaade. Alaa fof ko nganndumi e gollal, so wonaa lummbaade. Njiɗ mi ko heddaade ɗoo, miɗo lummboo, kadi mi taccina yimɓe e kaake mum’en. Caggal ɗuum, miɗo waawi awde liɗɗi, mi daɲa ko nguurdu mi.
Gorko cuusɗo oo wii: Miin, so goonga, on majjaani ɗo cuusal am yahrataa; miɗo anndiraa cuusal tigi rigi; jooni mi yahat to laamɗo, mi wonda e mum, so wolde dawii, mi yahda e worɓe, laamɗo waɗɗina mi e puccu, mi haɓee mi daha maccuɓe, ko hono nih mbaɗat mi, mi heɓa ko nguurdu mi. Kamɓe fof ɓe kaali. Ɓe njooɗii haa sallifanaa yoni; ɓe ngummii ɓe naati e wuro ngoo, tawi oon sahaa, galle laamɗo oo, ko kootannooɗo njillu; ndeen noon, laamɗo ko dokkunooɗo yamiroore kala jaggaaɗo e laawol ngol yoo adde, hirsee. Ndeen kamɓe giƴiraaɓe nayo ɓee, ɓe njahii haa ɓe ɓadiina wuro laamɗo ngoo, ɓe kawri e ɓesngu laamɗo oo ina ara, gila e baggi haa e buubaaji, ina cerkita caggal.
Debbo mawɗo gooto sooynii sukaaɓe ɓee, noddi ɗum’en; o haalani ɗum’en, wonde laamɗo ko biiɗo kala jaggaaɗo e laawol ngol, yoo adde daande mum sodditee. Ndeen debbo oo, hade mum gaynude haalde sukaaɓe ɓee ngoni e dogde ina cuuɗoo; kono gorko biinooɗo ko jaambaaro oo, salii hay waɗde taaɓal gootal, o darii o faŋŋinii e laawol. Ndeen debbo laamɗo oo arii haa faandii mbo, ɗoon tan o fooɗi taltali puccu mum darii. Reenooɓe debbo oo ngari, haa coddita daande suka oo: ɗoon tan debbo oo wii ɓe: ɗalee mo haa o haala tawo; so o gayni haalde so on njiɗii codditon daande makko. Ɗoon tan dental ngal dirtii ɗaccidi ɓe: ndeen suka o haalani laamɗo haa gayni, o wii: ngiw mi koto woɗɗi no feewi. Min ne ummini kam tan ko nanalla; mbii mi yoo mi ar, mi itta kumpa. Ndeen debbo oo jaabii wii: so on naatii wuro ngoo naamndo ɗon galle laamɗo oo njippo ɗon ɗum. Caggal ɗuum, debbo yawtidi e yimɓe mum; kaŋko suka oo o yahi, o ndaartoyi yahdiiɓe makko, haa o yiiti ɗum’en, o wii ɓe: miin laawol am laaɓii; jango so mi finii, so mi maayaani, mi heɓat jawdi; so tawi ɗum wonii, enen fof en keɓat jawdi miɗo wiya on yoo on tiiɗno.
Ndeen debbo laamɗo oo ne, yottiima suudu mum naati; baali kirsaama ɲiheeje ndefaama, o ɓattinaama geɗal makko; o ƴetti berfetti duballeewi o hippiri, o ƴetti o roondi korɗo makko, o neldi suka oo. Suka oo e giƴiraaɓe mum, ɲaami ɲiiri ndii e kala ko ardunoo heen, haa laaɓi cer. Ɗoon tan heddii, kaŋko suka oo, ombo haala:miin kay laawol am ngol ina laaɓi, sabu alaa ko waɗi debbo laamɗo oo neldude mi, nguu koɗungu, so wonaa mbele miɗo ara suudu makko; ɗum fof, ko mbele so yimɓe makko ɗaaniima, mi ara suudu makko; O rokkii kam tigi sifaaji no miɗo annditira suudu makko nduu. Ndeen yahii haa jamma oo woɗɗii, suka oo ummii yahi to debbo laamɗo too; nde o, faandiima galle oo ndee, o wuuɗi, ndeen rewɓe horɓe ɓee nanii wuuɗaango ngoo, ɓe mbeddii ɓoggol o jaggi; horɓe ɓee ina pooɗa haa o yottii, o naati suudu debbo laamɗo oo. Debbo laamɗo oo ƴoogi ndiyam, nawani mbo yoo o looto; ndeen suka oo lootiima ndiyam e saabunnde haa laaɓii, debbo oo jaggi suka oo naatni mbo nder suudu mum ɓe ngondi. Nde debbo oo lootii haa gayni debbo oo udditi wakannde laamɗo ndee ƴeewi heen huunde lobbere ko laamɗo oo ɓurnoo yiɗande debbo mum, debbo itti ɗum rokki suka gorko oo. Ɗoon debbo o jaggiri suka gorko oo no o jaggirnoo laamɗo oo nih, hono joom galle makko oo. Nde yahnoo haa pecce jamma, laamɗo oo hejitii fayi caggal suudu. Ndeen laamɗo yaltii, fayii to suudu joom suudu mum goɗɗo oo; nde o faandii uureeki lati ari e makko, o wii: Won naatɗo e suudu am nduu. So ɗum wonaa gujjo tan, ko neɗɗo jaasɗo. Ɗum waɗi o fayi to debbo too; ndeen o yottii,o udditi, o naati, nde o naati gite makko kawri e gorko oo ina lelii, debbo makko ina ɓoosa gorko oo. Nde debbo o yiinoo laamɗo oo ndee wii ina doga. Ɗoon tan suka gorko oo teeɓtii e daande wutte debbo o. O wii debbo o: alaa ko ndogataa sabu ɲande maayde nguurndam alaa. Neɗɗo ko gootol tan maayata. Ɗoon laamɗo noddi watulaaɓe mum ɓee, o wii: kaɓɓee oo suka gorko! Suka gorko oo haɓɓaa.
O wii: Kaɓɓee debbo oo ne! Debbo oo haɓɓaa. Laamɗo fayti suudu mum leloyii ina fada haa subaka, nde joɗɗina sariya; nde o joɗɗinoyi sariya fof, debbo oo e suka gorko oo fof, ko hirsetee ɓe. Ndeen giƴiraaɓe suka oo nanii ɗum, kono en majjaani gooto ina e nder maɓɓe ko gujjo ɓooyɗo. Ndeen gujjo oo nanii kaan haala ina haalee, o wii: ɗeen caɗeele ina wayno ngasii, sabu alaa fof ko njangu mi so wonaa nguyka. Ɗoon gujjo oo ummii, ombo joginoo allaadu; ko nduun allaadu oo gollirta. Ndeen o ƴettii allaadu nduu, heddii ombo taar-taarna e saraaji galle laamɗo oo. Ndeen o yotti e damal galle ngal, o tufi ɗoon allaadu nduu; ɗoon galle fof ɗaani, o naati, o tawi giƴiiko oo, ina humra ɓoggol; o humti ɗum, o humti debbo oo ne. Caggal ɗum o wii debbo oo: ko ɗum woni? Debbo o wii: Miin e oo gorko min njiidii, min njiɗondiri, mi addii mbo gaay, min mbaaldii so a yii ɓe njaggii min, ɓe kaɓɓii min, hay huunde ko ɓe mbaɗiri ɗum, so wonaa ko on miskineeɓe. Ko caɗeele itti on leydi mon, haa ngarɗon gaay. So on njaɓii haala am, suudu laamɗo oo nani: naatee ndu, larwo ɗon ndu haa ndu laaɓa. Kala ko taw ɗon e nder mayru, naw on leydi mon sabu ko Alla rokki on. So oɗon njaha ne kay on ngoppataa kam ɗoo, ko en yahdooɓe. Sabu ɗuum, mi waawaa wuurde caggal giƴon gorko oo ɗoo. Oon jamma ɓe mbaali ko rusde kaake laamɗo oo. Kala ko ɓe ndusi ɓe nawa, ɓe njoɗɗina fongo maayo. Nde ɓe ngayni, ɓe njahi, ɓe noddoyi giƴiraaɓe maɓɓe woɗɓe ɓee; baawɗo lummbaade oo jaggi kaake ɗee fof, lummbini ɗum’en. O lummbini debbo oo, kadi o lummbini gorko oo; ndeen ɓe mbii nayaɓo oo: Ko aan wiinoo ko a gorko cuusɗo, hono maa e suusde alaa. Ko jooni kollirtaa cuusal maaɗa; sabu so laamɗo oo finii tawi jamfaama, ko dewnoowo e men konu makko. So tabalde ndee fiyaama an ne ko ndeen kollirtaa ngoraagu maa. Ndarto ɗaa kaɓaa e konu nguu. Ndeen yahii haa subaka, laamɗo yamiri maccuɓe mum ɓee, yo njah nder suudu too ɓe ngaddoya haɓɓaaɓe ɓee haa kirsee. Nde maccuɓe ɓee naati suudu nduu tawaani toon hay gooto. Ɓe ngarti to laamɗo too, ɓe kaalani ɗum, laamɗo oo yeddi; kaɲum e hoore mum yahi ndaaroyde. O naati suudu nduu o tawi debbo oo e gorko oo fof njahii; o udditi suudu ɗo o mooftata, kaalis e kaake makko ɗee fof, o tawi hay ɲuuɲu alaa toon. Laamɗo yalti, wii: yoo tabalde fiye; tabalde fiyaa, wuro fof wonti oolel gootel. Pucci kaɓɓaa njaggi laawol ndewi e sukaaɓe ɓee. Nde ɓe paandii, tawi ko ɓe ngaynaani lummbinde; gorko cuusɗo oo nde sooynii konu nguu ina ara kaɲum ne woni e renndinde laaɲe mum o wii: giƴiraaɓe makko ɓee yoo njah; nih woni o huccondiri e konu nguu e mawɗo mum’en. Heddii ombo wiya: So aɗa yiɗi woŋki maa ndeeno ɗaa, ko ɗum woni mi woppit maa kootaa suudu ma; so tawii a haaɓii nguurndam maaɗa, taccaa ngol diidol, ko yaawi min nangu maa min naw maa cuuɗi amen unonoyaa rewɓe amen. Ndeen o gaynii haalde o wii giƴiiko oo yoo heɲo lummbina kedde kaake ɗee; ɗum ne hay ko foti no mesalal hoto heddo, sabu ko foti no mesalal so heddiima ko o baroowo ɗum. Waɗdu heen haa mi gayna e laamɗo oo; ndeen yahii haa ɓooyii, ɓe njii punndi, oon sahaa ko laamɗo e konu mum fayi e maɓɓe. Ndeen suka gorko oo huccii e konu nguu, haɓtii ɗum, o riiwi ɓe laabi tati, hawri e lummbinoowo o gayni rusde kaake ɗee; o jaggii e jungo giƴum lummbinii ɗum. Laamɗo oo ari wulli pucci ɗii naati e ndiyam hee, ina ndumpoo, ɗoon tan noodi mbii ndaɲii ko ɲaami. Oon sahaa debbo laamɗo oo ummii dari fongo wongo ngoo, ɓoorti comci mum heɓi pok poko lam ina looto; nde laamɗo sooynii debbo oo, ɓeydii haangeede, noon o fiyi puccu makko e ndiyam mbele o addoya mbo. Ɗoon tan nooda moɗi mbo kaŋko e puccu makko, hay huunde yiitaaka e makko, so wonaa kaala o fiilinoo ina haya e ndiyam. Juulɗo gooto ina wonnoo e konu nguu, oon wii: koot en, lamminoy en laamɗo goɗɗo, sabu en potaani jooɗaade en ngalaa laamɗo. Ɗoon tan ɓe kooti, ɓe lamminoyi laamɗo goɗɗo. Sukaaɓe giƴiraaɓe ndaartoynooɓe jawdi ɓee kam ne kooti cuuɗi mum en ina nawori jawdi haa heewi.
