Aadama Haa
Jooni –
duubi haa 1400
Taariik Yimɓe Aduna
Gila Adan
De Adam à nos Jours:
de célèbres personnages de l'histoire du monde
Ndee deftere “Aadama haa Jooni” ko siftinde anndunooɓe e humpitde yonta hannde, taariik ɓeen yimɓe ɓe Alla halfinnoo semmbe walla gollunooɓe golle teeŋtuɗe e nder nguurndam mum’en. Won e maɓɓe taariik mum’en ina tawee e nder deftere seniinde ndee; heddiiɓe ɓee taariik mum’en heɓaa ko e wittiyaŋkooɓe gila e binndi haa e konngol.
Konngol binnditiiɗo
Ko ardii fof ko ɲaagaade yaafuya fayde e annduɓe men gila e wittiyaŋkooɓe, winndiyaŋkooɓe, haaliyaŋkooɓe, heɗiyaŋkooɓe, jannginooɓe haa e janngooɓe. Caggal ɗuum miɗo ɲaagii ballal so tawii won ko ŋakki e gollal ngal.
Winnditii oo taariik ko musiɗɗo mon, almuudo mon Mammadu Siley Aan.
| Aadama -??Henok - ?? Nuuhu - ?? | Aadama haa Nuuhu – Min mbaawaa anndude maande ɓe nguuri |
| Ibraahiima – 2000 BCE? Isma’iila – 1940 BCE?? Isaaga – 1900 BCE?? Yaaguuba – 1850 BCE?? Yuusufa – 1800 BCE? Muusa – 1450 BCE?Samuwel - 1075 BCE? Dawuuda – 1025 BCE?Sileymaani – 960 BCE? Yuunus – 750 BCE? Danyel – 500 BCE? | Ibraahiima haa Danyel – Miijooji jom’en hakkille tanDuubi ina usta haa jibineede Iisaa |
| Iisaa – 0 | waktuuji fuɗɗii limde yeeso e jibineede Iisaa |
| Koostatiin – 272 CE Mohammadu – 570 CE Saladin – 1137 CESunjaata – 1235 CE Osmaan1 – 1258 CE Mansa Muusa – 1312 CE Jaan Daark – 1412 CE Kiristof Kolom – 1451 CE Askiya Mohammad – 1493 CE Umaar Tall – 1797 CE Samori Tuure – 1840 CE Modibo Keyta – 1915 CE | waktuuji fof ina beyda gila Iisaa haa jooni |
| Ibraahiima B. Keyta – 1945 CE | IBK jibini ko e 1945 |
| Enen fof – 2015 CE |
Aadama e Haawaa
(Min nganndaa nokku ɗo Aadama e Hawaa koɗnoo e aduna.)
Aadama baaba aadee. Caggal nde Alla tagi leydi e asamaan e ko woni e mum, Alla tagi neɗɗo nanndini ɗum e mum. Ko oon neɗɗo woni Aadama. Waktu ari Alla ƴeewi Aadama tan ina famɗiri doole marde ko o halfini ɗum koo, ko ndeen Alla liɓi Aadama e ɗoyngol luggol haa o itti gootal e birɗe mum, o tagi heen debbo mbele ina wona ballidiiɗo Aadama. Ko oon debbo woni Hawaa yumma aadee‘en.
Kayin e Abel
Kayiin, ko oo woni ɓiɗɗo gadano hono afo Aadama e Hawaa. Alla waɗnoo Kayiin ko demoowo. Abel, ko oo woni Sammbaajo Aadama e Hawaa, hono dewiro Kayiin. Abel, Alla feccunoo ɗum ko yoo won gaynaako. Ko oo Kayiin dey warnoo miɲum hono Abel. O wardi miɲiiko batte Alla ɲaawoowo ko woni e ɓerɗe, ganndo ko suuɗii e ko feeɲi, jaɓii sadak Abel miɲiraaɗo oo, jaɓaani ko makko.
