PULAAREEJE
Gaynaako paaɓi
anndi laƴooru.
Les proverbes on langue peuhl
1. Ɗemngal e ñiiƴe koɗdi, kono ina kaɓa sahaa e sahaa fof.
2. Ɗemngal ina waawi leɓtude joom mum.
3. Ɗemngal, so ñallinaani wallinaani, maa haal ko ina wi’ee “ittu!” (Walla: Ɗemngal, so ñallinaani wallinaani, maa haal ko ina yoola joomum.)
4. Ɗo jaambaraagal nawi mbaroodi fof, maa yiɗde ñaamde naw toon fowru.
5. Ɗo mbaroodi naatata ɗoo yalta so yiɗii ɗoon ne heɓataa.
6. Ɗoo mbalndi baaba am wonnoo, addantaa neɗɗo jullude.
7. Ɓe mbii jungo wooto foɓɓataa.
8. Ɓittee ɓiree ko mbeewa, so nagge saliima ɓireede waaldat e kosam mum.
9. Ɓuri e ɓurani-mi wonaa gootum.
10. Ɓuri luuɓde e aduna ko neɗɗo kutaaɗo.
11. Ɓuri muñde e aduna ko leydi.
12. Abbere heñiinde ko wakkere laatotoo.
13. Aduna bonaani ɓooy.
14. Aduna wonaa kaset kono ko ari e mum fof anndete.
15. Alaa baawɗo darodaade e duɓɓi.
16. Alaa mo waawi ŋaaɓodaade e wowru.
17. Alaa mo waawi heɓtinde daaɗi ndunngu.
18. Alla anndi ko mbaɗ-mi oo Pullo, kono ko mbaɗ-mi gurel Fulɓe fof, ko e maa woni.
19. Alla ina hutii jeccitagol gumɗo.
20. Alla wondaaka muynam ɓoti.
21. Barke nanndii e baamum.
22. Batula ɓuri Joomi mum bonde. (Walla : Laamɗo bonataa ko batulo mum bonata.)
23. Bawɗi so pi’ii, pi’tii, ko ko ɗi pi’noo tan ɗi pi’ata.
24. Bula jamma, bula ñalawma, waɗde baka ɓuri fooftinde.
25. Capaato majjiranooma ngelooba, hippiti yulnde.
26. Cellal woni afo ngalu.
27. Dañde ko sikkaano, ɓuri ɗaminaade ko dañataa.
28. Debbo so fooɓniima esum fiyii e leydi, yaaɓanii nder suudu mum, woto naamno ko o yahanta. O woni ko e yaltinde kaake makko.