KO TINNDOL KO ƊOO NGOL HAAƊI, ƊOO NGOL TAWI MI KO ƊOO NGOL WOPPATA MI
Ittaa Ɗoo Wattaa Ɗah
Fenooɓe Ɗiɗo
Oo debbo feni, feni haa addani ɗum wiide alaa fof gorko desoowo ɗum, so wonaa gorko ɓurɗo ɗum, waawde fende. Kala fof ɗo o yii gorko ɓurɗo mbo waawde fende, oon gorko o yaafiima ɗum jawdi dewgal, wonaa mbuuɗu mum, wonaa gaarawol. Gila tan o haali kaan haala nannooɗo fof, waɗti ɗum e haajuuji mum. Kaŋko debbo oo ɲande fof o ɲallintu yeewtooɓe haa hiira; kono kala gorko garɗo, so o fenanii ɗum, oon roŋkat fawde heen huunde, doga yaha. Ɗum woori noon ko juuti, haa gorko gooto nani ɗum, wii: kaɲum ko maa yaha humpitoo debbo oo e ko wiyaa e mum koo, so ina woodi. Gorko oo wii kaɲum nanii kono jaɓaani, ndeen gorko jaggii laawol huccii to debbo too. Ombo waɗɗi e puccu makko ombo yaha, ombo naamndoo haa o yottii e debbo oo. Ɓe calmondiri, debbo oo jaggi puccu nguu humi ɗum, hokki ɗum ko ɲaami. Ndeen tan ɓe naati e yeewtere haa ɲalawma oo woɗɗoyi. Ndeen gorko oo wii, ko o kootoowo, noon tan debbo oo wii jaɓi; ɗoon ɗo ɓe kaalata, ɗoon tan debbo oo wii: Ko haawnii waɗii ɗoo haŋki!
Ko ɗeen kaawniiɗe ngoni?
Haŋki a anndaa, ko baaba am golli koo? O anniyii,o ƴetti sallige makko, o juuli, nde o gayni juulde, o ƴetti jalo makko, o fayi gese, ndeen o yottii tan, o huccani asde ɓunndu, o asi, o asi haa naange ngee toowti, nde naange ngee toowti, aɗa anndi no o waɗi? O roondi ɓunndu nduu haa les daŋki, ɗoon tan o ƴoogoyi ndiyam o hebbini ndu: kayru nih, min njarata jooni!
Gorko oo jaabii wii: Ko ɗum haawnii! Wall am e puccu am nguu haa mi hoota!
Gorko oo hooti; noon woni gorko waali miijaade, mbele won fenaande arnde dow, ko debbo oo fenani ɗum koo; sabu ɗuum kaŋko o meeɗaa nande neɗɗo yahii ladde, asoyii ɓunndu, roondiima ɓunndu nduu artirii ɗum galle, ruttii waɗi heen ndiyam. Heddii ombo wiya e hoore makko mbele baawɗe Alla ina ɓura ɗoo haawnaade? Noon o waaldi e miijooji haa weeti. Ndeen o wayri ombo lelii, haa hakkille makko duƴƴii e huunde wootere; o fini, o ɲalli gollude haa ɲawli, ɗoon o waɗɗii puccu makko, o fayi to debbo too. Ndeen yottii debbo oo jaɓɓii mbo jaggi puccu nguu humi, rokki ɗum ko ɲaami. Nde o gayni ɲaamde, ɓe puɗɗii yeewtere maɓɓe. Noon ɓe ngoori, ɓe ngoni heen, haa ndaari hiirde, gorko oo wii: ko heɓnoo on haŋki koo, hono mum heɓii min hannde.
Debbo oo wii: ko heɓi on?
Gorko oo wii: Wallaahi ko heɓi kam koo, ina metti mi no feewi: giƴam gooto luɓii mi sumalle mum, mbaɗ mi heen ndiyam, ndawdu mi heen gese. Nde njottii mi ndee liggu mi sumalle oo e lekki, turii mi miɗo rema. Nde yahnoo haa ɓooyi ɗomka jaggi mi, pay mi e sumalle hee mbele mi yara. Nde njottii mi taw mi mooƴu ɲaami nguru sumalle oo haa laaɓi woppii ndiyam ɗam ina liggii e lekki kii; Ƴeew aan e hoore maa no ɗum way mettude, sabu ɗuum mi jeyaa sumalle oo.
Debbo oo wii: Hol no mbaɗ ɗaa an ne?
Gorko oo jaabii wii: No mbii ɗaa baaba maa roondi ɓunndu haa cuuɗi mon, ruttii waɗi heen ndiyam; miin e hoore am ko noon mooƴu nguu ɲaamri nguru sumalle oo woppiri noon ndiyam ɗam ina liggii e lekki kii. Debbo oo wii: Mi jaɓanii ma! Mi tawii so goonga, ko aan ɓuri kam waawde fende! Gila nde puɗɗii mi yiide fenooɓe, mi yiyaani hono ma. Mi tawii aɗa waawi ɓamde mi dewgal. Ko nih woni gorko oo resi debbo oo.
Itta Ɗoo Watta Ɗah
Tinndol Faatumata Manna e Joom Weendu
Ndeen hitaande yooro waɗiino. Maaje ɗee, beeli ɗii, caalli ɗii fof njoori. Waadere ndiyam, woni ko ummotaako dow asamaan saama e leydi. Ɗomka mawnii juutii. Laamɗo leydi ndii noddi yimɓe mum fof batu mbele ɓe ƴeewa feere, no eɓe keɓira ndiyam. Woodi ɗo ɓe nani beelal mangal: ndeen laamɗo suɓii e watulaaɓe mum gooto wii:
-Ndaar yimɓe kaɲum e tumbuɗe haa keewa ɓe ndoondoo, ndaar kadi daabaaji njahon to beelal ngal nanɗen ngal; so wonaa ɗuum enen fof ɗomka halkat en. Oon batula wiyetee ko kaliifa, ɗoon oon ummii, o ndaari sukaaɓe selluɓe, semmbolinɓe, kam e daabaaji celluɗi, ɓe tiindii to beelal too. Ɓe njahi, ɓe njahi haa ɓe ngoɗɗoyi hay toɓɓere ɓe keɓaani. Ndeen ɓe njokki e yahdu maɓɓe, haa ɓe njottii e haayre mawnde, ko Alla ɓuri mawnude, kaŋko kaliifa oo ŋabbi e dow haayre hee mbele o ƴeewa so maa o yii weendu nduu. Ndeen o ŋabbii o sooynii to woɗɗi beelal ngal. Ɗoon o jippii, o ardii sagataaɓe ɓee keedi caggal makko o toɓɓi to weendu too. Nde yahnoo haa ɓe njottii, kaliifa turii wii ina yara; tan ɲiiƴe makko njaɗɗi, heddii ombo siɲɲa. Hakkille makko addi wonde maa taw joom weendu oo jaɓaani hokkude mbo o yara; ɗoon tan kaliifa toƴƴi daande eewnii wii:
- Mi ɲaagima joom weendu ɗal am mi yara;
Joom weendu nduu o jaabii wii:
-Miɗo ɗal maa njaraa kaliifa, kono min ne miɗo wii maa huunde wootere: so tawii laamɗo oo rokkaanii kam ɓiyum debbo oo, hay gooto yarataa e weendu hee, so wonaa onon. So tawii o jaɓaani rokkude mi ɓiyiiko debbo oo, on ngontaa heɓde ɗoo hay toɓɓere.
-Mi jaɓii jooni noon ɗaccu, mi yara, miin e wonndiiɓe am ɓee fof.
Ndeen joom weendu oo wii jaɓi ɗaccude kaliifa e wonndiiɓe mum njara.
Ɓe njarii haa ɓe ɗomɗiti, ɓe kebbinii tummbuɗe maɓɓe haa keewi ndiyam ɓe kooti.
Nde ɓe njottinoo kaliifa ɓadini tummbuɗe ɗee laamɗo o, o wii: min ngaddii ndiyam ɗam, kono joom weendu oo wii so tawii a rokkaani ɗum Faatuma Manna o resa ɗum, enen fof ko ɗomka jogori warde en ɗoo, sabu ɗuum en ngontaa yar e weendu hee.
Kaan haala naati e nofru Faatuma Manna, ko ɗoon tan Faatuma Manna jaabii wii:
- So tawii ko, o naamndii koo ko nih foti nde keɓen ndiyam, mi jaɓii o resa mi. Abada banndiraaɓe am maayataa ɗomka walla kalkoo.