Henok
Henok ko ɓii Yered. Yered ummii ko e aawdi Set ɓii Aadama e Hawaa mo ndaɲnoo caggal Abel mo mawnum hono Kayiin warnoo oo. Henok ko dewatnooɗo Alla no feewi. Henok daɲiino ɓiɗɗo gorko ina wiyee Matusalem. Caggal ɗuum o daɲii sukaaɓe rewɓe e worɓe fof. Henok wuurii duuɓi 365. Henok wuurnoo ko e dewal Alla. Alla, weltaare mum e Henok, safii Henok.
Nuuhu
Nuuhu ko ɓii Lemek taanum Matusalem ɓii Henok mo Alla weltinoo e dewal mum haa safi ɗum nawi ɗum to mum. Nuuhu wonii iwdi moƴƴiri. Ko e jamaanu Nuuhu Alla seettii bonannde innamaa-aadee sabu yimɓe njeeɲii haa mbattii waɗde golle kaantoriɗɗe. Alla hokki Nuuhu yamiroore yoo feewnu laana mbele daɗa kaɲum e kala ko jogori daɗde e yiɗde mum. Ko oon jamaanu Alla boomiri tagoore mum ilam ɗufam.
Ibraahiima - (2000 BCE)
(Min keɓaani anndude nokku ɗo yimɓe adiiɓe annabi Ibraahiima ɓee njooɗinoo. Kono e wittooji annduɓe woni heen miijiiɓe wonde Ibraahiima e ko adii ɗum koɗnoo ko bannge fuɗnaange waɗii sahaa ɗo wiyetee Irak, hannde Israa-iila. Heewɓe kadi e miijooji mum en kollirii Ibraahiima yii aduna duuɓi 2000 ko adii jibineede Iisaa.)
Ibraahiima, ko ɓii Tera iwdi Saama gooto e ɓiɓɓe Nuuhu tato ɓee. Ibraahiima resi ko Saaraay. Ko Ibraahiima Alla yamirnoo yoo ummo galle baaba mum faya leydi Kanaan. Alla hollii Ibraahiima gilli nde fodani ɗum njeenaari, wii: ‘Ko miin woni njogitaari maa, maa njeenaari maa heew no feewi.’ Ibraahiima daɲii Isma’iila mo o daɲdi e korɗo joom suudu makko Haajaratu. O daɲii kadi caggal ɗuum Isaaga mo o daɲdi e joom suudu makko jaakoranooɗo ko dimaro hono Saaray.
Isma’iila
Isma’iila ɓii Ibraahiima mo daɲdi e korɗo joom suudu mum. Saaratu wonnoo sabaabu yoo joom galle mum hono Ibraahiima yoo renndu e korɗo mum mbaldi mbele ina heɓa biɗɗo tawde kaɲum Alla rokkaani ɗum ɓesniɗde e Ibraahiima. Alla waɗii hoddiro mum e Haajara mbele rokka Ibraahiima afo ɓesngu caggal nde Ibraahiima ɗamtindii dono. Alla reenii Ismaa-iila gila ne famɗi haa mawni e nder jeereende.
Isaaga
Isaaga ko ɓiɗɗo mo Ibraahiima daɲdi e Saaratu e nder nayeewu mum en. Ko e Isaaga kadi Alla ƴeewtindinoo Ibraahiima e nder hoolaare mum. Sabu Ibraahiima timminii anniya e jaɓde yamiroore Alla ndee, Alla e timmeende mum timminii aadi mum mo aadannoo Ibrahiima e iwdi mum. Isaaga resi ko Rebekaa ɓii Betuwel. Nde Rebekaa sowii, jibini ko funeeɓe. Isaaga woni baaba mum funeeɓe hono Esawu e Yaaquuba.
Esaawu
Esaawu, ko gooto e funeeɓe ɓe joom suudu Isaaga heɓnoo. Ko Esaawu idii yiide aduna e funeere mum. Noon no Isaaga yiɗiri Esaawu ko noon Rebekaa ne yiɗiri Yaaquuba. Debbo e gorko peccii sukaaɓe mum’en. Yahaa artaa fof ko maa Esaawu itti afaagu totti miɲiraaɗo oo. Ko Esaawu kadi wonnoo mo heɓaani duwaaw Isaaga.