29. Desndal yonii e heƴataa, kono accu mi yaltina kaake am naatnaa kaake maa hoolnaaki.
30. Deƴƴu haa yumma maa ara yoo taw ko o ƴoogoyɗo.
31. Doodi (kuudi) keccel accetee ko e jungo ɓesɗo. (Walla : Accu kuudi e junŋgo ɓesɗo.)
32. Doole ngañaaka ndoŋka.
33. Du’aawu ko barke.
34. Faaɓru wi’i ko ndiyam, kono wonaa pasɗam.
35. Gawri e ñebbe puɗdi.
36. Gaynaako paaɓi anndi laƴooru.
37. Gorko baroowo worɓe ko rewɓe mbarata ɗum
38. Guppoowo aandiino e hoore mum, tuuti e juuɗe mum.
39. Haɓ e gooto, Alla wallu maa.
40. Hade maa rokkude neɗɗo liingu ñande fof, ekkitin ɗum awde.
41. Hakkillaaji so njeeyaama, lammbat.
42. Hakkille soomdaama e lonngere.
43. Hol ɗo rewata haa ɓuutdi ɓuuta e hoore laamɗo, tuppee e hoore miskiino?
44. Hooleede ɓuri horsineede.
45. Hoore ɓuutude, ɓuri mooƴnde.
46. Hul ko ese resi, ɓooydaa e gennde.
47. Jaabiiɗo gumɗo holli ɗum ko laawol.
48. Jaambaraagal ñemtinaangal ko hello e hakkille ittata ɗum.
49. Jahɗo janayse, so hunuko mum fusaama toon, o haaɗaani e yo Alla yurmo maayɗo oo, yaafoo ɗum.
50. Jahoowo heewaani faaydeede e garoowo.
51. Jam e boobo ko woyrude “Daa! Daa!”
52. Jamma ko gorko mawɗo.
53. Jawel gootel seŋlataa.
54. Jeyi gacce ko tawaaɗo e wiidnde.
55. Jombaajo ndaaraaka, ndaari.
56. Kala ɓiɗɗo caliiɗo ko yumma mum haali, maa nan ko pobbi ladde kaalata.
57. Keccel laaɓa juuɗe, ko e mawɓe ñaamdata.
58. Ko ɗaatɗe tati cellinta cehilaagal: newre (ndokkondira), ɗemngal (njeewtida), teppere (njahondira).
59. Ko ɓawli e kosam fof, jeyaaka heen.
60. Ko enndetee e lacciri kaangaandi koo, enndetaake e laalo meho.
61. Ko feere fenndi fedannde, kono ɓiraɗam haaɗaani.
62. Ko garaŋke sifotoo koo, nayi, e beyi wonaa ganndal yiɗi ko dañde nguru ɗatira talki mum. (Walla : Ko sakke si fotee e nayi walla ɓeyi koo wonaa ganndal yiɗi ko dañde nguru.)
63. Ko giɗo maa tan wasiytomaa.
64. Ko haaɗi warataa.
65. Ko haaletee e konu koo, so goonga yoo boofo rutto.
66. Ko haaletee laawol maayo koo yottintaake joom looɗe.
67. Ko joom boru loppata boru mum kala ko saami hocca.
68. Ko nafata mbaroodi koo nafataa fowru.
69. Ko neɗɗo huli reedu koo fof, maa dote mum keedtu caggal.
70. Ko puuyɗo juɗata wiro. (Walla : Mo anndaa goro juɗat.)
71. Ko saɗ maa fof, hollu Alla.
72. Ko tonngu daasi fof, maa artir e teppere les koyɗe joom mum. (Walla :
Ko tongu daasi fof, artira e koyɗe joomum.)
73. Ko uraa mbabba maayi, yottintaake jombaajo.
74. Ko wela ɗemngel yoolata wela teppel.
75. Ko weli warata mbuubu.
76. Kosam haaɗi ko e jullude e wooɓde.
77. Kulol reedu daɗndataa, wakkilaare halkataa.
78. Kural ngal woorataa ma, teɗɗin reedu maa ngal yana heen.
79. Laamɗo fotaani nanndude e almuudo.
80. Ladde duñataa jibinat.
81. Majjere humi mbeewa e laaci.
82. Mawɗo ina anndi ko welaa.
83. Mawɗo ko Alla acci ɗum.
84. Mawɗo ko fetel, so a lelnaani, ɓaar.
85. Mawɗo weeɓi ko liɓde, kono weeɓaani fuuntude.
86. Mbona memmaa na mettoo, so heɓiima tan ñaamete. (Walla : Mo ina memmaa metto saa maayii ñaamete.)
87. Meere woppaani wiige e winnde.
88. Meere wuppaani tuuba mawɗo jamma.
89. Meere-meere mahataa huɓeere.
90. Mi naataani, ɓuri mi naatii mi ɓamaani.
91. Mi woowii mi woppataa ko sawru yaawri ɗum.
92. Miɗo maa yiɗi, mi yiɗaa maa, fof ko hebbinde haala.
93. Miɗo yaha mi ara, ɗuum egginnoo Fuuta.
94. Miskiino ko buubaa, so ɓittaaka welataa.
95. Mo fitti, fottee.
96. Mo fotndi ko fotaani, ko ɓuri koo tikkat.
97. Mo heppi arsuke mum, wujjoytu.
98. Mo taccaani ngoo too sengo e maayo fotaani jalde joolotooɗo.
(Walla : Mo lummbaani, woto jal jooliiɗo.)
99. Mooro ko moorii-mi cukuli potaani, addata ko ɓoru hoore e ƴaggere geenol.
100. Moƴƴude jikku, ɓuri moƴƴude mbaadi.
101. Muñɗo jey aduna, jey laakara.
102. Nawde ko yiɗi wonaa e nguyka jeyaa.
103. Naange wulataa joom haaju.
104. Naggel malangel piiɗe ngel, hay so maayii neh nguru nguu ko buubaa waɗetee. (Walla : Naggel malangel piggal so maayi nguru mum waɗetee ko buubaa.)