Ndeen Faatuma Manna gaynii haalde ndiyam ina ɓeydoo saraade. Wuro meeɗaani heɓde mbellamma haa foti nih. Heddi tan ko Faatuma Manna, nawee to weendu too. Gayi kirsaama, teewu muuɗum liiraama, lacceeje unaama, sukaaɓe rewɓe e worɓe cuɓtaama mbele nawa joombaajo hurtoyoo. Geɗe ɗee fof ina waɗaa e juuɗe kaliifa sabu ko kam wonnoo nelaaɗo joom weendu oo. Ɗuum woni goomu nawooɓe joombaajo jaggi laawol fahde weendu; ndeen ɓe njahii haa ɓe njottii weendu nduu ɓe njippini Faatuma Manna, ɓe nduttii.
Nih woni Faatuma Manna, jooɗii, jooɗii e daande weendu haa tampi, alaa fof mo o yii. Nde yahnoo haa jamma, o darii ombo eewno.
-Hol to mbaalat mi?
Woodi ko jaabii mbo wii mo: Ɗoo mbaalataa!
-Hol ɗoon?
-Ɗoo e hoore mum!
Ɗoon tan Faatuma Manna heɓi huɗo lelii ɗaanii. Alla waɗi, Faatuma Manna hurtii ma, hay huunde ko jiiɓi ɗum, so wonaa hay waktu gooto yiiyaani gorko mo humdanaa oo. O woori noon haa o jibini, miijo addi yoo o naw ɓingel makko ngel wuro o holloya banndiiko en. Ɗoon tan o wii: Aɗa waawi ɗaccude mi, mi nawa ɓingel am ngel, mi holloya ɗum banndiraaɓe am?
Gorko oo jaabii wii: Aɗa waawi nawde cukalel ngel kolloyaa banndiraaɓe maa baasi fof alaa e ɗuum. Caggal nde ɓe paamondiri Faatuma Manna jaggi laawol, nde o yottii wuro maɓɓe ndee; banndiraaɓe fof njalti, njaɓɓii mbo, ina njaɓ-njaɓtondira cukalel ngel. Nde yahnoo haa waɗi balɗe seeɗa, miɲiiko gooto ina wonnoo ɗoon, oon wii maa yahda e makko. Ndeen Faatuma Manna wii: Ar njeh en, mbele aɗa itta mi e yeeweende. Ko nih woni o yahdi e miɲiiko; nde ɓe njottii o wii miɲiraaɗo o, wattu hakkille e cukalel ngel mi ndaaroya ndiyam mi ara.
Hade Faatuma Manna artude cukalel heddii ina woya, ina woya tan ko gasataa ɗoon tan miɲiraaɗo debbo oo haaɓii woni e fiide ngel ina haalda e maggel ina wiya: ngel jaŋta ngel hikka! Aɗani haa hannde a meeɗa yiide baaba maa, yumma yaha tan heddoo aɗa wara mi gulaali! Hay o gaynaani haalde, haa o yii gorko toowɗo naati suudu nduu, ina ɓoorni comci daneeji. Ɗoon tan gorko o heɓti cukalel ngel e juuɗe makko, o wii suka debbo oo: Ko waɗi aɗa fiya cukalel ngel? Ndeen Faatuma Manna artii yii cukalel ngel e juuɗe gorko oo; gorko o heɓɓitii wii, Faatuma Manna hol to gorko maa woni?
Faatuma Manna heɓɓitii wii: Mi anndaa nih! Sabu mi meeɗa fawde e makko yitere.
Gorko oo wii: Ko miin woni gorko maa! Ko miin kadi woni joom weendu nduu!
Ndeen woni nde Faatuma Manna meeɗi yiide gorko mum ɗoon kadi o ɓoorni cukalel ngel comci daneeji, o heddodii e maɓɓe ɗoon.
Sammunde e Wojere
Waɗii ɲalawma gooto, bojel fini ina dawa, haa hawri e Sammunnde. Ɗoon ɓe ndenndii laawol; ndeen yahdu maɓɓe juutii bojel wii: Giɗo! Hol no mbiyete ɗaa?
Sammunnde jaabii wii: Miɗo wiyee Sammunnde! An ne; hol no mbiyete ɗaa?
Bojel wii: Miɗo wiyee Koɗo!
Ɓe njokki yahdu maɓɓe haa ɓe ngoɗɗoyi e nder ladde. Ɓe njehi haa ɓe njottii wuro, ɓe njottodii e tampere mawnde. Ndeen ɓe njippoyii galle keettuɗo caggal wuro, mbele ɓe ndaɲa ko ɓe ɲaami e ko ɓe njari e ɗo ɓe lelii. Ɓe ndokkaa ɗoon, ɗo ɓe cuurii nde yahnoo haa hiiri, ɓii njaatige maɓɓe ari addani ɓe hiraande. Oon wii: Jam hiiri e mon? Ɓe njaabii mo, ɓe mbii: Jam hiiri e maaɗa!
Suka oo wii: Joom wuro ngoo, wii lahal ɲiiri ngal yoo hoɓɓe totte!
Ɓe nangi lahal ngal, ɓe njoɗɗini; nde yahnoo haa yonti eɓe ɲaama, bojel wii Sammunnde ndee ɲaamataa heen, sabu lahal ngal ari, ari ko e innde Koɗo. Sammunnde naati fitina tikki, ƴuufi fayi dow, heɓi lobbudu suudu jooɗi, heege ina ndaara warde ɗum; bojel heddii ina ɲaama ɲiiri mum, haa gayni ɓe lelii. Bojel ɗaanii haa watti harde; kono Sammunnde roŋki ɗaanaade, sabu heege, roŋki renndinde gite. Nde yahnoo haa ɗum haaɗi, Sammunnde wii tuu alaa, taa alaa, so tawii nde ummaaki tan, nde maayat. Nde Sammunnde anndunoo bojel woni ko e harde tan, noon woni Sammunnde ummii ɓoornii comci, nde naati e ladde, nde naati e gese jananɗe; ɗo nde jooɗii e nde aastoo aawdi, ɗoo gila e ɲammbi, haa e butaali e nde hela tan e nde ƴakka.
Nde yahnoo haa Sammunnde haari, nde fayi ɗoon e beelel nde yari haa nde ɗomɗiti nde fayi wuro. Nde Sammunnde yottii, ɓoori comci bojel joɗɗini, ruttii heɓtoyi lelnde mum lelii. Tawi ɗum fof bojel tinaani heen hay huunde.
Nde yahnoo haa weeti, wuro fof finii dawii, moni fof ina wiya ngesa mum bonnaama. Joom wuro en ndewi e batte Sammunnde haa njotti to jippunde hoɓɓe too; nde ɓe njottii ɓe ndarii e damal maɓɓe, heddii eɓe mbiya hoɓɓe mbonnii gese maɓɓe, bonannde ndee mawnii no feewi, gulaali pindini bojel, bojel giddii, darii wii: hol ko ɓee mbaɗata ɗoo?
Ndeen Sammunnde wii, kaɲum dey ko jooni fini, kono ina anndi yimɓe ɓee ngonaa weltiiɓe; sabu ɗuum kaalɗo e maɓɓe fof, ko hoɓɓe yennata. Duko ngoo moddii no feewi, ɗoon joom wuro ngoo waɗi nelaaɗo yoo yah noddoya hoɓɓe ɗiɗo, waalɓe ɗoo haŋki ɓee; gila nelaaɗo oo ruŋtii bojel jogii miijo ko kaɲum waɗi bonannde ndee, sabu comci mum ina keewti gila e huɗo haa e kebbe; alaa ko heddii so wonaa bojel fiyee cabbi. Ndeen nelaaɗo oo ne suuɗaani bojel, o wii bojel iirtii gese ɗee fof! Ɗum ne sarya mum tan, ko maa o fiyee looci. Nelaaɗo oo noddi Sammunnde, wii: No foti looci bojel haani fiyeede? Sammunnde wii yiɗaa jaadiiɗo mum fiyee, kono eɓe mbaawi meeɗnude mbo teemedde ɗiɗi laawol. Nde ɓe njehi haa ɓe mbii e ɓe piya bojel; bojel wii yoo ɓe ndaro tawo, haa tuunnooɓe ngara tuunnaɓe tawo. Nde tuunnooɓe ngarnoo, bojel turii yari, ndeen bojel tuutii tuuti tan ko ɲiiri ko meeri. Sammunnde kaɲum ne totta lekki kii yari, tuuti ƴakitane banaŋku, gabbe makkaari, haakooli. Ndeen ɓe njii ko Sammunnde ndee tuuti koo, ɓe mbii: Jooni kay en njiitii gujjo men. Ndeen nelaaɗo oo naamndii bojel, hol no foti jaadiiɗo maa o fiyetee? Ndeen bojel wii: Hoto ɓurtinee! Piyee mbo laabi teemedde tati tan. Sammunnde jaggaa fiyaa haa lammi. Caggal ɗuum bojel e Sammunnde njaltinaa wuro. Nde ɓe njehi haa ɓooyi Sammunnde hawri e wayluɓe, nde wii: Wayluɓe, maccuɗo am nana ara caggal, ina roondii bifirɗe am mbayla so on kawrii e makko ɓame bifirɗe ɗee, ko miin rokki on, so o saliima njaggee mbo teett on e juuɗe makko. Nde bojel ari haa wii ina wirtoo ɓe, wayluɓe ɓee noddi bojel mbii: Bojel hoto njahat aa? Bojel wii: Miɗo dawa! Wayluɓe ɓee mbii: Kaliifa maa rewii ɗoo wii aɗa ara caggal so min kawrii e maa yoo min ɓam bifirɗe ndoondi ɗaa ɗee. Hade maɓɓe gaynude haalde bojel wii ina doga; ɗoon tan ɓe catii bojel roŋki daɲde laawol. Ɓe njaggi bojel ɓe taƴi noppi mum, ɓe ɗali ɗum yahi.
Bojel dogi arditoyi Sammunnde, wii kaɲum ne maa yobtoo, sabu ɗuum ko Sammunnde tan, foti gollude ɗum ɗee golle. Ɗoon ɗo bojel dogata haa hawri e sukaaɓe wayluɓe ina njaha waaɲo. Bojel wii ɓe: Maccuɗo am ina ara caggal ombo jogii kuree haa heewi, so on kawrii e makko, njaggee kuree ɗee, nawon ko miin rokki on; so o saliima teettee!