Yaaquuba
Yaaquuba, funeere Esaawu, ɓii Isaaga e Rebekaa. Yaaquuba ko kam sakkitii Esaawu yiide aduna, ɗum woni ko o miɲiraaɗo.
Ko oo duwaaw mo Esaawu fotnoo heɓde ko oon Yaaquuba heɓi. Addani Esaawu tikkude wii maa yooɓoo fittaandu Yaaquuba. Ko e ɗuum Rebekkaa fewjani Yaaquuba yoo dog yaha to kaaw mum Labaan haa fitina suya e Esaawu. Ɓiɓɓe Yaaquuba ngonnoo ko sappo e ɗiɗo.
Yuusufa (1,800 BCE ??)
Yuusufa ko ɓii Yaaquba. Yaaquuba ne horsini Yuusufa haa ɓuri ko o horsini mawniraaɓe Yuusufa. Mawniraaɓe makko njogii e makko kiram. Mawniraaɓe makko nanngi mbo njeeyi mbo julaŋkooɓe. Ɓeen nawi mbo Misira ɓe njeeyi mbo toon gooto e ardiiɓe ndeenka, galle Fira’uuna. Alla waɗi Yuusufa woni gardiiɗo Misira e yamiroore Fira’uuna. Yuusufa wonii sabaabu daɗndude yimɓe mum e bone heege, o egginii yimɓe makko fof haa Misira nde tawnoo ko ɗoon tan nguura heɓetee oon sahaa; kadi ko kaŋko Yuusufa woni kalfinaaɗo fof.
Muusaa
Annabi Muusaa ko ɓii Amran e Yokabed. Mawniraaɓe ɓee ina mbiyee: Haaruuna e Mariam. Muusaa wontii horeejo leñol Yaaquuba, Israa’iila’en. O yaltinii ɓe Misira ……….
Yosue (1400 BCE?)
Yosue ko ɓii Nuun, ko joom ganndal. Yosue lomtii yolnde Muusaa; ko kaŋko Joomiraaɗo waɗti yeeso yoo ardo leɲol mum. Nde tawnoo Yosue ko e felo Muusaa yaɓɓunoo geɗe keewɗe ɗe Muusaa golli e ballal Joomiraaɗo woodii heen geɗe nannduɗe e ɗe Yosue golli.
Samuel (1075 BCE?)
Samuel wonii carwoowo Joomiraaɗo. O welii Joomiraaɗo, o welii yimɓe. Samuel ardiima Israa-iila e peewal joomiraaɗo. Samuel e yamiroore Joomiraaɗo kaɲum fiili Suul lefol laamu caggal nde Israa-iila ‘en ngullitii yoo ndaartane laamɗo.
Daawuuda (1025 BCE?)
Daawuuda ko ɓii Jeesee mo Bethlehem. Joomiraaɗo suɓii Daawuuda mbele ardoo Israa-iila, o rewni ɗum e Samuel ko caggal nde Suul woofi yamiroore Joomiraaɗo ndee.
Ko Daawuuda haɓtinoo Goliat. Goliat ko dadiiɗo e nder konu Filistiin jeyaa.
(Oon sahaa ko Daawuuda e Sileymaani ɓurnoo doolnude e leydi Israa-iila.)
Sileymaani (wontii laamɗo Isra’iila 960 BCE?)
Caggal Daawuuda ko Sileymaani, o joɗɗini e jappeere laamu Israa-iila. Joomiraaɗo rokkii Sileymaani ganndal e hakkilantaagal mawngal. Sileymaani mahii suudu Joomiraaɗo ɗo Yerusalem ɗoo hono no Joomiraaɗo fodirannoo Daawuuda nii. Ko ɗo banngal rewɓe ɗoo Sileymaani woofi yamiroore Joomiraaɗo. Ɓeen rewɓe nde tawnoo ko rewannooɓe allaaji goɗɗi ko jiidaa e Joomiraaɗo oo, poolii Sileymaani sabu Sileymaani waɗtii abbitaade e yiɗde rewɓe ɓee.