105. Ñawu bonnat innde mum kono nayeewu ina yona mawɗo.
106. Ndiyam meham lammataa.
107. Ndunngu alaa gaño.
108. Neɗɗo ina waawi ñaamde teewu tawa ŋolaani ƴiyal.
109. Neɗɗo so nafaani tan, lorlat.
110.Neene am wonnoo, Baaba am wonnoo, wonnoode tan ɓurnoo.
(Walla: Neenam ko boɗeejo, baabam ko boɗeejo, wojjan hoore maa ɓuri.)
111. Ngorba latba kaake mum tongooɓe ngoɗɗoto ɗum.
112. Ngulndi waawi jiiroowo, keewngal waawi deereero.
113. Nguurndam daañaa wonataa.
114. Nii poɗ-mi heɓataa debbo.
115. Penaale luumo, ko laasara njaltata.
116. Pulaar wii ɗaminiiɗo maayata ko e damal suudu penoowo.
117. Rawaandu warooru kooba, laaci mum daroto. (Walla : Rawaandu warndu kooba diwii ƴaa toon.)
118. Roŋkere ɓiɗɗo yumma mum, muyninta ɗum e taanum. (Walla : Mo roŋki yummum muyna e taanum.)
119. Sadak yiɗande ɗo surga sakkii mboomri cengelal gawri.
120. Sammba liɓa daroo e Sammba liɓetaake, so kawrii e boowel yani maaya porli keewat.
121.Seeɗa ko joote.
122. Sinno ñaaƴoowel ñallatno e goddol, maa ñaamoowo oo joftoy
laakara. (Walla : Sinno ñaaƴeede ñallano e goddol maa ñaamoowo waaltoy laakara.)
123. Sinno teewu fof wa’i ko no heeñere nii, laɓi noddetaake. (Walla :
So teewu fof wayi no heeñere jammbere nelantaake.)
124. So ɓiɗɗo fiyii jinnaaɗo mum, anndu laartaani duwaawu.
125. So a fonndii ŋguru ɗo yottotaako, maa taƴii, maa seekiima.
126. So a soggii be’i maa, haaɗnu e wasorde, woto a wi’ ko maa naatnaa e gaɗa gaynaako.
127. So a tawii jaynge ina huɓɓa e nder maayo, woodan maa tan ko ɓeydude heen leɗɗe, kono wonaa wiyde maa nge ñifa.
128. So a wiyi puuyɗo miɗo nel maa jango, yahata ko gila weetaani.
129. So a ƴamii debbo o reedii, oon dey hollima jikku mum.
130. So a yi’ii teewu, won ko maayi.
131. So aɗa laartoyatnoo ko weli, so a dañii beñuwaar njuumri aɗa haannoo ruttaade.
132. So aɗa yeeya baaba ma, yeey mo gannduɗo baaba mum.
133. So aɗa yeeyatnoo ɓuuɓri, so jamma arii wantir.
134. So arii debbo nafaani, so ariino gorko nafata.
135. So baasal addii laamɗo haa e jeeygol goro yoo warɗum tan ɓuri.
136. So baasal naatii e nokku, yiɗde doga yaltira oya baŋŋe.
137. So bone jaggiima, lummino! So acciima, tam teppe!
138. So cumu taccitii maayo ñippirtee ko ƴiiƴam sagataaɓe.
139. So duko helii paabi, so goɗɗi ina mahee, ko muumɓe noddetee.
140. So feere bonii, Alla ɓaaree.
141. So fowru heɓii ga’i ko teŋi, ƴakkat.
142. So fowru riddii sagata yiyi ko e jaɓɓal mum.
143. So gacce natti, ko wuurdetee weeɓat.
144. So ɓiraɗam rufii, ketungol bonii, kosam bonii, nebam bonii.
145. So haala ñawii, yoo nanɗe cellu.
146. So hakkille jiiɓiima ko deeyre yiitata ɗum.
147. So hoddiro yontii, paddal alaa.
148. So junngo ina e goddol, ɗeɗɗere yawtaani.
149. So kaŋŋe waɗaama e mbeɗu ko laaree dañaama.
150. So kuljinaali ndewaani e jombaajo potaani rewde e barɗo hoore.
151. So laawol juutii, gujjo njooɓaari anndete.
152. So lootoowo aandii e hoore mum tuutat e juuɗe mum. (Walla: So
guppoowo aandi e hoore mum tuutat e juuɗe mum.)