Sukaaɓe ɓee ndarii haa njii Sammunnde ina ara. Sammunnde yottii, ɓe mbii Sammunnde ndee kaliifa maa wii, rokkii min yoo min ɓam kure gonɗe e maa ɗee. Sammunnde faami bojel ko tuufiiɗo ɗum, wii ina doga. Sukaaɓe ɓe catii nde, njagginde, coli kure ɗee haa laaɓi, goppi henndu ina wutta e terɗe mayre. Ɗee golle ɗe bojel waɗi mettii Sammunnde no feewi. Ɗoon tan Sammunnde dogi hawritoyi e waaɲooɓe woɗɓe, nde wii: On njaaraama, saɗi e mon! Bojel nana ara caggal ɓoccitii ko e juuɗe waaɲooɓe. So on njii ngel tan on nganndittu sabu noppi ɗiɗi ɗii fof ko ko taƴaa. Hade Sammunnde gaynude haalde fof tawi waaɲooɓe naatanii feewnitaade. Ndeen bojel arii haa wii ina ɓenna, ɓe njaggi bojel ɓe mbari ɗum. Ndeen tan Sammunnde summbi mbelamma, haa ko ɗoon waawi haaɗde. E nder oon mbelamma, dawaaɗi waaɲooɓe ɓee ina ɗukka Sammunnde nde gite; ɓooytaani mum tan, ɗi njani e Sammunnde ɗi cidondiri ɗum.
“MO LUMMBAANI HOTO JAL JOOLIIƊO”
GORKO MAWƊO LAAMƊO E ƁIYUM
Laamɗo gooto waɗiino ɲalawma mum. Hannde noon o mawnii no feewi. Ɓiyiiko woni ɗoon, gonal makko nder suudu haaɓnii e mum no feewi. Waɗi ɲalawma gooto, o noddi sukaaɓe giƴiraaɓe makko ɓee fof, o wii ɗum en: jooni feere tan ko ceert en e mawɓe men ɓee, egg en koɗoy en nder ladde; mah en toon gure ɗe njiɗ ɗen fof. Ndeen sukaaɓe keɗiima haala makko njaɓii ndewii e makko. Ɓe njehi, ɓe koɗoyi nder ladde, ɓe ɲallata ko fijde, ɓe mbaalata ko fijde. Ladde fof heewta oljo-oljo gila ɲalawma haa jamma. Waɗi ɲalawma gooto ɓii laamɗo oo hirsi nagge; o wii ombo yiɗi huunde wootere; ndeen dental ngal naamndii mbo wii: Hol ndeen huunde nde njiɗ ɗaa? O wii: Miɗo yiɗi nguru nagge kirsu mi nge; leelaani ɲale woote nangaa, hirsaa, huttaa, comci ɲootaa; nih woni ɓii laamɗo ɓoornaa. Ndeen o waɗɗiima puccu makko heddii ombo yaha ombo arta, ombo hollira, heddii ombo wasoo fedde makko, ombo wiya: alaa fof jontaaɗo haa foti no makko. Alaa fof kadi baawɗo ɓoornoraade nii comci, wonaa gila dow asamaan haa fayi les oon alaa; o holli naange ngee e hoore mum, alaa ko waawi e nguru hee haala asamaan haaletaake. Ndeen nguru ɲallii e makko ko kecco, hono makko weltaade alaa; yahi haa jango e mum nguru fuɗɗi yoorde haa jaɗɗi e daande makko; heddii ɓii laamɗo ina woya, fedde makko ne darii, ina woya haa ɗum noot-nootondiri, ɗum woni oolel. Heddii eɓe mbiya ɓii laamɗo men nana maaya!
Ɗoon woodi biiɗo taƴ en nguru nguu! Ɓe ndaari so ɓe taƴii nguru nguu ɓe naworat teewu makko e hoore mum. Ndeen noon ɓe nganndii ɗum gasirtaa nih tan, ɓe ƴeewi gooto e maɓɓe yoo yah noddoya baaba makko ara. Oon yahi wullaade baabiraaɗo oo toon, yottii wii: Yaawno ɓiya nana maaya!
Ndeen Laamɗo yottiima, yii ɓiyum, yoori jaleeɗe. Ɗoon tan o wii, sukaaɓe ɓee yoo ndoondo giƴum ɲuuba ɗum e caanngol hee. Ndeen sukaaɓe mbaɗii feere Laamɗo ndee, ɓe ceeki nguru nguu, ɓe itti ɓii Laamɗo maɓɓe oo. Nde yahnoo haa nguru nguu ittaa e makko, o wii giƴiraaɓe makko ɓee, hono sukaaɓe ɓee yoo eggu koota to baabiraaɓe maɓɓe ngoni too.
Hol ko Addani Maayde Niɓɓiɗde?
Waɗiino sahaa, maayde yahatnoo ko ina yirloo, tawa ko e peeɲɗi. Maayde aratnoo ko e yimɓe jooɗdoo e mum'en, wiya gooto e mum’en, “Ngar mi ko naworde ma; yaawno!” Ndeen tan Maayde itta woŋki neɗɗo mo toɗɗi oo, yaha laawol mum.
Waɗiino ɲalawma gooto e ɲalawmaaji, mawɗo gooto Baylo ina gollatnoo e mbayla mum, ombo wondi e bingel makko. Cukalel ngel ko kam jogii bifirɗe ɗee. Ndeen Maayde naatii e nokku maɓɓe gollirɗo oo wii, “Mawɗo Baylo, mbiyetee mi ko Maayde, kadi njiɗ mi ko gooto e mon.”
Ndeen tan Mawɗo Baylo oo wii, “Ndaardu hakkille maa, cuɓo ɗaa, foofto tawo seeɗa e dow jooɗorde ndee ɓurataa feewnitaade.”
E nder ɗiin konguli, o heli ɓiyiiko oo yitere (maandini) yoo ɓeydo wifde jaynge ngee. Ɗoon tan o ɓeydii heɲaade e bifirɗe makko. E dow ɗuum ceeɓeendi njamndi pawanoondi e dow jaynge ngee woji wii coy. Ɗoon tan e cemmbe, Baylo itti njamndi lokɲiti yitere koɗo mum.
Ndeen tan Maayde dogi, ina wulla o laatii maleyka ɗokko. Nde o yottii to Joomiraaɗo e ɗokkere makko, o wii, “Joom am, ndaar no o puuyɗo fuuntiri mi, haa waɗi mi nih. So a ndartanaani mi feere haa mbaaw mi timminde golle am, ɓe mbattinta ko warde mi.”
Gila ndeen, Alla niɓɓiɗini Maayde. So ina ara en njiyataa ɗum.
Demmba e Bojel Ngonti Remooɓe Ŋebbe
Hikka ɓe piɓii aadi cehilaagal, kadi ɓe cooda gese ɗiɗi takkondirɗe.
Nde yahnoo haa ndungu faandii, ɓe piɓii aawde ɲebbe kamɓe ɗiɗo fof. Lebbi ɗiɗi caggal mum, ɲebbe puɗii, laayde. E nder lewru tataɓuru nduu ɲebbe piindi haa nannditi e mbeɗoɲ Alla; Demmba noon e ɗee baawɗe, sago mum ko yoo riddu mbeɗoɲ Alla koɲ, noon tan o ferti piindi ndii fof e nder ngesa makko. Ɗoon tan o dogi, o fayi to bojel, haalande ɗum ko o golli koo. “Bojel! Mi warii mbeɗoɲ Alla ngonno koɲ e ɲebbe am koɲ, ɗum noon yaawno mbaɗa no mbaɗ mi nih.” Bojel nde faamnoo mette Demmba ɗee wii, “A jaaraama; maa mi waɗ ɗum ko yaawi!”
Jonte seeɗa pawii heen, ɲebbe belɗe yiide, peeɲi e nder ngesa bojel. Nde yahi haa ɗe jonti sufde, bojel wii joom suudu mum yoo defan ɗum, heen ndefu mbelngu. Kaɲum e koddiiɗo mum (hono joom suudu Demmba).
Ndeen nde joom suudu Demmba tawnoo ɲaamdu nduu ina safi haa ko ɗoon haaɗi, o wii joom suudu bojel, “Hol no mbaɗir ɗaa ɗum? Miin hay huunde mi soɲaani hikka.”
“Ɗum ne hay huunde, mbeɗoɲ Alla koɲ ɗaccu mi e nder ngesa am baa ko kooɲ ndokki mi ɗee ɲebbe. Mbele a anndaa ko kooɲ mbeɗoɲ ngontata ɲebbe?”
Nde yahnoo haa Demmba arti, debbo mum naati fitina, “Aɗa foti hersude, a aawii ɲebbe a roŋkii soɲde hay huunde! Ko maa Alla e bojel nde nguuraa! So goonga a jaraani hay yiɗde!”
Ɗiin konguɗi, mettii Demmba no feewi. Ndeen tan ciyaba ndaartii no feewnitii haa itta mette ɗee, o ndaarti no ombo heɓira bojel. E dow ɗuum, o hebbini hunuko koo fof ɲebbe, o yahi o leloyii caggal suudu bojel, o heddii omo uuma. “Ko ɗee dille ngoni?” Bojel heddii ina wiya noon. Ndeen tan o yaltii, o tawi Demmba ina haaƴo, ina talloo, ina wulla, ina wiya, “Sehil am, ar wall am, tinno yurmo mi! Hunuko am fof heewi ƴiiƴam.”
“Hollu am seeɗa - - Eeh, ko ɗum woni?”
“Ko ɗum ƴiiƴam penndiɗam. Miɗo tampi no feewi.”
E nder njurum, bojel ƴetti takkere mum naatni e hunuko Demmba, ɗoon tan Demmba artiri ɲiiƴe mum. Bojel wulli, “A taƴat juuɗe am!”
“Ko ɗuum tigi mbaɗat mi, so a haalanaanii mi feere no miɗo heɓira mbellama joom suudu am.”
“Mi jaɓii. Jango subaka, maa mi nawe nokku ɗo aɗa heɓa mbellama. Kono tiiɗno woppit peɗeeli am. So a nanii gertooɗe joggi tan aran am njahd en.”
Nde yahnoo haa pecce jamma, Demmba kam e heɲaade, yahi findini gertooɗe mum woni e haɓde e mum'en haa njogga -
Ɗoon tan o yahi, o findinoyi bojel yoo ummo gertooɗe njoggii. “Ummo! Gertogal am joggii!”
Ɗoon bojel jaabii mbo wii, “ Ngonnoo mi ko e hoyɗude, o won gonnooɗo e haɓde e gertooɗe mum, mbele ina njogga, “Jooni kay, mbatt en so en nani rewɓe nayeeɓe ina ɗojja.”