Eliyas (860 BCE?)
Eli e Eliyaas ko e annabaaɓe faayodinɓe njeyaa. Kamɓe annabaaɓe ɓee gollal maɓɓe ko yettinde yamiroore ummoraade e Joomiraaɗo, siftinde e waajaade, hollude laamɓe ɓee ko lamminaaɓe. Hollirde wonde so laamɗo murtii ina metta Joomiraaɗo. Ko kamɓe ngoni yettinooɓe konngol Joomiraaɗo oo. Kala ko banii-aadama waɗi ko yahdaani e sariya Joomiraaɗo oo, ko kamɓe Joomiraaɗo nelata yoo ɓe lonngin ko fayi arde. Golle maɓɓe ko teeŋtinde e hollirde baawɗe e yiɗde Joomiraaɗo fayde e banii-aadama.
Nineveh
Nineveh
Yunus (750 BCE?)
Yunus ko gooto e annabaaɓe mo Joomiraaɗo rokkunoo yamiroore yoo yah waajtoo Niniwenaaɓe e golleeji mum en bonɗi ɗii. Yunus jaggi laawol fayde Tarsis. Yunus joli e laana fayde Tarsis mbele ina woɗɗoo Joomiraaɗo. Joomiraaɗo neli henndu mawndu e Yunus e ɓe joldunoo e laana. Yunus weddaa e maayo, liingu moɗi Yunus. Yunus waɗii e nder reedu liingu nguu ɲalawmaaji tati e jammaaji tati. Caggal mum Yunus yehi nelal ngal salinoo ngal, so yahde Niniwe.
Annabi Yeremi (650 BCE ?)
Yeremi ko gooto e annabaaɓe ɓe Joomiraaɗo oo suɓii e waktu laamu Yosias, laamɗo Yuuda. Yeremi ko ɓii Hilkia. Ko e iwdi yettinooɓe sadak e sahre Anatot, annabi Yeremi jeyaa. Anatot ko sahre e nder njiimaandi leɲol Benyamin. Yeremi wonnoo annabi hono jettinoowo kabaaru Joomiraaɗo e Yerusalem ko saanga duuɓi 626 ko adii jibineede Iisaa, oon sahaa ko e laamu Yosias laamɗo Yuda. Yeremi saaktii kabaaru walla nelal Joomiraaɗo fodde ko ina ɓura duuɓi 40.
Annabi Esaay (600 BCE?)
Esaay ko annabi hono jettinoowo konngol Joomiraaɗo fayde e yimɓe mum. Firo Esaay e Barahutaŋkoore: Joomiraaɗo woni daɗndoowo. Fulɓe mbii: “So aɗa ɓaaroo, ɓaaro ɗo tiiɗi.” Esaay ko kam wonnoo jettinoowo kabaaru Joomiraaɗo ɗo Yerusalem ɗoo. Waktu fof Esaay ina siftintunoo leɲol Israa-iila golle teeŋtuɗe ɗe waddunoo walla ɗe o waɗannoo maamiraaɓe mum e sahaa nde leɲol Israa-iila tuugnii e bonannde walla ruttii e bonannde fof.
Annabi Daniyel
Daniyel ko annabi e nder annabaaɓe yettinooɓe kabaaru ummoraade e Joomiraaɗo gooto goodɗo goodnuɗo, Joom asamaanuuji e leydi. Ko Daniyel, Joomiraaɗo lonngini yoo ar holla laamɗo Babilon hono Nabikonodosor ngoodaagu mum.
Yaayaa
Yaayaa ko gooto e annabaaɓe mo Joomiraaɗo suɓii. Ko Yaayaa, Joomiraaɗo oo lonngini yoo ar yettina kabaaru moƴƴo mo Joomiraaɗo fewji fayde e banii- aadama. Ko kaŋko Yaayaa habri ko fayti e kabaaru daɗndoowo mo Joomiraaɗo jogori nelde e banii- aadama en.