153. So maayɗo wii ngaska mum ina famɗi, anndi ko nde iwata toon.
154. So maayɓe piyaaka, wuurɓe kulataa.
155. So mallol sañcii jubbol tiinde, yaaɓanii hoƴƴundu, so joom mum hulaani, jaaboto.
156. So mawɗo ajjitiima soofii, yoo anndu ko e becce mum artata.
157. So mawɗo jooɗiima haa ɓooyi woyii, anndu wonaa meere woyni ɗum.
158. So mawɗo leliima ko yiyata koo, so suka ŋabbii e duɓɓe, jeeɗiɗi yiyataa ɗum.
159. So mbabba maayii, diiɗe ngasii.
160. So mbabba wiyi ina diwa ngelooba hay so maayaani diiɗe mum ŋgasat.
161. So naange fuɗii, jungo muɓɓataa. Ɗuum firti ko so ganndal naatii e hakkille yaltataa.
162. So neɗɗo muñaani cuurki, dañataa ƴulɓe.
163. So neɗɗo wi’iima yo a ñaw, huɗii ma.
164. So puuyɗo arii e kelal piice, toni ɓooroto.
165. So puuyɗo heɓii cengelal tekteki, ko buubi keɓtata.
166. So puuyɗo yiɗii ma, aannii ma.
167. So rawaandu wofaani, ŋuuraani, laaci mum yaɓɓete.
168. So reedu saawani gooto, ko e jam woni.
169. So saati arii safaara alaa.
170. So sagata remaani haa naange
muti, maa teŋku haa lewru yana.
171. So sagata remaani, yaha ko ɓuri casol mum.
172. So tagoowo tagii, baylo waylataa.
173. So ullundu haari, wi’a gaɗa doomburu ina sicca.
174. So waandu wiyi ina dartoo rawaandu ko maayde mum yii.
175. So wi’aama colel fottataa wuro, yoo taw ngel waɗaaka e boowal yimɓe ndaara mema.
176. Tampinta fowru ko miijaade teewu. Payɗo mbo jogoraani heɓde.
177. Tampu ndañaa, ɓuri jooɗo mbaasaa.
178. Tekku ko tekkere.
179. Timminde aadi ɓuri fof tiiɗde.
180. Tuuba njamndi, dufol ŋguru hay so yooɗaani tiiɗii. (Walla : Tuuba nguru duhol ɓoggol hay so yooɗaani tiiɗat.)
181. Uddu haa ñaamen e uddu woto en ñaame nanndaani.
182. Un ñaamen, wonaa mottu kaddo-ɗen.
183. Waɗnoo kufune e hoore ko alsilamaagal, kono so watti ɓuucaade ngaanndi yo itte.
184. Wallam mi wallu maa yoo taw ko jam mbaɗɗon.
185. Wanaa foondu fof waawi ko ciilal koo.
186. Warñeende nder toɓo yiyetaake.
187. Weli jinngande ko duudotooɗo.
188. Wirtata maayɗo ko ɗalde dono bonɗo.
189. Wofata nagge ceeɗu ko miijaade guufe mum ndunngu ɗee.
190. Won mo ina wallu maa e coggu puccel mawna deerel, wallataa ma e gubbal mum.
191. Wonaa ko ranwi kala muuɗetee.
192. Woppu, mi woppataa, wonaa jayŋge.
193. Yiɗan bannda ko njiɗan-ɗaa hoore maa koo.
194. Yiitere roondotaako, kono ina anndi ko hoore hattani.
195. Yo Alla sur hunuko e yitere ɓuri so o mawnii maa nattu. Walla – So wuuri maa naf, ɓuri so mawni maa nattu.
196. Yoo batula reeno ñamlude Laamɗo mum.
197. Yoo haaɗi haaɗa (ma) haaɗ ɗo gure kaaɗi.
198. Yurminii ko maayiraaɗo wonaa biyɗo yiɗaa joom galle mum.
199. Yoo taw henndu ari ko sammude jaaɓe.
200. Yoo yawre ɓooy baasal leela.
So goonga haalaama,
bahe daneeje ndimmboo.
Les proverbes en langue Peulh
2004, Bamako. Mali
2014, Kayes, Mali