Ɗoon tan Demmba e mbaadi ngonndi yahi ina ŋuura, ƴetti conndi ɲomoko ulloyi e suudu esum, ɗoon tan o heɲii o yahi kadi to bojel. O wii bojel, “Esam fof e waawde weetndorde foɗɗiima ɗojjude.”
“Ngonnoo mi nih ko e hoyɗude, won ɗo puuyɗo ullata ɲomoko unaako e suudu esum. Ɗum noon en padat haa weetndoogo nde keblano ɗen yahde.” Demmba e haaɓre mum yahi fayi fuɗnaange ɗo cafal naange ummortonoo caggal hayre ɗoo, o huɓɓi ɗoon lewlewndu mawndu. O diirani kadi bojel o wii, “Eeh bojel, mbele a yiyaani fuɗnaange ngee no lewɲirta?”
“Miɗo sikki ko jeynge huɓɓaa to fuɗnaange too.”
“Hum! Demmba woni e saɓɓitaade, ko mi jogorɗo ɲaamde ma so a jokkii e seknoraade mi.”
“Muɲo! Miɗo wii maa jooni duwaawu maa jaabee. Maa daɲ ko aɗa weltinira joom suudu maa.”
Jooni kay fajiri keppananoonɗi ndii arii. Sehilaaɓe njaggi laawol njahi ɓe njahi haa ɓe njottii karwal, ɗoon ɓe tawi ɓoccooɗe ina njoowii haa heewi. Tan Demmba ɲorii wii ina diwa, kono bojel reentini mbo wii, “Ɗee ɓoocooɗe ko jinne mawɗo hoore mum ina wiiyee – Brisi – Ko kaɲum mooftiɗe ɗoo, en ɲaagoto mbo yoo o rokku en heen. So en mbaawi nehtaade, ina laaɓi mi maa en keɓ weltaare.”
Nde ɓe naamndii Brisi, ɗoon tan o firti feccere e ngalu makko. O wii, “Kala e mon baawɗo limde ɓoccooɗe ɗee e nder taaɓe am tati, ko kaɲum jeyi fof – oɗon limra gooto gooto.”
Ndeen tan Demmba wii, “Ah! Brisi, moƴƴo ɗaccu mi idoo!” Demmba ɲaagii. Ɗoon tan Demmba fuɗɗii limde e ɗemngal jaawngal, ombo limira gootel gootel, ɗemngal ina logga, haa o yottini sappo e jeenayi. Yontii bojel ina lima. E ɗemngal laaɓngal cer daande dow bojel limi e taaɓe tati, “Sappo noogaas, capanɗe tati, capanɗe nayi, capanɗe joyi.” O ndaroyii teemedere e capanɗe tati! Ɗoo kadi o nawii raay. Hol kadi no miijooji ngaddirta, jaɓɓungal Demmba. So yottiima ciyaaba joom suudu mum.
GORKO KIROOWO
Wonnoo ɗoo ko gorko gooto, kiroowo e Laamɗo wuro. Gorko oo e Laamɗo oo ina njiɗondiri no feewi. Kono gorko oo ko kiroowo debbo mum. O hoolaaki hay gooto e debbo makko oo. Laamɗo oo ina yiɗi debbo oo, ombo waɗti yitere e debbo oo; gorko oo kiram mum ina mawni no feewi, addani mbo eggude wuro ngoo, o yahi o hoɗoyi nder ladde mbele ombo hisa, o heddoroo debbo makko. Ndeen waɗii dumunna. Laamɗo oo fuɗɗii waɗde nelaaɓe e nel-neltaaɓe fahde e gorko oo, yoo waɗ feere o arta e wuro hee. Kono gorko oo jaɓaani; ndeen gorko oo waɗii lebbi sappo e ɗiɗi, kaɲum tan e debbo mum e nder ladde hee; Laamɗo nelii, winndii ɓatakeeji, o umminii seernaaɓe, haa e yimɓe moƴƴuɓe fof njahi mbele tefa gorko oo e debbo mum mbele ina ngarta e wuro hee, kono roŋkaama. Ndeen ɗum tiiɗirii Laamɗo oo. Laamɗo fodani kala fof baawɗo artirde gorko oo e debbo mum; ombo rokka ɗum cowe sappo e nder jawdi makko. Ndeen gorko gooto nanii kaan haala; oon gorko ummii ko to woɗɗi ari ɗo Laamɗo ɗoo. Nde gorko oo ari salmini Laamɗo. Laamɗo salmitii, bismii mbo; ɗoon gorko oo wii, Laamɗo: mi nani won sehil maa jaltuɗo wuro ngoo, hoɗoyi nder ladde, jooni aɗa yiɗi o arta e wuro hee; kono a roŋkii. Laamɗo wii ɗum ina woodi! Gorko oo wii kadi: mi nanii kadi a fodii kala gartirɗo ɓe, aɗa rokka ɗum cowe sappo e jawdi maa hee. Laamɗo wii: ɗuum mi haali ɗum, ko ɗum kadi mbaɗat mi. gorko oo wii: miin miɗo waawi artirde ɓe, haa ɗoo e wuro hee. Laamɗo wii: Aɗa waawi mbii ɗaa?
Gorko wii: Eey! Laamɗo wii: Hol fof no mbaɗataa?
O wii: No mbaɗ mi fof humpataa hay gooto, wonaa a wii so ɓe ngartii aɗa rokka kam cowe sappo e jawdi maa hee! Laamɗo wii: Mi haali, ko ɗuum kadi woni ko mbaɗat mi, etee so a waɗii ɗum, maa mi rokke hay ɓiyam debbo ndesaa ɗum. Ndeen gorko oo wii, Laamɗo yoo muɲan ɗum feewnitoo; balɗe tati caggal ɗuum woodi maayɗo e wuro hee. Weeti subaka mum, gorko oo ari e Laamɗo wii ɗum: ko mi jahoowo addoyde gorko oo e debbo mum, e oo jamma; jooni njiɗ mi ko ndokkaa mi mbaalu mbele miɗo waawa gollude ko ngollat mi koo. Ɗoon tan Laamɗo oo itti mbaalu totti mbo; nde o heɓi mbaalu nguu ndee, o hirsu mbaalu nguu, o hutti, o ƴetti koyngal, o sinndi, ko heddii e mbaalu nguu fof o defana o ɲaami. Ndeen yahii haa jamma e nder pecce jamma, o fayi genaale, o ubbiti maayɗo oo, o taƴi koyngal mum gootal o nawi nder suudu makko o joɗɗinoyi toon o soodi lamɗam o waɗi ɗum e mbasu makko; o ɗacci haa yimɓe fof lelii ɗaanii o ƴetti koyngal neɗɗo oo, ngal o fiili ɗum haa gasi o naatni e nder mbasu hee, o saawi lamɗam ɗam e tekkere o waɗi e jeyba makko, o sinndii laɓi makko, o roondii kaake makko o fayi nder ladde to gorko oo e debbo mum. Ndeen o yahi haa o sooynii suudu gorko oo ina lewɲa, kono o yii ko e ndu uddii. O teeni leɗɗe o fayi e suudu hee. Nde o yottinoo o fukki dongal makko, o jawlii uddoode suudu nduu, o weddii too ɓoggol uddoode ndee taƴi, ndeen o naatii suudu, o ɓaarii e jaalal hee; o tawi ko gorko oo e debbo mum ina lelii ina cuddii wudere mum’en, eɓe ndaara mbo e cereeli wudere ndee. Ndeen o huɓɓii jeynge haa o gayni, o yaltini koyngal mbaalu nguu kadi, noon o duppi haa ɓenndi, o wisi heen lamɗam o fawi, dow mbasu makko o woni e ɲaamde. Ko o gollata koo fof gorko oo e debbo mum ina ndaara ɗo lelii ɗoo. Ɗum yawti o fooɗi koyngal maayɗo ngal, o fawi ngal kadi e dow jeynge hee, ɗoon o nani gorko oo e debbo mum ina mbiya: en ndaɲii bone! Hannde kay en mboni!
Ndeen gorko oo ittii koyngal neɗɗo ngal, tawi o duppii ngal, haa ngal ɓenndii, o fawi ngal e dow leydi mbele angal ɓuuɓa. Heddii ombo nokka lamɗam ombo wisa e dow gorko oo e debbo mum, ɗoon tan gorko foocci seeɗa wii debbo mum: o wisii e men lamɗam ɗam peeje men mbonii!
Ɗoon tan debbo oo ne wii: en mbooraama ko en ɲaameteeɓe! Ndeen tan gorko bisoowo e maɓɓe lamɗam oo wii: Lamɗam ɗam yonaani sabu ɗuum teewu nguu alaa lamɗam dakmataa! Noon tan o nokki jungo makko haa heewi lamɗam, o wisi kadi e dow maɓɓe, heddii ombo jagga laɓi makko ombo wooga ɗum e haayre mbele eki wela taƴirde. Ɗoon tan kulol jaggi gorko oo no feewi, heddii ombo ndaara no o dogiri; noon woni o guƴƴii e jaalal ngal o dogi. Gorko oo rewi e makko haa tampi, ɗum woni o ruttanii debbo oo; nde o yottii, o tawi debbo oo kulol ina jaggi ɗum haa roŋki dogde. O ɓami ƴiye mbaalu ɗee o weddoyii, o ƴetti koyngal neɗɗo ngal o ubboyi; ndeen o gayni waɗde ɗuum fof, o ari e debbo oo, o wii ɗum: Ƴettu kaake maa haa njeh en!
Debbo oo roondi kaake mum, ɓe ndeggondiri. Gorko makko heddii ina doga haa yottoyii galle Laamɗo oo. Ndeen o yottiima, o tawi Laamɗo ko ɗaaniiɗo, ko deenoowo mum tan, wonnoo e damal hee; ɗuum woni o darii damal Laamɗo oo ombo woni ɓoliiɗo haa laaɓi. Nde deenoowo Laamɗo oo yii mbo nde wii: Hol ko yani e maa?
O jaabii o wii: Hay huunde!
Oon kadi wii: Hol ko ɓoldu maa nih?