Iisaa
Iisaa ko kaɲum woni mo Joomiraaɗo lonnginnoo garaangal mum gooto e annabaaɓe mum hono Yaayaa. Yaayaa hollirii e kabaaru mum fayde e banii–aadama’en wonde Iisaa ko kaɲum woni konngol Joomiraaɗo gila e awwal. Tee kala ko Alla tagi tagiri ko konngol mum. Ko Iisaa kadi woni mo Joomiraaɗo neli yoo ar wuurda e banii aadama’en. E nguurndam makko hakkunde banii-aadama en, Joomiraaɗo rokkii mo baawɗe keewɗe. Ko Iisaa tan woni jokkondirɗo e Joomiraaɗo e peewal wonndude e senaare.
Piyeer, Yuhanna, Luka, e Pool (0 haa 90 CE)
Almuɓɓe Iisaa. Golle maɓɓe no almuɓɓe Iisaa heddiiɓe, ko saaktude kabaaru moƴƴo o; jannginde sariya Alla Joomiraaɗo o gila e Yahuuda’en haa e ɓe ngonaa, gila ɗoon e Yerusalem haa ɗo leydi haaɗi. Gollal maɓɓe ko saaktude konngol Joomiraaɗo ngol e siftinde baawɗe mum gila awwal haa e timmoode.
Koostaatiin (272 CE) (l'empereur Constantin)
O jibinaa ko hitaande 272 caggal jibineede Iisaa e nder sahre e Room. Koostaantiin gollii e nder konu Room duuɓi keewɗi. O heɓii seedaade leepte Iisayaŋkooɓe leeptetenoo e oon sahaa. Ɗeen leepte e warngooji fuɗii e hoore makko haa diwti. Ko adii nde Koostantiin ina maaya, o heɓii waɗde golle maantiniiɗe e nder Rome, hono haɓaade leepte ɗe Iisayaŋkooɓe leeptetenoo e warngooji baɗetenooɗi e mum’en. Waɗii sahaa Koostantiin hoyɗii ina e wolde, omo jogitii leggal bardugal hono feŋirde nde; ɗuum ina jeyaa e maande baawɗe Joomiraaɗo, hollude maa o heɓ Poolgu e dow gaɲo, noon no Iisaa fooliri maayde. Koostaantiin laamii Almaaɲ, Gool, Espaaɲ. Koostaatiin laamiima Room haa yettii 337, maayi.
Mohammadu (570 haa 632 CE)
Mohammadu jibinaa ko hitaande 570 ɗo Makka ɗoo ko kaŋko Islaamiyaŋkooɓe mbii kodda annabaaɓe. Baaba makko ina wiyee Abdullaay, neene makko ina wiyee Aaminata. Mohammadu ko gooto e annabaaɓe mo Islaamiyaŋkooɓe teddini sabu ko Mohammadu woni perɗo laawol l‘Islaam e golle fawaade e dallillaaji habrude wonde o heɓii lonnginooje ummiiɗe e Alla. Ko ɗeen lonnginooje kadi ngoni ɗe deftere quraana ndee jaytata kabaaru mum, oon mo Islaamiyaŋkooɓe tuugnii. E waktu Mohammadu, Makkanaaɓe ko sanamuuji ndewatnoo; ko kaŋko Mohammadu haɓaa haa o artiri Makkayaŋkooɓe e Alla. Ko ɗuum ɓuri faayodinde e Quraan wonde: “Alaa deweteeɗo so wonaa Alla gooto oo.”
Mohammadu maayi ko hitaande 632, o wirnaa ko Madiina.
Saladin (1137 – 1190 CE)
Salahuddin jibinaa ko 1137 e leydi Irak ɗo wiyetee Tikrit. Salahuddin Ayubbi ganndiraaɗo Saladiin bannge hirnaange Afrik, ko laamɗo Islaamiyaŋke cuusɗo, keɓtinaaɗo wonnoo e jamaanu mum....
Saladiin gollii golle maantiniiɗe e sahaa mum. Saladiin laamiima Misira. O mahii janngirɗe, cuuɗi cafrirɗi, o joɗɗinii saryaaji mbele deeƴre ina wona e njiimaandi makko fof. O heɓii laamaade Yerusalem. Kaŋko fof e wonde Islaamiyaŋke keɓtinaaɗo, o waawii danndude Iisayaŋkooɓe kadi o teddini ɗum en. Saladiin wonnoo ko neɗɗo keɓtinaaɗo e laaɓal ɓernde sabu golle makko teeŋtuɗe ɗe o golli, ko wayno wellitde diineeji goɗɗi e wattude hakkille mum e ɓeen ɓe ngonaa Islaamiyaŋkooɓe tan.
Sunnjata Keyta (1235 CE)
Sunnjata keyta ko ɓii Naare Famakaŋ. Ko Sunnjata Keyta foolnoo Sumaaworo Kante, laamɗo Sooso e hitaande 1235 e wolde Kirina. Ko caggal nde Sunnjata fooli Sumaaworo, Sunnjata waɗaa laamɗo, o ɲiɓi laamorgo Mali. E hitaande 1240, o fayi Kanngaaba ɲiiɓirde laamu makko, ngu o eggini o nawti ɗum Ɲaani. Sunnjata maayi ko 1255. Caggal makko jappeere laamu waddaa jaɓ-jaɓti. Laamii ko ɓee: Mansa Ule, Waali, Kalifa, Abubakari 1, Sakura; Sakura ko maccuɗo coottiiɗo, o heɓtiri jappeere ko doole, caggal mum ko Abubakari 2. Ko oo Abubakari 2 jibini Kaŋka Muusaa. Caggal nde Abubakari 2 maayi, lomtii ɗum ko ɓiyum ina wiyee Kaŋka Muusaa.
Osmaan 1 (1300 CE)
Osmaan jibinaa ko hitaande 1258, omo jogii innde waccoore hono «karaa» (ɓaleejo), ɗoon ɗo Turki. Ko kaŋko Osmaan wonnoo laamɗo leɲol Otomaan en. Laamu Osmaan waɗii duuɓi e banndum sabu ko laamu makko tan dowlunoo haa e hitaande 1922. Osmaan maayi ko e hitaande 1326.
Mansa Muusaa (laamii Maali 1312-1337 CE)
Kaŋku Muusaa ɓii Abubakari 2, baaba makko e Kaŋku, neene makko. Kaŋku Muusaa, laamii gila 1312 haa 1337. Kaŋku Muusaa ko Islaamiyaŋke hayso tawii e sahaa makko ina waɗi joom sanamuuji en. Kaŋku Muusaa heɓii hajjoyde Makka e hitaande 1324. Kaŋku rewi ko Misira, o waɗi ɗoon dokkal manngal fayde e laamɗo Misira e wonndiiɓe mum. Nde kaŋku ummitii hajju refti Gaao, fayi Tumbuttu. Ɗoon ɗo Tumbuttu Kaŋku Muusaa darnii jumaa.
Kaŋku Muusaa ɗaccii innde “laamɗo galo” sabu o rokkirii ngaluuji keewɗi fayde e miskineeɓe, o soodii hay galleeji to Makka too mbele wona jipporɗe hajjuyaŋkooɓe Malinaaɓe e ko fayi arde. Alhajji Kaŋku Muusaa maayi ko e hitaande 1337.
Jaan Daark (Jeanne d'Arc)
Jaan Daark (1412-1431) ko o gooto e rewɓe, teskaaɗo e nder jaambareeɓe Farayse. Jiknaaɓe Jaan ko remooɓe. Jaan nde yehi to Faraas Doofeŋ (France Dauphin), oon wasiyii mo yoo heɓtu jappeere kadi o haɓtoo Engele‘en. Caggal mum hawraama yoo Jaan Daark nawe to konu Farayse. Caggal ɗuum Jaan Daark jagga. Duuɓi jeeɗiɗi caggal ko Jaan Daark maayi, Saarl wonti laamɗo caggal nde Farayse heɓi poolgu e yeeso Engele’en.