O wii oon kadi mbele a yiyaani noppi am ɗii fof ko lamɗam? Sukuɲaaɓe njeeɗiɗo ngari to amen too haŋki jamma, ɓe keɓii ɲaamde yimɓe nayo, ɓe ɲaamorii debbo am oo ne. Ko ɗuum addani mi dogde haa ngar mi gaay. Ndeen Laamɗo haalanaama haala kaa fof, Laamɗo itti wutte e tuuba fof hokki mbo, nih woni o yotti mbo. Gorko goɗɗo oo yaaɓani Laamɗo haa salminoya ɗum, oon wii: Gorko oo artii!
Ndeen Laamɗo oo ƴeewii gorko kiratnooɗo oo haa o ƴeewtindii ma ɗum O wii: Mande ngar ɗaa? O jaabii, O wii: Haŋki! Hol ko heɓ maa?
O jaabii, o wii: Sukɲaaɓe njeeɗiɗo ngarii to am too haŋki; ɓe ɲaamii yimɓe haa heewi ɗum ne, ɓe ndarii eɓe ƴakka ƴiye maɓɓe; miin e debbo am, min tinaani, min maataani, haa min njii aɓe mbisa e amen lamɗam mbele eɓe ndaɲa no ɓe ɲaamiri min, ɗuum woni min ndogi.
Laamɗo oo wii: Hoto debbo maa woni? O wii: Debbo am ɓe ɲaamii ɗum. (Tawi o annda gorko oo addorii debbo makko to Laamɗo too.)
Ɗoon Laamɗo yamiri yoo debbo makko oo adde. Nde debbo oo addaa Laamɗo wii gorko kiroowo oo: Aɗa anndi oo debbo? Gorko kiroowo oo wii: Ko oo tigi woni debbo am oo! Laamɗo oo wii: Mbele wonaa a wiino debbo maa ɲaamaama? Gorko kiroowo oo wii: O ɲaamaama kay!
Laamɗo oo wii: Waɗde o artu?
Gorko goɗɗo oo wii a haalii goonga, sabu maayɗo wuurtataa, ko debbo maa jamfi maa. Ko batte makko eggin maa, hoɗnoy maa nder ladde, kono nde wulnoo nde a woppu mbo ndog ɗaa. Ko nih woni no gorko kiroowo oo artiri wuro. Noon woni Laamɗo noddi gorko goɗɗo hokki ɗum ko fodatnoo ɗum koo. Caggal ɗuum gorko oo ruttii, hooti wuro mum’en.
Fowru, Bojel e Rawaandu Ladde Nayeeru
Waɗii jamma gooto, tawi hiiri e nder ladde hee, hay poolel wullataa, hay colel sirkataa, kala fof, kaaloowo ŋuurmoto daande les. Alaa fof ko saabi ɗuum, so wonaa ko rawaandu ladde wonnoo ko sellaani. Rafi oo tampinii ndu, haa kulle ladde fof kuli. Ndeen rawaandu ladde nduu waɗii nelal fahde e kulle ladde ɗee fof. Rawaandu ladde nduu wii yoo kulle ladde ɗee fof, kawru ɗo mum ɗoo, mbele ɲawu mum nguu ina ƴeewee, sabu ɗum lorii ndu no feewi. Ndeen daabaaji ɗii fof ngummii ngari nootitii e noddaango rawaandu ladde. Kaɲje fof ɗe ngoppi golleeji majji haa heddii bojel; ngeel woni ngel araani. Ndeen bojel hawrii e fowru; bojel wii fowru, miin noddaango rawaandu ladde nduu woppintaa kam haaju am, sabu miin ngesa am, nani ɗoo mi gaynaani remde, mi woppataa ngesa am ndungu ina daɗa mi. Ko woni goonga nih mi bonnirtaa haaju am batte ɲawu makko oo, ko kaŋko ɓuri anndude, miin mi wonaa cafroowo ɲawɓe. Mbele nih won baawɗo safrude rawaandu nayeeru?
Ndeen yahii haa batu oo jooɗiima. Rawaandu ladde nduu haali; ndu holliti ɓe no ɲawu oo tampinirindu nih. Nde rawaandu ladde gayni haalde ndee wii: jooni heddii ko moni e mon fof haala safaara mo anndi ko ina ittana mi ɲawu am oo.
Mbaroodi ndii wii: Alaa fof ko woni ɲawu oo, so wonaa yiɗde teewu no feewi. Nooro wii: Alaa fof ko woni ɲawu oo, so wonaa o jaɓataa lootaade e nder maayo hee. Waandu wii: Alaa fof ko woni ɲawu kaaw oo, so wonaa ko tenɗi tan keewi e mum, haa wontani ɗum ŋato-ŋato. Kono nde fowru ƴetti kongol, nde tawnoo ko ɓuri fowru famɗude hakkille alaa e kulle hee fof, ko fowru wattindii haalde, ndeen fowru wii: Kaaw ɲawu maa oo sellataa, sabu ɗuum a naywii no feewi, oo ɲawu ko ɲawu mangu wonaa goɗɗum. Nde fowru gayni haalde koo rawaandu ladde naati fitina no feewi. Ɗoon ndu wii, yoo fowru nduu ɓatto haa ndu holla ndu, ndu naywaani, ɗoon tan ndu wii ko maa fowru ɓadoo haa ndu siirta ɗum. Ndeen fowru hulii, ndu heddii e ndu ɲaago yaafuya. Ndu wii kadi: Ko bojel nih e hoore mum wiinoo yoo mi haal ko kaal mi koo. Heddii e ndu yaha e ndu arta; a ndu ɲaago yoo rawaandu ladde nduu yaafo ndu. Ndeen rawaandu ladde nduu wii yoo bojel addoye. Ndu ƴeewi daabaaji tati ɓurɗi yaawde ɗii njahi ɗi ngaddoyi bojel. Ndeen ngel arii, rawaandu ladde nduu wii tan maa yana e maggel. Ndeen ndu wii bojel: Hol ko waɗi a jaabaaki noddaango am? Ko aan kadi wii fowru mi naywii kadi ɲawu am oo sellataa?
Bojel jaabii, wii: Kooni ko fowru famɗi hakkille; alaa fof ko fowru haalantee haa faama! Kaaw aan e hoore maa aɗa anndi mi waawaa wiide ma ɗum. Fowru kay haaldi ɗum ko haa renndina en! Miin mbii mi ko mi naanii cafroowo mawɗo, kono oon woni ko nokku goɗɗuɗo. Ɗum woni mbii moo mi miɗo yaha to oon mbele ara safru maa haa ummo ɗaa e ndee lelnde. Mi haalanii mbo, oon cafroowo ko baawɗo golle mum, no feewi sabu ombo woowi hay safrude dawaaɗi ladde nayeeji, saka noon aan suka kecco oo ɲawu mo ngondu ɗaa oo ko huunde weeɓnde ɗo makko. Jooni mi yahii mi artii nokku oo ina woɗɗi ko ɗuum waɗi ɗee balɗe fof ko e laawol ngonnoo mi. Alla newnii laawol ngol, mi addorii hay safaara oo, jooni kay a sellat kono a ƴeewat nguru fowru keccu, mba ɗaa ɗum comci ɓoorno ɗaa! Ndeen fowru nduu nanii ɗum tan kulol njaggi ndu, ndu wii ina doga; ɗoon tan kulle keɲii catii ndu, njaggi ndu heddii rawaandu ladde nduu ina fiya ndu haa lammi; caggal ɗuum ɓe lelni ndu ɓe kirsi ndu.
Baɗɗo Ɓoggol e Daande Mum
Wonnoo ɗoo ko gorko gooto, oon gorko meeɗaa heɓde hay ɓingel gootel; alaa fof no o waɗaani mbele ombo heɓa ɓiɗɗo. Waɗi ɲalawma gooto o yahi to ceerno, nde o yottinoo, o itti pilgol makko o haalani ceerno hono ko addi mbo koo. Ndeen ceerno wii yoo o fad haa o leloo o ndaarana mbo. Nde yahnoo haa subaka, ceerno oo wii: Alaa fof no mbaaw ɗaa heɓirde ɓiɗɗo so wonaa ndes aa debbo boofo. Ndeen o nani haala ceerno kaa, o wii: So tawii ko ɗuum tan waɗataa caɗeele. Ndeen o naatii e gure ɗee ombo naamndoo, to suka debbo boofo tawetee heen; woodi ɗo o nani suka debbo boofo, o naamndii haa o yiiti; o yottii, o itti pilgol makko, o yottini jiknaaɓe suka debbo oo, wonde alaa ko itti mbo nokku makko arde gaa, so wonaa batte ɓiyiiɓe debbo oo. Ombo yiɗiri suka debbo oo dewgal. Ɗoon baaba mum suka debbo oo wii: So tawii a ummiima nokku a arii haa ɗoo, aɗa ndaarta ɓiyam debbo dewgal mi salantaako ma, mi rokkete. Kono ɓiyam oo wonaa baawɗo no feewi, sabu aan e hoore maa a yii no o wayi. Ɗuum woni ko pammintu maa mi, ko ɓiyam debbo oo alaa koyɗe waawaa daraade saka yaha ƴoogoyde, saka noon daroo una. Ɗuum woni gorko jaabii wii: Ɗum fof dey alaa caɗeele, mi jaɓii; miɗo waawi unande mbo, miɗo waawi ƴoogande mbo, min kay so tawii ombo waawi jooɗaade e kaatane o defa tan gasii, haaju am humtii ma. Ndeen tan yumma oo wii: O waawaa daraade, o yaha nokku kono so tawii tan ko jooɗaade defa ko ɗuum tan o waawi, min kulaani toon; sabu miin e hoore am so mi sellaani ko kaŋko e hoore makko defata. Caggal nde gorko oo heɗii yumma mum suka debbo oo, o wii: Mi faamii no feewi. Noon woni ɓe mbii gorko oo jooni kay aɗa waawi yahde peewnitoyo ɗaa, so tawii a feewnitii ma ngaranaa debbo maa. Ndeen gorko hootii, feewnii suudu mum lawƴi kaake mum ƴoogi looɗe mum; o ndaari gawri, o uni, o soodi somuyaaji, o teenoyi leɗɗe, o hebli fof, haa timmi. Ɗuum woni e dumunna gooto daɓɓo dewgal ngal waɗaa; debbo oo addoyaa, hurtinaa.