Kiristof Kolom (Christophe Colomb 1451 CE)
Kiristof kolom jibinaa ko Jeen (Gênes) e nder leydi Itali e hitaande 1451. Baaba makko wonnoo ko caɲoowo kadi julaŋke. Kono kaŋko Kiristof Kolom ko o neɗɗo maaje (marin). Kiristof heɓii yamiroore ummoraade e laamɗo Ferdinaa kam e laamɗo debbo hono Ilisabet yoo o yirlo gila Espaaɲ haa e maayo Atalaatik haa Asii. Ndeen Kiristof yirliima fodde jonte sappo, o sooynii boowal, o sikki o yettii ma Asii; tawi tigi ko Amerik e hoore mum O yii (1492 CE). Ngoon humpito ngo o jooɗtoranooki daɲii ko wayli e taarik aduna oo.
Asikiya Mohammad
Caggal nde Soni Ali-Beer maayi ko ɓiyum hono Soni Bakari Daa lomtii e jappeere laamu e hitaande 1493. Soni Bakari Daa jooɗaaki ko juuti, ɲande 2 Abril 1493 mawɗo konu Soni Ali-Beer, oon Jaambaaro hono Mohammed Tuure walla Askiya Mohammed heɓti lefol laamu joɗɗini laamorgo leɲol Askiya.
Nde Askiya heɓi lefol laamu ko ina yahra e duuɓi 50. Askiya Mohammed ko neɗɗo ceeɓɗo hakkille wonnoo, diineyaŋke. Ko Askiya mohammed kadi rewi e felo Kaŋku Muusaa sabu o gollii e lislaam. Askiya hajjoyii Makka. Askiya Mohammed nde arti hajju heɓii fiileede lefol “Kalif”. Askiya wumi ko e hitaande 1528, ɓiyiiko ina wiyee Muusaa ko oon lomtii mo. O maayi ko 1539.
Alhajji Umaar Tall (jibinaa 1797 CE)
Alhajji Umaar Taal jibinaa ko e 1797 e nder diwaan Fuuta Tooro nokku ina wiyee Halwaar. Umaar ko ɓii Saydu Aɲcumaan e Sokna Aadama Ayse. Umaar saydu janngii quraan, hajjii ina yahre duuɓi noogaas e tati. E hitaande 1848, Alhajji Umaar jooɗiima Fuuta Jaloo, Diŋiraay. Ko e ndeen hitaande 1848 Alhajji Umaar fiila lefol Kalif laawol Tijjaaniya e Afrik bannge hirnaange. Alhajji Umaar anniyii yaaccinde njiimaandi mum fulɓe e diine Lislaam. Alhajji tafi konu mum, ardii, laawol jihaad dawii.
Nde Alhajji Umaar ummii Dinngiraay fayi ko Bammbuk e hitaande 1854; o fayi Kaarta 1857. Alhajji foola ɗo Mediin ɗoo e ballal konu Farayse e hitaande 1860. Ko ɗoon Alhajji waklitii fayi fuɗnaange heɓti Segu e hitaande 186, laamorgo Maasina 1862 e Tummbuttu. Laamorgo Alhajji Umaar wertii ko gila Dinngiraay haa Tummbuttu kadi gila Bammbuk haa yettii Maasina. Alhajji Umaar maayi ko e hitaande 1864.
Samori Tuure (1840 – 1900 CE)
Saamori Tuure jibinaa ko e nokku ina wiyee Miniambalandugu sara Kankan, hedde hitaande 1840. Saamori heɓii janngude jannde faayodinnde e juuɗe ceerno Sori Biraama laamɗo diiwaan. Saamori ko diiniyaŋke, Islaamiyaŋke keɓtinaaɗo, ko ɗuum saabii innde Almaami ndee. Saamori, e dumunna tawi: (Tuggi njiimaadi Aamadu Sayku haa yettii ladde, tuggi Fuuta Jaloŋ haa Sikaaso) fof artii e njiimaandi Saamori Tuure.