Kono gila debbo oo jaaƴii e suudu hee, hay gooto meeɗa yiide debbo oo e saraaji ɗii. Ko kaŋko gorko oo waɗata huunde fof, ɓadinta debbo oo defa. Noon ɓe ngoori haa timmi lebbi sappo e ɗiɗi, yimɓe ɓee cikkitii debbo oo ko reedu. Kala ɗo njahru ɗaa a nanat debbo boofo oo ko reedu. Ndeen gorko oo fadii haa anndi debbo mum oo teddii, o yahi haalanoyde jiknaaɓe debbo oo, debbo makko oo ko cowiiɗo. Ɗoon yumma mum suka debbo oo, ari haa tawi ɓiyum ko reedu teddundu; o hooti, nde yahnoo haa lewru debbo oo darii, ɓe mbayri eɓe jooɗi haa baaba mum suka debbo oo ari. O wii: Alaa fof ko addi mi so wonaa kabaaru suka debbo oo; jooni lewru makko dariima. Njiɗ mi ko ɗaccaa mi nawa mbo to neene makko mbele ina toppitoo mbo, haa o yottina e dow jam. Ndeen gorko oo nanii haala baaba mum suka debbo oo, o wii: Debbo oo ummotaako ɗoo, ko foti no taaɓannde, ko ɗoo o wonata haa nde o njibini fof; kala fof ko heɓi mbo miɗo daroo heen haa ɗo Alla haaɗni fof, so o heɓii hoore makko ma mi ƴettu ɓingel ngel mi wammba ngel. Waɗi ɲalawma gooto eɓe njooɗi haa muusalla heɓi debbo oo. Ndeen tan gorko yahi noddoyde yumma mum suka debbo oo. Noon woni debbo oo ari wondi e ɓiyum haa heɓi hoore mum; o jibini ɓingel gorel. Ndeen ɗum heɓii yontere, ɓe njaggi mbeewa, ɓe kirsi e innde suka. Ndeen ɗum ɓennii debbo mawɗo oo, hooti suudu mum. Suka mawnii haa duhii ma, kedde (caggal) mum yumma makko daɲaani ɓiɗɗo goɗɗo dewiro makko. Ɓe ngoori noon ko juuti, kono waktu fof tiiɗalla ina e maɓɓe, ɲalawma fof ina ɓura ɲalawma jawtuɗo oo tiiɗde. Ndeen suka oo yonti sagata gorko, waɗi ɲalawma gooto, o noddi baaba makko. O wii: Baaba aɗa anndi hannde a mawnii no feewi, neene am kadi ko boofo, ɲande fof, tampere e caɗeele men ina ɓeydoo, ustotaako, jooni miɗo yiɗi ndokkondir en hakkillaaji; nangu jungo am jahd en e leyɗeele goɗɗuɗe, nawaa mi e laamɗo mbiyaa ko mi maccuɗo maa, ko a garɗo yeeyde mi. So tawii a heɓaani laamɗo oo, nawaa mi to Pullo jogiiɗo jawdi, hono daabaaji haa heewi. Ɗuum woni mbecciraa kam ɗum, kala fof ko keɓ ɗaa heen jaggu kootira ɗum nguurdon aan e neene am. So a yahii, miin mi heddoo ɗoo foɗde duuɓi ɗiɗi haa duuɓi tati, so mi juuti balɗe; ndeen mi jooɗo haa gondiiɗo am oo woowa mi, hooloo mi, ndeen woni mi doga, mi naata e nder ladde. Ɗuum woni mi ndaarta artude; kala fof ko mbaaw ɗaa naworde ko ɗum woni ko wuurnata en.
Hol fof no mbaawirta ɗum? Ko miin jibin maa, wuurnu maa haa no poɗ ɗaa nih; miin kay mi yiyaani ko waɗi, miɗo yeey maa batte caɗeele!
Ɓiɗɗo oo wii: Baaba miɗo yiɗi mbaɗ en noon mbele eɗen cuuroo! Baasi fof alanaa kam heen!
Baaba oo wii: Jooni kay ko aan ndaarata, so tawii aɗa waawi huuɓnude ɗum, miin ga bange am gaa mi yarlitii ma e ɓernde am laaɓde cer.
Ɓiɗɗo oo wii:Miɗo waawi!
Noon woni baaba oo e ɓiɗɗo njaggi laawol mum’en. Baaba ardiima ɓiɗɗo rewii heen, haa ɓe njottii laamɗo gooto. Baaba oo salmini laamɗo oo, o wii: Laamɗo tedduɗo mi arii, miɗo addan maa kabaaru lobbo, oo suka ko maccuɗo am, adan miɗo joginoo, hannde hay ko ɲaammi mi alaa, jooni mi arii yeeyde ma maccuɗo am oo.
Laamɗo oo wii: No foti ko jeeyataa kam mbo?
Baaba oo wii: Jooni kay a wallat kam, ko miɗo wuurda foɗde duuɓi sappo.
Laamɗo wii: Mi jaɓii, noon laamɗo hokki mbo comci sappo, nayi sappo, beyi sappo, baali sappo e kulle goɗɗe jeyaaɗe e ngalu mum. Ɗuum woni gorko oo jaggi laawol mum hooti, nawori jawdi mum. Waɗi dumunna daabaaji ɗii o heɓi ɗi njibini haa heewi. Ndeen suka oo heddiima e jungo laamɗo oo ina golla, ina heddii e wonde maccuɗo, ina hesa huɗo, ina teena leɗɗe, ina rema, hay so laamɗo oo ina yaha nokku ko suka oo jaggata taltali puccu nguu. Ndeen suka oo woori noon e nder galle hee, haa timmi hitaande, haa ɗum woni duuɓi ɗiɗi. Ndeen yahi haa suka oo anndii galle laamɗo oo, wuro ngo fuɗɗiima hoolaade ɗum, watti ko kala no o wela o waɗat. Ko nde o welaa o yaltata, ko nde o welaa o artata; o woori noon haa ɗum daɲi duuɓi tati, haa naatani duuɓi nayi. Ɗuum woni o ɗacci haa yimɓe fof ɗaanii; o haɓɓi puccu laamɗo oo, o waɗɗii haa o yalti, o hartii ngu, o yahi haa o woɗɗoyi. O haɓɓi puccu nguu e lekki hade yimɓe laamɗo oo rewde e batte teppe maɓɓe. Noon woni o jaggi laawol o ɲalli yahde haa jamma tawi mbo heen. Ɗum woni o ŋabbi e lekki o lelii; haa subaka. Ndeen weeti, o jaggi kadi laawol ombo yaha haa jamma, kadi tawi mbo heen, noon woni o ŋabbi e lekki o lelii o ɗaanii haa subaka. Ɲande ɲalawma tataɓo oo, o ɲalli yahde kadi nde jamminta tawi o naati wuro maɓɓe; ɗuum woni o lelii sara wuro ɗoo haa o nani geeƴe ina juulee, o naati wuro ngoo. O naati galle maɓɓe, ndeen jiknaaɓe ɓee njii mbo keɓtini mbo njaɓɓii mbo. Ndeen tan jiknaaɗo oo holli mbo ko heddino e jawdi ndi ɓe keɓnoo e jungo laamɗo ndii. Ɗuum woni ɓe njokki e wuurde e ndiin jawdi.
Fowru e Ɓii Mbeewa
Subaka gooto beyi wuro kumtaama oori; ɓotel ngel oordi e majji. Ngel ɲalli hakkunde bey ɗii engel fola; ngel ɲalli fal-falnude, angel yaha a ngel arta. Nde yahnoo haa njofgol yonti ngel faljondiri e beyi ɗii ngel yantoyi e sefre wonnde kadi. Ndeen joom sefre’en ɓe njii ngel keddi ina paltoo ngel; ndeen ɓe paltiima ngel, ɓe ndiiwi ngel, ngel jaggi laawol mbele e ngel hoota. E oon saha tawi fowru kaɲum ne ina ummii to dow haayre too; ɗoon tan fowru hawri e puccu ina dura, noon tan Fowru sonngi puccu, ɲaami; ndu ɲaami haa ndu heddi. Ndu resi kedde mum; caggal mum tan fowru ndu hawri e ɓotel ngel; tuuyo ɲaamde beeyel ngel ari e mayru, no feewi, kono oon waktu reedu fowru ina heewi haa ina ndaara seekaade; sabu ɗuum ko ɗoon tan ndu seerti e ɲaamde puccu haa ndu heddi.
Noon woni fowru ndaari ɓotel ngel, wii: Hey ɓotel to njahat aa?
Ɓotel ngel wii: Won mo kiironoyat mi!
Fowru wii: Miɗo yiɗi kaalanaa mi goongaaji tati, so wonaa ɗuum mi ɲaamete!
Ɓotel ngel wii: Ɗuum kay so tawii ko ɗuum tan ina weeɓi!
Fowru wii: Ko aan keɗii mi!
Ɓotel ngel wii: Go’o - so mi anndiino, miɗo hawra e maa, hay gooto yiyataa miɗo rewa ngol laawol;
Ɗiɗi - so a ɗaccii kam, mi hootii, mi haaltanoyi beyi ɗii, mi hawrii e maa ɗi mbiyat ko mi penoowo!
Fowru wii: A haali goonga!
Tati - Fowru, ɗo ngon ɗaa ɗoo kaa kaarɗo, haa mbattu ɗaa aade, so wonaano kaa kaarɗo tawatno kaa ɲaam mii kam!
Fowru wii kadi: Wallaay a haalii goonga Ɓotel! Kono miɗo wasiyo maa hoto reftu e ngol laawol ɲande wonnde, hoto fof ar ga haayre gaa waktu futuro, so mi hawri e maa ɲande wonnde mbiy aa a anndaano.
Ɗoon tan fowru jokki laawol mum. Ɓotel wii: Ko miin tan weli tiinde hannde, heddii engel diwa a ngel fola.
Ittaa Ɗoo Wattaa Ɗah
Ɓibbe Yaaya
Waɗiinoo e ɲalaaɗe caɗeele keɓii gorko gooto. O sattiraa haa O roŋki
ko ombo wuurnira ɓikkoɲ makko. Alla waɗi, ombo joginoo ɓiɓɓe ɗiɗo; waɗi ɲalawma gooto o noddi ɓe o wii: Hannde ko on sagataaɓe! Jettooɗe ngoodanii Alla, eɗen poti yottude Alla no feewi. Alaa fof ko noddir mi on hannde, so wonaa mi haalana gooto e mon fof feere no waɗirta mbele Alla ne waɗana ɗum moƴƴere no ina wuurda.