Laamorgo Saamori wonnoo ko Bisanndugu. Saamori haɓii e konu Farayse fodde duuɓi sappo e jeeɗiɗi (1883-1900). Saamori idii felmondirde e konu Farayse ko ɗo Kiita ɗoo e hitaande 1881, caggal ɗuum Bamako 1883. Caggal nde Saamori roŋkiti doole, Konu Farayse jaggi Saamori e hitaande 1889 ɗoon e ɲiiɓirde konu makko ina wiyee Gelemu. Duuɓi ɗiɗi caggal ko Saamori jaggaa, Saamori maayi. Saamori maayi ko hitaande 1900.
Modibo Keyta (1915 – 1970 CE)
Modibo Keyta jibinaa ko hitaande 1915. Modibo Keyta ko kaɲum woni laamɗo gadano caggal nde Mali heɓi hoore mum. Modibo janngii to leydi Farayse kadi janngini e nder Afrik hono ɗo Sudaa Farayse ɗo wiyetee hannde Laamorgo Mali, ɗuum ko hade makko dillude e politik e hitaande 1946. Modibo Keyta jooɗaniima Sudaa Farayse toon to yiilirde kaaldigal leydi Farayse fodde duuɓi ɗiɗi (1956-1958). Modibo nde tawnoo oon sahaa ko keɓtinaaɗo e bannge rentinde ɓiɓɓe Afrik, Modibo fewji fedde rentinde leyɗeele ɓaleeɓe e hitaande 1959. Caggal ɗuum ndeen fedde fusi ko hitaande 1960, ko e ndeen hitaande Modibo suɓa laamɗo gadano e laamorgo Mali. Modibo laamii haa hitaande 1968 dillere daadiiɓe leydi Mali ndarii itti mo e dow jappeere laamorgo Mali. Muusa Tarawore jooɗii. Modibo Keyta maayi ko e hitaande 1977.
Ibraahiima Buubakaar Keyta (1945 CE)
Ibraahiima Buubakaar Keyta jibinaa ko hoore hitaande, 1945. Ibrahiima laamii Mali ko e hitaande 2013. Ko adii Ibraahiima Buubakaar ina jooɗo e jappeere, Ibraahiima dillatnoo ko e politik. Ibrahiima woniino gardiiɗo sarwooɓe laamɗo hono fewjidiiɓe e hitaande 1994 haa 2000, o wonii kadi gardiiɗo dental huufirde kaadigal leydi Mali e hitaande 2001 haa 2007. O sosii fedde mooɓondiral ɓesngu Mali (RPM) e hitaande 2001. Ibraahiima Buubakaar suɓtaama e nder pooɗondiral lefol laamu e hitaande 2013. Ibraahiima Buubakaar Keyta wonii jeɗaaɗo lefol laamu, o fiilaama e seedamfaagu jogagol leydi e lewru Septammburu 4 hitaande 2013.
Depuis Adam Jusqu'à Maintenant- personnages célèbres de l'histoire du monde – Février, 2015, Kayes, Mali
Ndee deftere “Aadama haa Jooni” ko siftinde anndunooɓe e humpitde yonta hannde, taariik ɓeen yimɓe ɓe Alla halfinnoo semmbe walla gollunooɓe golle teeŋtuɗe e nder nguurndam mum’en. Won e maɓɓe taariik mum’en ina tawee e nder deftere seniinde ndee; heddiiɓe ɓee taariik mum’en heɓaa ko e wittiyaŋkooɓe gila e binndi haa e konngol.
Ce livre “De Adama à nos jours” est l’objet d’un souvenir pour ceux qui ont connu l’histoire et une nouvelle découverte pour la nouvelle génération, l’histoire de grands personnages que Dieu avait confié un pouvoir ou qui avaient exercé un travail remarquable dans leur vie. Pour certains d’entre eux l’histoire est dans le livre saint tandisque d’autres, l’histoire est fournie par nos chercheurs, écrivains et orateurs.