Ɓiɓɓe ɓee, mbii min nanii, min jaɓii; ɗuum woni ɓe unanaa njooɓaari maɓɓe: ndi waɗaa dakke (kodde walla cobbal); moni e maɓɓe fof roondii booto mum. Ndeen ɓe njahii, ɓe njahii haa ɓe tampi e laawol ngol; ɓe keɓi lekki ɓe cakkii les mum, mbele ɓe keɓa fooftaade. Mawniraaɗo oo wii miɲum, addu njooɓaari maa ndii, ɲaam en heen seeɗa tawde ko aan woni miɲiraaɗo, mbele dongal maa ngal ina ustoo teddude, hade maa yaawde tampude. Ɗuum woni suka oo addi njooɓaari mum ɓadini ɓe ɲaami. Ndeen ɓe keɓii foofde seeɗa ɓe ngummii, ɓe njokki e yahdu maɓɓe. Ndeen ɓe ngori noon balɗe keewɗe, eɓe njaha, kala nde ɓe keyɗi ko njooɓaari miɲiraaɗo oo tan ɓe ɲaamata; waɗi ɲalawma gooto hawri njooɓaari miɲiraaɗo oo gasii, o wii mawniraaɗo oo: Jooni kay ko am koo gasii, addu ko maa koo ɲaam en!
Ndeen mawniraaɗo oo wii: Hay mi ɓadaaki tawo? Ko saabii ɗum?
Miɲiraaɗo oo wii: Mbele wonaa ko aan wiinoo yoo en ɲaam, ko am koo so en ngayni ɲaam en ko maaɗa koo?
Mawniraaɗo oo wii: Miin kay ko mbii mi koo ko miɗo heddii heen haa jooni. Maa mi hokke ko aɗa ɲaama, kono ko maa ndokkaa kam yitere maa nde.
Ndeen miɲiraaɗo oo heddii, ina ɲaango mawnum mbele rokka ɗum ko ɲaami tawa loraani; kono roŋki. O wii: Jooni kay mi alaa feere wonnde, ko alaa e sago, sabu so wonaa ɗuum heege warat kam. Ɗum noon lokɲit yitere am nani!
Noon mawniraaɗo oo ɓami laɓi mum lokɲiti yitere miɲiraaɗo oo. Ɗum woni o itti tamannde cobbal (kodde) o rokki miɲiraaɗo oo ɲaami. Caggal nde o lokɲiti yitere miɲiraaɗo oo ndee, muusalla tampini mbo, watti suka oo ina yaha tan ina woytoo. Laawol ngol juutii, ɓe njottaaki, suka oo heyɗi no feewi kadi; ɓe njooɗii mawniraaɗo oo, yaltini njooɓaari mum ina ɲaama. Ɗoon tan cukalel ngel wii mawniraaɗo oo: Miɗo ɲaagori maa Alla rokku am mi ɲaama, sabu heege ina ndaara warde mi. Mawniraaɗo oo wii: Geɗel gootel dey, so tawi aɗa rokka mi yitere maa wonnde ndee! Ɗum woni suka oo jokki e ɲaagaade mbo, yoo tiinno o walla ɗum tan. Alaa fof no suka oo ɲaagoraaki; kono mawniraaɗo oo salii. Feere alaa, so wonaa o lokɲita yitere heddiinde ndee. Ɗuum woni cukalel ngel jaɓi yitere mum heddiinde ndee ina lokɲitee. Mawniraaɗo ƴetti laɓi kadi lokɲiti yitere ndee. Heddii suka ina wulla, ina fettoo, ina talloo, muusalla ina ndaara warde ɗum. Mawniraaɗo oo waɗii ko yiɗnoo, woppii miɲum; o jokki e laawol makko; hay rokkude miɲum ko ɲaami. Suka oo e muusalla mum heddiima e laawol. Ɗoon o ɲalli wullude e fettaade, ombo ŋaaca leydi. No Alla waɗata, rewɓe ɗiɗo ina ndawatnoo, ɓeen nani gulaali suka oo, ɓe payi e suka oo. Noon ɓe mbii suka oo: Ko ngoyataa cukalel?
Suka oo jaabii wii: Ngoyat mi ko mawni am soli gite am, ɗacci kam e nder ladde!
Rewɓe ɓee mbii suka oo: Hoto woy, so tawii ko gite ɗee tan, amin njogii lekki mum, maa min ndokke cafraa gite maa haa mbattaa yiide. Ɗoon woni rewɓe ɓee naati e ladde hee ɓe itti lekki kii, ɓe ɓiɗi e gite suka oo. Oon sahaa lekki kii tampinii suka oo, muusalla oo ɓeydii, jiilol jaggi mbo haa liɓi mbo e leydi; noon o lelorii haa juuti, muusalla oo usti. Ndeen o tawi gite ɗee ngarti e nokku mum’en, o watti yiide. Heddii suka oo ina yotta Alla ombo duwanoo rewɓe ɓee e maayɓe mum’en. Heddii rewɓe ɓee ina mbiya: Alla joom baawɗe yoo jaabo duwaawu. Noon rewɓe ɓee mbii suka oo: Jooni ummo njagg aa laawol ngol gootol. So tawi a yottiima wuro ngadoto ɗaa yottaade ngoo, laamɗo gooto ina ɗoon ko o gumɗo. A yahat haa njotto ɗaa mbo. So tawi a yottiima, ƴettaa lekki ngumtinoowi kii toɓɓa e gite makko, ngumtinaa mbo. So a wumtinii mbo maa o yeene ko aɗa wuurda. Caggal ɗuum suka oo yotti ɓe no feewi. O jaggi laawol fahde to laamɗo too. Nde o yottinoo ndee, o tawi reenooɓe ɗiɗo ina ndarii e damal he. O ɲaagii ɓeen yoo ndokku mbo o yiida e laamɗo oo; ɓeen reenooɓe calii, mbii: Aan suka kecco oo, min ɗaccataa ko wayno maa ina yaha haa ina yottoo laamɗo oo. Suka o wii ɓe: Won safaara njogii mi so mi safrii mbo o ummoto e ɲawu makko oo. Ɓeen mbii yoo o naat. Nde yahnoo haa o fuɗɗii taaɓaade, o naati ɓe njaggi suka oo ɓe kippi ɗum, ɓe pii suka o haa roŋkiti daraade; tan haa joom suudu laamɗo o hawriti heen, oon wii ɓe: Hol ko ngel cukalel waɗi haa ko oɗon piira ngel nih? Ndeen suka oo jaabii wii: Alaa fof ko mbaɗ mi so wonaa mi ɲaagi ɓe yoo ɓe ɗaccu miɗo jogii lekki, miɗo yiɗi yiide laamɗo oo, mi safrana ɗum gite mum, mbele ina watta yiide. Debbo laamɗo oo nani haala cukalel ngel wii ɓe: Ɗalee o naata! Naw on mbo haa to laamɗo too. Ndeen suka oo yottiima, wii: Laamɗo oo: Alaa fof ko addi mi, so wonaa haa mi safra gite maa ɗee!
Kaa haala ardi laamɗo oo no koyɗol nih, sabu ɗum o wumi hakke duuɓi capanɗe tati, alaa fof ko o waɗaani o roŋki, o sirii dow o sammii les, alaa ko gasi. Oo suka tawee tan ko kam tan ari safrude mbo, ɗum maa jaran mbo huunde fof. Ndeen suka oo wii yoo laamɗo oo lelo, fortoo. Ndeen laamɗo leliima, suka oo ƴetti lekki waɗi e yitere wootere, laamɗo wulli, nde tawnoo ina muusi. Ndeen reenooɓe ɓee nani gulaali laamɗo ɗii; ɓe ndogi ɓe ngari, ɓe njaggi suka o ɓe ngoni e fiide ɗum. Ɗoon ɗo ɓe piyata suka oo, muusalla oo ustii, yitere laamɗo watti yiide, o yii reenooɓe makko ina njaggi suka oo ina piya, O wii ɓe: Ngoppee! Suka oo, hoto hay gooto memtu mbo, kala e mon memɗo mbo goɗngol maa mi yaɓɓu e daande mum. Noon ɓe ngoppiri suka o. Suka oo ƴetti lekki kii ɓiɗi ɗum e yitere wonde ndee. Ɗoon kadi laamɗo fetti wullaango, reenooɓe ndiiri payi e makko, ɓe njottii, ɓe njani e suka oo, ɓe ngoni e fiide ɗum kadi. Ɗoon tan muusalla oo ina ɓuuɓira seeɗa, laamɗo darii woni e fooyaade, hawri e gite peerii. Ɗum woni o yii eɓe piya suka oo, ɗoon o wii ɓe: Oo suka ina safra mi oɗon piya ɗum, jooni mi yananaama ko laamɗo gumɗo ɓurani on haa hannde on ndaɗaani e sarya mum. Ko mi taƴoowo koye mon ɗee! Ɗoon tan o wii yoo reenooɓe ɓee ngadde! O yotti suka oo no feewi o rokki suka oo sawru nayi, sawru baali, sawru beyi. O rokki ɗum kaalis, kaŋŋe, comci haa heewi; o fawi heen. O hokki suka oo ɓiyiiko debbo yoo o ɓam ɗum dewgal kadi o rokki ɗum feccere e njiimaandi makko; noon pucci mbaɗɗaa suka oo e dental mum haa koota leydi mum. Ndeen o ari haa e damal ɗoo o hawri e gorko gooto garɗo yelaade. O ƴeewi gorko oo haa yitere makko ɓenndi e gorko oo, tawi oon gorko ko mawniiko oo e hoore mum woni ɗoon. O wii yoo maccuɓe ɓee mbaɗɗin gorko oo e puccu sabu enɗam bonat tan kono seerataa.
Itaa Ɗoo Watta Ɗah.
Wonnoo ɗoo
Amin mbaɗa ngel ɗoo deftel e jeese mon mbele keɓon ko ndiiwtirɗon miijooji uddooji hoore. Ko wonaa ɗuum ko wuurtinde haŋki men sabu yonta hannde ina ɗomɗa hanki.
Il était une fois
Nous métons sous vos yeux ce petit livre pour vous aider à vous débarrasser de vos soucis. Par ailleurs faire revivre notre passé car la nouvelle génération a soif du passé.